Avainsana-arkisto: merilohi

Trolling Master Bornholm 2019

2 toukokuun, 2019 anatomitrolling Kommentoi

Tänä vuonna avautui mahdollisuus lähteä Bornholmin kisaan Lehtisen Anssin venekuntaan. Ajatus kimpassa kilpailuun lähdöstä sai alkunsa viime kevään Ahvenanmaan reissulta jossa olimme samaan aikaa omilla veneillämme. Tämä ajatus konkretisoitui alkuvuodesta.

Reissuun meitä oli lähdössä neljä henkilöä, Anssi, Eetu, Tomi ja Antti. Mietimme aikamme vapaiden järjestelyä reissua varten ja päädyimme siihen että Anssi ja Eetu menee veneen kanssa edeltä kilpailua edeltävän viikon torstaina ja me tulimme lentämällä perässä maanantaiksi. Paluumatka kilpailujen jälkeen tehtiin käänteisesti ja me (Antti ja Tomi) tulimme autolla pois vene perässä muiden lentäessä sunnuntain aamukoneella Helsinkiin.

Lähdimme itse ajamaan sunnuntai-iltana kohti Helsinki-Vantaata, josta maanantai aamuna lensimme Kööpenhaminan kautta Rönneen. Puolen päivän aikaan olimme perillä jossa meitä odotti taksi, joka vei meidät suoraan majoitukseen. Äärimmäisen pikaisen kamojen vaihdon jälkeen suuntasimme vesille. Tähän mennessä kelit olivat olleet hyviä mutta toimme ilmeisesti tullessa tuulen mukanamme. Anssi ja Eetu olivat jo aikaisin aamulla painelleet ulapalle saaden muutaman lohen kyytiin saakka ennen kuin noutivat meidät rannasta puolen päivän jälkeen. Tämän meille ensimmäisen päivän aluksi suuntasimme Haslesta pohjoiseen Davis bankin tienoille. Lopettelimme kalastuksen hyvissä ajoin tuulen alkaessa yltyä reippaasti. Päivän ainoaksi tapahtumaksi jäi yksi lähtö joka tosin irtosi nopeasti tärpin jälkeen. Tiistaina tuuli jatkoi yltymistään ja lukemat meni kirkkaasti yli 10m/s ja päivä menikin kalustoa huoltaessa, terassilla sotasuunnitelmia juonien, ja virvokkeita nauttien.

IMG_7739 (1) — Ensimmäinen kala jatkoi matkaansa

Keskiviikon piti olla ensimmäinen virallinen kilpailupäivä mutta se jouduttiin perumaan jo hyvissä ajoin tuuliennusteen takia. Puolenpäivän aikaan kuitenkin järjestettiin kipparikokous jossa kerrottiin vähän tulevien kilpailupäivien suuntaviivoista. Vaikka kilpailu peruttiin lähdimme iltapäiväksi kalaan tuulen alettua heikkenemään iltaa kohden. Suuntasimme majoituksemme, eli Hasslen, eteen penkoille vetämään. Tässä vaiheessa iltaa keli oli jo ihan siedettävä ja pääsimme vielä hiomaan vieraassa veneessä toimimista ennen kisan alkua. Alkuillasta saimme noin 4-5 tunnin treenisession aikana kaksi n. 6-7kg kalaa joten pääsimme myös treenaamaan kalan ylösottoa.

Torstaina koitti ensimmäinen kilpailu aamu. Olimme tuulen takia joutuneet lykkäämään veneen vientiä saaren toiselle puolelle Tejnin satamaan kilpailukeskukseen joten hieman suunniteltua aikaisemmin jouduttiin starttaamaan päivään, sillä veneen oli oltava kilpailusatamassa viimeistään klo 6:00 ja matkaa oli noin 40km siirtää vene ajaen. Itse kilpailun startti jännitti koko venekuntaa suunnattomasti, olihan meillä vakaa suunnitelma ampua itsemme viivalta liikkeelle kanuunan pamahdettua letkan kärkenä. Oman lisämausteensa tuo 420 venettä ja reippaahko maininki edellispäivän tuulista. Harvoin tulee kisaan startattua siten että kuvausryhmän helikopteri lentää veneen edessä 10m korkeudessa poikittain kuvaten lähtöä. Hieno pätkä tästä löytyikin telkkarista lähettettynä.

