Tänä vuonna avautui mahdollisuus lähteä Bornholmin kisaan Lehtisen Anssin venekuntaan. Ajatus kimpassa kilpailuun lähdöstä sai alkunsa viime kevään Ahvenanmaan reissulta jossa olimme samaan aikaa omilla veneillämme. Tämä ajatus konkretisoitui alkuvuodesta.
Reissuun meitä oli lähdössä neljä henkilöä, Anssi, Eetu, Tomi ja Antti. Mietimme aikamme vapaiden järjestelyä reissua varten ja päädyimme siihen että Anssi ja Eetu menee veneen kanssa edeltä kilpailua edeltävän viikon torstaina ja me tulimme lentämällä perässä maanantaiksi. Paluumatka kilpailujen jälkeen tehtiin käänteisesti ja me (Antti ja Tomi) tulimme autolla pois vene perässä muiden lentäessä sunnuntain aamukoneella Helsinkiin.
Lähdimme itse ajamaan sunnuntai-iltana kohti Helsinki-Vantaata, josta maanantai aamuna lensimme Kööpenhaminan kautta Rönneen. Puolen päivän aikaan olimme perillä jossa meitä odotti taksi, joka vei meidät suoraan majoitukseen. Äärimmäisen pikaisen kamojen vaihdon jälkeen suuntasimme vesille. Tähän mennessä kelit olivat olleet hyviä mutta toimme ilmeisesti tullessa tuulen mukanamme. Anssi ja Eetu olivat jo aikaisin aamulla painelleet ulapalle saaden muutaman lohen kyytiin saakka ennen kuin noutivat meidät rannasta puolen päivän jälkeen. Tämän meille ensimmäisen päivän aluksi suuntasimme Haslesta pohjoiseen Davis bankin tienoille. Lopettelimme kalastuksen hyvissä ajoin tuulen alkaessa yltyä reippaasti. Päivän ainoaksi tapahtumaksi jäi yksi lähtö joka tosin irtosi nopeasti tärpin jälkeen. Tiistaina tuuli jatkoi yltymistään ja lukemat meni kirkkaasti yli 10m/s ja päivä menikin kalustoa huoltaessa, terassilla sotasuunnitelmia juonien, ja virvokkeita nauttien.
Keskiviikon piti olla ensimmäinen virallinen kilpailupäivä mutta se jouduttiin perumaan jo hyvissä ajoin tuuliennusteen takia. Puolenpäivän aikaan kuitenkin järjestettiin kipparikokous jossa kerrottiin vähän tulevien kilpailupäivien suuntaviivoista. Vaikka kilpailu peruttiin lähdimme iltapäiväksi kalaan tuulen alettua heikkenemään iltaa kohden. Suuntasimme majoituksemme, eli Hasslen, eteen penkoille vetämään. Tässä vaiheessa iltaa keli oli jo ihan siedettävä ja pääsimme vielä hiomaan vieraassa veneessä toimimista ennen kisan alkua. Alkuillasta saimme noin 4-5 tunnin treenisession aikana kaksi n. 6-7kg kalaa joten pääsimme myös treenaamaan kalan ylösottoa.
Torstaina koitti ensimmäinen kilpailu aamu. Olimme tuulen takia joutuneet lykkäämään veneen vientiä saaren toiselle puolelle Tejnin satamaan kilpailukeskukseen joten hieman suunniteltua aikaisemmin jouduttiin starttaamaan päivään, sillä veneen oli oltava kilpailusatamassa viimeistään klo 6:00 ja matkaa oli noin 40km siirtää vene ajaen. Itse kilpailun startti jännitti koko venekuntaa suunnattomasti, olihan meillä vakaa suunnitelma ampua itsemme viivalta liikkeelle kanuunan pamahdettua letkan kärkenä. Oman lisämausteensa tuo 420 venettä ja reippaahko maininki edellispäivän tuulista. Harvoin tulee kisaan startattua siten että kuvausryhmän helikopteri lentää veneen edessä 10m korkeudessa poikittain kuvaten lähtöä. Hieno pätkä tästä löytyikin telkkarista lähettettynä.
Suuntasimme ensimmäiseen kisapäivään Simrishamnin suuntaan olettaen että sinne ei tule kauheaa ruuhkaa ja että olisimme siellä ensimmäisten joukossa. Ennen yhdeksää meillä oli ensimmäinen n. 6kg lohi kyydissä ja hetki sen jälkeen taipui seuraava vapa. Tämä veijari ei kuitenkaan pysynyt muutamaa sekuntia pidempään siiman jatkeena. Jatkoimme saman alueen pyörimistä tiiviisti kaiussa näkyvien vahvojen lohipiirtojen myötä joita oli todella runsaasti. Onnistuimme kuitenkin loppupäivän väistelemään lohia ja tulokseksi jäi yksi kala.
