Oulujärven Hauki-EM 6-7.6.2015

Ehtiihän sitä hektisen työviikon jälkeen palata ajatuksissa takaisin Oulujärven laineille ja viime viikonloppuun. Homma meni jotenkin näin..

image

Kokoonpano kilpailuun oli hieman normaalista poikkeava, Pojat Koukussa edustus oli veneessä yhden hengen varassa. Ainoastaan allekirjoittanut (Tomi) oli mukana matkassa. Samalla olin venekunnan ainoa mies ilman sen kummempia meriittejä. Muut venekunnan jäsenet olivat Tommi Kinnunen, Mika Sorjonen ja Lasse Liimatta. Ensimmäisenä mainitut kaverit lienee aktiivikisaajalle tuttuja nimiä kahdesta viimevuoden SM-kisoista. Lasselta puolestaan löytyy muutaman vuoden takainen voitto Hauki-EM -kilpailusta.

Homma polkaistiin käyntii torstaina viiden kupeella, Tommi ja Mika lähtivät matkaan portterilla hawkin kyydissä jo hyvissä ajoin, minä ja Lasse puolestaan ooppelilla perässä kunhan työt antoi anteeksi. Perillä olimme Manamansalon leirintä alueella illalla kymmenen aikoihin. Mökkiin päästyämme katseet kohdistui tarkasti karttaan treenipäivää ajatellen.

Perjantaiaamu koitti, kerro pärähti kuudelta ja Lasse löytyi kananmunien ja pekonien kanssa keittiöstä. Aamupala naamaan ja järvelle, keli oli kaunis, hieman tuulinen ja odotukset korkealla.

Treenivedot alkoi Ärjänselän puolelta Alassalmen kupeelta. Vedimme pitkiä linjoja ja painoimme tärppipaikan tarkasti mieleen, yleensä ottipaikka näytti toimivuutensa 4-6 tärppien muodossa. Seuraava paikka oli salmen toisella laidalla, nämä paikat pidimme pontentiaalisina kilpailuun. Seuraavaksi siirryimme Niskanselälle, jossa kopaisimme kolme neljä eri kohtaa pitkin linjoin ja merkkailimme haukipoterot. Yhtenäisyyksiä paikkoihin oli, ne pysyköön salassa ;) Vietimme treenaten järvellä aikaa n. 9 tuntia joista noin 5h vetoa ja loput arpomista ja ajelemista. Seuraavaksi takaisin mökille jännäämään seuraavan päivän säätä ja arvontaa kummalla selällä ensimmäinen päivä kisataan. Loppuilta vierähti mukavasti vaappuja valiten, ylimääräisiä veneestä pois valkkaillen, siimoja tarkistellen ja perukkeita viritellen. Kaiken piti olla valmista!

Lauantaiaamuna kipparikokouksessa säätiedoitus ratkaisi kohtalon uisteltavalle alueelle. Tuulta viuhtoi 6-8ms sekunnissa ja kilpailunjärjestäjä oli päättänyt antaa kilpailijoille mahdollisuuden ajaa kummalla selällä. Aloitimme kilpailun Ärjän puolelta Ojanperältä. Reilun tunnin vedon jälkeen kyydissä lötkötti neljä kilpailukalaa, tästä hitaasta tahdista johtuen keräsimme rojut kyytiin ja jatkoimme edellisen päivän pelipaikoille Niskanselälle. Loppupäivä vierähti aikalailla samaa kohtaa höyläillen, kalaa tuli tappavan tasaiseen tahtiin. Paljastettakoon ottiviehe joka oli numero 1, uno, odin, one, ylivoimainen. Tuikkari XL Shallow! (ei maksettu mainos) Kilpailukalan koko ei lauantaina ollut kovinkaan kaksinen, eikä montaa kolmosen ylitystä nähty. Alamittaa kävi kyydissä riittämiin. Hauen alamitta kilpailussa tänä vuonna 55cm (aikaisemmin 50cm) karsi kiloja huomattavasti. Arvelimme että 100kg on mentävä rikki ollakseen kärjen tuntumassa. Olisihan se lähellä ollut meilläkin edellisillä alamitoilla. Lopputulos meillä Lauantaina 72kg, sijoitus viides (5.). Kärkitulos ensimmäisellä 96kg. Nelossijan hävisimme tyylikkäästi 10 grammalla. Välillä hyvä näin päinkin, tullut hävyttömän usein mentyä kotiinpäin.

Sunnuntaiaamu se sitten olikin jännä, kaksijakoiset tunnelmat mennäkkö järvelle vaiko ei, onko kisaa vaiko ei tuulen heilutellessa puita n. 10-12ms tuulessa puuskien ollessa pahimmillaan jopa 20ms. Kilpailu pidettiin kuin pidettiinkin ja päätimme ottaa siihen riskin. Jyräsimme vasta-aaltoon Niskanselän puolelle lähes tunnin pelipaikoille. Kartalla paikka näytti olevan ”suojan puolella”. Tästä voi jokainen vetää johtopäätöksen onko siellä suojaisia paikkoja vaikka kartta niin näyttäisikin. Tommilla riitti ratissa punomista koko päiväksi, tokkopa garminista ”engage autopilot” nappia tarvitsi painaa. Kala oli paremman kokoista kuin ensimmäisenä päivänä. Paras kyytiin asti saatu hauki painoi 7,4kg. Yksi isomus karkasi hetken toppuuttelun jälkeen, oli ryökäle tuplien takavaappuun iskenyt ja pohjaan spurtatessa ujutti veturin pohjaan. Lasse väänti ja väänti ja siima antautui. Näkemisen arvoiset ilmeet olisi ollut venekunnalla, kun siiman katketessa Uglystikki ampu vavan kärjen tangentin suuntaan ja sitä ei sen koommin ole näkynyt. Aallokosta ja tuulesta huolimatta saimme mielestämme ihan ok kalamäärän. Puntari pysähtyi 6h vetosession jälkeen tulokseen 45kg. hetken punnituksen jälkeen kuulin huhua että piikkipaikka on 44kg. Ei vissiin puhuttu meistä.

Tuloksien julkaisemisen jälkeen se sitten oli varmaa, toisen päivän voitto napsahti meille kyseisellä 45kg tuloksella ja kilon marginaalilla! Yhteistuloksissa kohosimme sijalle 2. ja voittajalle jäimme n.17kg.

Venekunnasta kolmelle reissu Hauki-EM:ään oli ensimmäinen, ei huono suoritus mä kerron!
image
image

ps. Myydään Mercury 6hv 4-t :)

-Tomi

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s