Suuntasimme ensimmäiseen kisapäivään Simrishamnin suuntaan olettaen että sinne ei tule kauheaa ruuhkaa ja että olisimme siellä ensimmäisten joukossa. Ennen yhdeksää meillä oli ensimmäinen n. 6kg lohi kyydissä ja hetki sen jälkeen taipui seuraava vapa. Tämä veijari ei kuitenkaan pysynyt muutamaa sekuntia pidempään siiman jatkeena. Jatkoimme saman alueen pyörimistä tiiviisti kaiussa näkyvien vahvojen lohipiirtojen myötä joita oli todella runsaasti. Onnistuimme kuitenkin loppupäivän väistelemään lohia ja tulokseksi jäi yksi kala.

Toisena kisapäivänä suuntasimme samoille alueille kuin ensimmäisenäkin päivänä. Meillä oli tiedossa että paikalla liikkuu hyvin kalaa mutta ihan ne isoimmat olivat loistaneet poissa olollaan. Keli oli pilvetön mutta maininkia oli vielä jonkun verran jäljellä. Saimme laskettua vehkeet rauhassa vetoon ja muutaman tunnin jälkeen alkoi ensimmäinen räikkä huutamaan. Kyytiin taas tuttu noin 6-7kg lohi. Tästä taas hetken uisteltuamme räikkä huuti uudestaan, nyt siiman päässä oli hieman vauraampi yksilö ja ensimmäinen yli 10kg kisakala oli kyydissä. Olimme Tomin kanssa ottamassa kuvaa kalasta kun räikkä huuti taas uudestaan, nyt kala ei pysynyt kiinni mutta heti tämän jälkeen lähtikin sitten tuplat. Näistä saimme molemmat kyytin ja kalat olivat sitä totuttua 6-8kg luokkaa. Puntarille saa kisassa viedä neljä kalaa joten meillä oli nyt täysi lappu jo kasassa. Tämän jälkeen alkoi sitten isompien kalojen etsiminen. Otimme hieman linjaa sivuun ja lähtöpaikkaa kohti eikä aikaakaan kun räikkä pärähti seuraavan kerran. Vajaan seiskan lohi kyytiin jolla tulos hieman koheni. Seuraava ja samalla päivän viimeinen sekä samalla isoin kalamme aiheutti jonkun asteista naurunremakkaa ajoituksellaan. Pojat oli pitkin päivää puhuneet puuttuvasta kiintiö ”reissulehmästä”, eli vauraammasta lohesta joka sattuu joka reissulle. Tämän ajoitus ei olisi voinut sattua paremmin. Anssi katkaisi hetken kestäneen hiljaisuuden karjaisemalla kutsuhuudon lohelle ”Nyt se lehmä!” Ja samalla sekunnilla lähimmäistä plaanaria vietiin kunnolla. Hetken tappelun jälkeen veneeseen kammettiin 12kg+ lohi. Hieno lopetus hienolle päivälle. Kappalemäärässäkin mitattua paras lohipäivä mitä meille on koskaan sattunut. Onneksemme tällainen sattui kilpailussa ja päivän kilpailusijoitus oli loistava.

Viimeinen kisapäivä typistettiin sään takia, lähtöä aikaistettiin alkamaan jo 5.30 ja rannassa piti olla klo 11. Lähdimme taas kohti Simristä vaikka matkoihin menee paljon aikaa suhteessa kalastukseen. Teimme päätöksen pudottaa vehkeet vetoon eilisillä lopetuspaikoilla ja niillä olikin tosi hyvin piirtoja kaiussa. Tunnin jälkeen emme olleet saaneet kontaktia kaloihin joten lähdimme valumaan kohti toisia edellisen päivän ottipisteitä. Samoihin aikoihin alkoi nostaa sumua joka pisti kalojen suun kiinni. Puolisen tuntia ennen loppua takilasta lähti tuplatärppi joista toisen saimme ylös. Kala oli n. 7kg, näin saimme jokaisena päivänä kalaa puntarille. Pientä jossiteltavaa jäi aloituspaikan suhteen mutta se kuuluu lajiin ja antaa taas eväitä tulevaan. Myöhemmin kuulimme että Team Jackpot oli vetänyt hurjan aamun näiltä meidän toisilta pisteiltä ja tulimme itse vähän myöhässä niille, jolloin syöntipiikki oli jo ohitse. Pääsimme myös todistamaan Ruotsin merivartioston toimintaa kilpailun viimeisen uistelutunnin alkaessa ja heidän kanssa asioita selviessä ajauduimme reilusti ulos meidän ottipisteiltä ja ennen kilpailun loppua emme enää niille ehtineet takaisin. Hyvä että valvonta pelaa, mutta hieman harmitti se että kilpailunumerolla olevia veneitä tarkastellaan kesken kilpailun. Mutta siitäkin huolimatta kalaa on vietävä puntariin tänäänkin, tavoite täytetty!