Toisena kisapäivänä suuntasimme samoille alueille kuin ensimmäisenäkin päivänä. Meillä oli tiedossa että paikalla liikkuu hyvin kalaa mutta ihan ne isoimmat olivat loistaneet poissa olollaan. Keli oli pilvetön mutta maininkia oli vielä jonkun verran jäljellä. Saimme laskettua vehkeet rauhassa vetoon ja muutaman tunnin jälkeen alkoi ensimmäinen räikkä huutamaan. Kyytiin taas tuttu noin 6-7kg lohi. Tästä taas hetken uisteltuamme räikkä huuti uudestaan, nyt siiman päässä oli hieman vauraampi yksilö ja ensimmäinen yli 10kg kisakala oli kyydissä. Olimme Tomin kanssa ottamassa kuvaa kalasta kun räikkä huuti taas uudestaan, nyt kala ei pysynyt kiinni mutta heti tämän jälkeen lähtikin sitten tuplat. Näistä saimme molemmat kyytin ja kalat olivat sitä totuttua 6-8kg luokkaa. Puntarille saa kisassa viedä neljä kalaa joten meillä oli nyt täysi lappu jo kasassa. Tämän jälkeen alkoi sitten isompien kalojen etsiminen. Otimme hieman linjaa sivuun ja lähtöpaikkaa kohti eikä aikaakaan kun räikkä pärähti seuraavan kerran. Vajaan seiskan lohi kyytiin jolla tulos hieman koheni. Seuraava ja samalla päivän viimeinen sekä samalla isoin kalamme aiheutti jonkun asteista naurunremakkaa ajoituksellaan. Pojat oli pitkin päivää puhuneet puuttuvasta kiintiö ”reissulehmästä”, eli vauraammasta lohesta joka sattuu joka reissulle. Tämän ajoitus ei olisi voinut sattua paremmin. Anssi katkaisi hetken kestäneen hiljaisuuden karjaisemalla kutsuhuudon lohelle ”Nyt se lehmä!” Ja samalla sekunnilla lähimmäistä plaanaria vietiin kunnolla. Hetken tappelun jälkeen veneeseen kammettiin 12kg+ lohi. Hieno lopetus hienolle päivälle. Kappalemäärässäkin mitattua paras lohipäivä mitä meille on koskaan sattunut. Onneksemme tällainen sattui kilpailussa ja päivän kilpailusijoitus oli loistava.
Viimeinen kisapäivä typistettiin sään takia, lähtöä aikaistettiin alkamaan jo 5.30 ja rannassa piti olla klo 11. Lähdimme taas kohti Simristä vaikka matkoihin menee paljon aikaa suhteessa kalastukseen. Teimme päätöksen pudottaa vehkeet vetoon eilisillä lopetuspaikoilla ja niillä olikin tosi hyvin piirtoja kaiussa. Tunnin jälkeen emme olleet saaneet kontaktia kaloihin joten lähdimme valumaan kohti toisia edellisen päivän ottipisteitä. Samoihin aikoihin alkoi nostaa sumua joka pisti kalojen suun kiinni. Puolisen tuntia ennen loppua takilasta lähti tuplatärppi joista toisen saimme ylös. Kala oli n. 7kg, näin saimme jokaisena päivänä kalaa puntarille. Pientä jossiteltavaa jäi aloituspaikan suhteen mutta se kuuluu lajiin ja antaa taas eväitä tulevaan. Myöhemmin kuulimme että Team Jackpot oli vetänyt hurjan aamun näiltä meidän toisilta pisteiltä ja tulimme itse vähän myöhässä niille, jolloin syöntipiikki oli jo ohitse. Pääsimme myös todistamaan Ruotsin merivartioston toimintaa kilpailun viimeisen uistelutunnin alkaessa ja heidän kanssa asioita selviessä ajauduimme reilusti ulos meidän ottipisteiltä ja ennen kilpailun loppua emme enää niille ehtineet takaisin. Hyvä että valvonta pelaa, mutta hieman harmitti se että kilpailunumerolla olevia veneitä tarkastellaan kesken kilpailun. Mutta siitäkin huolimatta kalaa on vietävä puntariin tänäänkin, tavoite täytetty!
Kisan jälkeen pakkailimme loput tavarat ja suuntasimme lautalle kohti Ystadia. Majoituimme mukavassa maalaishotellissa Malmön ja Ystadin välissä ja aamulla olimme taas pirteinä jatkamassa matkaa. Sunnuntaipäivä menikin sitten ajellessa Ruotsin läpi ja illalla nousimme lauttaan kohti Turkua. Malmö – Tukholma väli on erittäin mukava tie ajaa eikä matka tuntunut läheskään niin pitkältä. Maanantai meni vielä mukavasti autossa istuen ja lopulta illalla sai purkaa tavarat ja suunnata kohti omaa sänkyä. Pisin venekunnan jäsenen kotimatka autolla hätyytteli 1800 kilometriä joten unta ei tarvinnut kauaa odotella.
Kokonaissijoitus 36/420, Paras päivä 5/420.
Onnittelut Kolsille ja tiimille kisan voitosta ja muille Suomalaisille venekunnille kovista suorituksista!
Pojat Koukussa 