Kisan jälkeen pakkailimme loput tavarat ja suuntasimme lautalle kohti Ystadia. Majoituimme mukavassa maalaishotellissa Malmön ja Ystadin välissä ja aamulla olimme taas pirteinä jatkamassa matkaa. Sunnuntaipäivä menikin sitten ajellessa Ruotsin läpi ja illalla nousimme lauttaan kohti Turkua. Malmö – Tukholma väli on erittäin mukava tie ajaa eikä matka tuntunut läheskään niin pitkältä. Maanantai meni vielä mukavasti autossa istuen ja lopulta illalla sai purkaa tavarat ja suunnata kohti omaa sänkyä. Pisin venekunnan jäsenen kotimatka autolla hätyytteli 1800 kilometriä joten unta ei tarvinnut kauaa odotella.

Kokonaissijoitus 36/420, Paras päivä 5/420.
Onnittelut Kolsille ja tiimille kisan voitosta ja muille Suomalaisille venekunnille kovista suorituksista!

TULOKSET

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Kokkola 11.-12.6.

16 kesäkuun, 2017 anatomitrolling Kommentoi

Talvella Anan kanssa venemessuilla ollessa saimme idean käydä vetämässä merilohta Kokkolassa. Kuulimme sen verran hyviä tarinoita paikasta, eikä Kuopiosta tule ihan mahdotonta matkaa sinne. Nyt kun Ana teloi jalkansa ja on saikulla niin aikaahan on ja mulla sattui sopivasti olemaan vapaata niin päätimme toteuttaa idean. Perjantaina löimme reissun lukkoon ja sunnuntaiaamuna starttasimme matkaan. Saimme mukaan vielä työkaverini Janin, jolla on aiempaa kokemusta uistelusta, mutta merilohen uistelu oli uutta. Ennusteet näyttivät vesisadetta mutta tuulten pitäisi pysyä kohtalaisen mietoina. Paikoista ei hirveästi ollut hajua, mutta sattumalta Ahvenanmaalla lauttaan jonottaessa tutustuimme Rajaniemen Janneen joka on Kokkolasta kotoisin ja saimme häneltä hyvää tietoa vetoalueista. Tämä on tullut mukavana yllätyksenä merilohen uistelijoiden keskuudessa, tietoa jaetaan avoimesti ja aika yleisesti vallitsee mentaliteetti, että ei ne muiden saamat kalat ole itseltä pois!

Sunnuntaiaamuna lähtö oli puoli seitsemän aikaan ja Jani hyppäsi kyytiin suoraan töiden jälkeen, meillä oli sentään muutama tunti unta alla. Vene mukaan matkalta ja auton keula kohti länttä, navi näyttää matka-ajaksi noin neljä tuntia. Muutaman pysähdyksen jälkeen saavuimme Kokkolaan, jossa söimme ja kävimme hakemassa eväitä. Majoitus meillä oli Kokkola Campingista joka oli kaikin puolin siisti leirintäalue. Mökki oli kaikista karsituin versio, koska siellä ei tulla juurikaan viettämään aikaa, riittää että sängyt löytyvät. Kun kamat oli saatu purettua, oli aika laittaa vene kuntoon ja mereen. Ihan leirintäalueen vieressä oli tosi hyvä ramppi, josta saimme veneen laskettua. Suunnitelmissa oli vetää raksia noin kolmosen vauhtia, koska sää sen salli. Tuuli osoitti tyyntymisen merkkejä ja sääennnusteesta poiketen oli kuivaa.

Kolmen jälkeen iltapäivällä pääsimme suuntaamaan kohti merta. Tarkoitus olisi ajaa vähän ulommas vaelluslohen perässä, koska keli sen salli. Suuntasimme kohti Kokkolan majakkaa josta jatkoimme vielä ulos n. 15km. Paikoille päästyämme ei kuin kamojen laskuun ja salakoiden viritykseen, Janille homma oli uutta mutta aika äkkiä alkoi uinnit luonnistua. Siinäpä se ilta sitten vierähti lilluessa ja makkaraa grillaillessa, iltaa kohti aloimme valumaan rannikkoa kohti ja siellä piirrot alkoivat lisääntymään reilusti. Ensimmäinen päivä meni kuitenkin tyhjää vetäessä ja aluetta tutkiessa. Kuulimme että muilla venekunnilla oli ollut jonkun verran tapahtumia lähemäpänä rannikkoa ja päätimme suunnata sinne seuraavana päivänä. Illan edetessä myös sumu alkoi tihenemään, mutta onneksi tutka löytyi. Välillä on tullut mietittyä senkin tarpeellisuutta, mutta kyllä se taas kunnon sumussa muistuttaa, että on se hyvä olla. Mökille pääsimme yhden aikoihin ja siinä nopeat iltatoimet ja eikun nukkumaan.

Maanantaiaamuna herätys oli kuuden jälkeen ja vesille pääsimme lähtemään vähän seitsemän jälkeen. Keli oli melko tyyni, joten pääsimme tekemään siirtymät hyvää vauhtia. Sumu oli eilisen tapaan melko kova, mutta liikennettä ei juurikaan ollut. Tällä kertaa suuntasimme kohti ketunpäätä, josta lähtisimme valuttelemaan länttä kohti. Matka taittua sujuvasti ja paikoille päästessämme sumu alkoi hälvetä ja aurinkokin kurkisteli vasten ennusteita. Raksit päästiin virittämään hyvässä kelissä ja sitten taas alkoi perinteinen odottelu.

Grillin laitoimme jo tulille aiemmin, koska siinä on ollut jotain häikkää eikä se ole kunnolla lämmennyt, makkaroita on saanut odotella pari tuntiakin :D Nyt kuitenkin venkslailun jälkeen se lähti toimimaan ja saatiin kunnon rapea pinta makkaroihin. No kuitenkin juuri ennen kuin pääsimme syömään lähti toisiks uloimmainen plaanari peruuttamaan. Tällä kertaa pakitus huomattiin jo ennen kuin räikkä kerkesi päästää ääntä. Jani ensikertalaisena vavan varteen ja eikun kelaus hommiin. Kala tuli melko kesysti veneen lähelle ja otimme vain toiselta puolelta ylemmän takilan ja dipsyn pois edestä, tietysti kala valitsi toisen puolen mutta onneks vavalla ohjaamalla saimme kalan pakotettua tyhjälle puolelle. Taas jalkapuoli-Ana haavin varressa ja niinhän se kala nousi kyytiin. Pituutta oli 75cm ja painoa 4,5kg. Tämä taas kummasti piristi reissua ja antoi uskoa tekemiseen! Kala tuli 20g painon takaa vk:n katko + as niskareikä yhdistelmään, vetovauhtina n. 3kmh. Sotkujen siivoamisen jälkeen meitä odotti kylmenneet makkarat, mutta se ei enää haitannut. Pikkuhiljaa tuuli alkoi yltymään ja päätimme alkaa nostelemaan kamoja ylös, koska Kuopioonkin piti keretä alkuiltaan mennessä. Rannassa olimme noin kolmen aikoihin ja siinä nopeat pakkaukset ja eikun tien päälle. Nopeasta käynnistä huolimatta Kokkola jätti kyllä poltteen ja varmasti tulemma käymään alueella uudestaankin!

– Antti

Ahvenanmaa 2017

14 kesäkuun, 2017 anatomitrolling Kommentoi

19.5. Perjantai

Kauan odotettu ja pitkään valmisteltu Ahvenanmaan reissu oli vihdoin täällä! Pitkän talven jälkeen polte kalaan oli kova ja talven ja jäiden venyminen toukokuulle asti tarkoitti, että kauden avausreissu tulisi olemaan merelle. Aikaisempaa kokemusta merilohen uistelusta meillä ei ollut, joten odotuksiakaan kalansaannin suhteen ei aivan hirveästi ollut. Edellisien vuosien hurjat saaliit olivat toki tiedossa, joten mahdollisuuksia suurenkin kalan saantiin oli.

Lähdimme matkaan Kuopiosta perjantaina iltapäivällä. Kuten olettaa saattaa, ensimmäisiä unohtuneita tavaroita jouduttiin hakemaan jo ennenkö matka ehti vielä alkaakaan, mutta matkaan päästiin kutakuinkin ajoissa. Kuitenkin ekalta stopilta, Tampereen Katsofishiltä, myöhästyimme vähän, mutta onneksi palvelu pelasi ja saatiin tarvittavat tuotteet kyytiin. Tampereelta matka jatkui kohti Turkua, jossa venekunnan tankkaus ja siitä suunta kohti Motonettiä hakemaan vähän lisää peltejä. Motonetistä suuntasimme sitten tankkaamaan auton ja veneen ,ja keula kohti Naantalia josta laiva lähtee. Olimme paikalla juuri sopivasti ja sisään lastausta ei tarvinnut odottaa kuin viisi minuuttia.

Otimme kuopiosta mukaamme arkkupakastimen, että saisimme syöttikalat ja mahdolliset saalisfileet pidettyä jäissä matkan ajan. Pakastimme ennen reissua pulloja, sekä kylmäkalleja, etteivät syöttisalakat pääsisi sulamaan. Suunitelmana oli vetää laivassa virrat pakastimeen, mutta ongelmaksi muodostui laivassa olevat virtapaikat, jotka olivat järjestään pelkkää 32A voimavirtapistokkeita. Vinkkinä muille, jotka meinaavat ottaa pakastimen mukaan: Ostakaa adapteri 32A voimavirtapistokkeelle, niin selviätte helpommalla. Löysimme kuitenkin lopulta yhden normaalin pistorasian ja huokaisimme helpotuksesta. Laivalla kävimme syömässä iltapalan ja hankimme taxfreesta hieman reissujuomaa.

20.5. Lauantai

Perillä Långnäsissä olimme lauantaina-aamuyöllä varttia vaille neljän aikaan. Tästä sitten navigaattoriin mökin osoite ja matkalla käytiin täyttämässä vielä kanisterit.

Loppupätkä mökille oli kohtalaisen pientä polkua ja mukaan saatiin pari oksaakin. Viiden jälkeen olimme mökin pihassa ja sitten nopea veneen tyhjennys ja pakastimen virtoihin laitto, tämän jälkeen oli pakko ottaa muutaman tunnin nokoset ennen ”seuraavaa” päivää. Heräilimme n. 10 aikaan ja aloimme valmistelemaan venettä kuntoon ja sidoimme viimeiset tapsit, samalla tehtiin ruokahuolto ja eväät päivää varten.

Vihdoin puolenpäivän jälkeen pääsimme suuntaamaan kohti ramppia, ihan tarkkaa tietoa rampin sijainnista ei ollut joten suuntasimme kohti Degersandin venelaituria josta oli paikka varattu veneelle viikon ajaksi. Perille päästyämme kävikin ilmi että ramppi olisi ollut matkan varrella joten ei muuta kuin yhdistelmä ympäri ja takaisinpäin, noin kahden aikoihin eaglekin sai ensikosketuksensa meriveteen. Suunnaksi otimme karttatiedustelun (google) perusteella katsotut paikat Sandgrundenin edestä ja aloimme laskea vehkeitä, keli oli suhteellisen kuoppainen mutta sekavetona vedetyt pellit ja turboraksit saatiin hyvin uimaan.

Ekana päivänä homma meni lähinnä uuteen totutellessa ja ihmetellessä ja kaloja ei meidän veneessä näkynyt, vetokin meni isolta osalta vähän paikkojen katseluun eikä mitään tiettyä aluetta jääty pyörimään. Rantaan lähdimme noin 23 aikoihin ja siitä veneen pakettiin laitto, niin kello lähentelikin jo puolta yötä. Tästä suuntasimmekin sitten kohti Långnäsiä koska Ana tuli esteiden takia päivän meidän jäljestä ja lautta olisi perillä yhden jälkeen. Tämän lisäksi Analla katkesi akillesjänne edellisellä viikolla, mutta eihän se ole syy jättää kalastureissua välistä. Ensimmäiset kysymykset lääkärin vastaanotolla olivat olleet että onnistuuhan Ahvenanmaan reissu ja onneksemme lääkärin mukaan tähän ei ollut estettä, kepit tietysti tuovat vähän lisäväriä touhutessa veneessä mutta kaikkeen tottuu. Saatuamme Anan kyytiin aattelimme käydä Maarianhaminasta pitsat, koska niillä suunnilla olimme. Onneksi oli sunnuntain vastainen yö ja paikallinen pitseria palveli pikkutunneille saakka. Lopulta olimme mökillä joskus puoli kolmen aikoihin ja pakkohan se oli vielä pitkän päivän päätteeksi alkaa puusaunan lämmitykseen, nukkumaan päästiin sitten joskus.

21.5. Sunnuntai

Kellot soivat joskus 9-10 välillä ja pakolliset aamutoimet mökistä. Edessä oli ensimmäinen täysimittainen vetopäivä täydellä miehistöllä ja odotukset olivat kovat. Tarkoitus oli jäädä pyörimään ”neliseiskalle” koska siinä oltiin kuultu kalatapahtumia olleen, matkalla virittelimme vielä viimeiset tapsit ja päivän ”ottivärit” paikoilleen. Aamupäivästä keli oli vähän kuoppainen ja ”jalkapuolella” oli vielä vähän totuttelemista keppien kanssa veneessä oloon. Parin tasapainoa tasoittavan juoman jälkeen homma sujui normaaliin malliin. Päivä saatiin keikkua hyvässä säässä joka tyyntyi iltaa kohden ja illalla oltiinkin jo ihan peilityynessä. Tapahtumia ei meille tullut ja radiostakaan ei älyttömiä hurraa huutoja kuulunut. suuremmat parvet eivät vielä ilmeisesti ole saapuneet paikoille viivästyneen kevään johdosta.

22.5. Maanantai

Kahden tyhjän päivän jälkeen päätimme että lähdemme käymään ”ryssäkepillä”, eli vähän pohjoisemmassa. Tomi oli kuullut että sieltä oli edellisenä päivänä tullut jonkun verran lohia joten ajateltiin käydä katsomassa se. Vieläkin jatkettiin sekavetona ja noin 4,5-5kmh vauhtia, tähän vauhtiin turbotkin saa uimaan ainakin omaa silmää miellyttävästi. Keli oli aikalailla täydellinen, pieni tuulenvire rikkoi pinnan ja aurinko paistoi. Paikalla ei päivän aikana juurikaan muita veneitä näkynyt ja iltaa kohti lähdimme laskettelemaan kohti santikan edustaa, täkyt saivat nauttia auringosta ihan rauhassa.

FullSizeRender (9) — Maisemia matkan varrelta

23.5. Tiistai

Kelin salliessa päätimme panostaa ensimmäistä kertaa kokonaan raksiin ja ilman turboja, vetäisimme meille tutumpaa 3-3,5kmh vauhtia. Tätä on tullut enemmän treenattua järvillä ja siihen luotto on ehkä kovempi. Syksy kyllä tuli turboakin vedettyä ja kalaakin saatua, mutta silti se luotto on vaan aina kovempi johonkin mitä on tehnyt reilusti enemmän. Tulimme takaisin ”neliseiskan” alueelle ja pyörimme niillä seuduilla koko päivän. Päivä kului taas normaalisti eväitä syödessä ja grillaillessa, illasta aloimme pohtia jo seuraavan päivän suunnitelmia ja päätimme että panostamme edelleen raksin vetoon ja hitaampaan vauhtiin.

Ensimmäiselle merilohelle ja yli kympin kalalle

Vihdoin illalla noin puoli kymmennen aikaan kuulimme sen äänen mitä oli jo kaivattu, räikän pärinän, n. 45h tyhjän vetoa takana ja usko koetuksella mutta nyt se olisi kiinni. Vähän aikaa tilannetta ihmetelessä vapa käteen ja Hene vavan varteen koska hänelle oli annettu ensimmäinen kelausvuoro. Kala lähti ylimmästä takilasta joten siimassa ei ollut mitään ”ylimääräistä”, eli hyvä aloituskala koska kenelläkään ei ollut juurikaan aiempaa kokemusta merilohen uistelusta. Aluksi kala vei jonkin verran siimaa ja otti pari komeaa hyppyä, mutta tuli kuitenkin yllättävän helposti kohti venettä. Haavimiehen virkaa toimitti Tomi ja Tomi saikin hienosti napattua kalan cummingsiin. Ongelmaksi osoittautui haavin havas, jota emme vaihtaneet syvempään malliin, sekä kalan paino. Tomi ei saanut heti suljettua havasta kunnolla, joten kala oli vielä vaarassa pudota takaisin mereen. Videolla voitte kuulla Tomin huutavan ”auttakkee auttakkee” ja tästä huudosta Tomia piikiteltiin koko loppu matka :)

Vakumointimestari Ana

104cm/11,5kg

Kala kyydissä

24.5 Keskiviikko

Aamu starttaili samaan tyyliin kuin edellisetkin. Pieni kohmelo, Antti ja Hene ensimmäisenä ylös ja toinen puoli venekunnasta jäi sänkyyn vielä torkuttamaan. Heitimme aamupuurot naamaan, teimme eväät ja suuntasimme kohti laituria. Keli oli erittäin kesäinen ja ursuitin kanssa laiturilla heiluminen oli hikistä puuhaa. Vesille päästyämme suuntasimme kohti ”kortsua” joka on kartassa oleva kondomia muistuttava syvyyskäyrä. Vedimme jälleen pelkkää raksia ja hitaalla n. 3km/h vauhdilla. Hetken pyörittyämme kuulimme, että ”neliseiskalla” on hyvin tapahtumia, joten päätimme lähteä pudottelemaan kohti etelää.

Noin puolessa välin matkaa klo 16 aikoihin aloimme tylsyyteemme katselemaan YouTubesta videoita ja melkein heti alkoi räikkä päristä. Ainoa joka kuuli pärinän oli Hene joka istui veneen takaosassa. Kala otti kiinni sivutönkköön, missä oli oranssi Dipsy Diver -syvääjä välissä. Kummastelimme taas kalan päätöstä valita lähimpänä venettä oleva syötti, kun radiosta kuulimme melkein järjestään kalan tulleen uloimpaan sivuvapaan. Kala oli jälleen todella lähellä venettä, mutta veti siimaa tasaisesti. Väsytysvuorossa oli Tomi, joka varmoin ottein pumppaili kalaa lähemmäs venettä. Kala otti muutamia vetoja lähellä venettä ja näimme, että nyt on isompi kyseessä. Haavimieheksi valikoitui kylmät hermot ja äärettömän itseluottamuksen omaava Ana, jolla tosin oli toinen jalka kipsissä, mutta se ei miehen menoa tuntunut haittaavan pätkääkään. Väsytys kesti kaikenkaikkiaan noin puolituntia ja kala alkoi olemaan valmis veneeseen. Kala taas nätisti haaviin, mutta haavin varsi sotkeutui sivuvapoihin ja Ana ei saanut sitä heti nostettua veneeseen. Ongelmana oli taas liian matala havas, mutta onneks kala saatiin kyytiin kun koko venekunta riensi auttamaan. 16kg lohi kyydissä ja venekunta onnellisena!

Käännyimme nopeasti takaisin samalle linjalle ja laskimme edestä kelaamiamme vieheitä takaisin vetoon, kun samassa yksi kelkoista alkoi pakittaa ja räikkä pikkaisen napsuttaa. Ana tarttui vapaan ja ryhtyi kelaamaan samalla miettien onko siellä kalaa ollenkaan. Todettuaan, että kyllähän siellä jonkinlainen kala on, hän jatkoi kelaamista samaan tahtiin ja 6.8kg lohi tuli plaanissa kyytiin. Loppupäivän pyörimme pitkälti samoilla paikoilla, mutta uutta tärppiä ei enää tullut. Tämä ei tunnelmaa päässyt latistamaan, vaan tyytyväisinä lähdimme mökille vetämään lohia fileiksi. Vakuumimestari Hassinen vielä vakuumipakkasi fileet ja homma venyi pikkutunneille saakka. Kuten arvata saattaa, kaatoryyppyjä tuli otettua pariin kertaan.

25.5 Torstai

Torstaina suuntasimme samoille paikoille mistä edellisen päivän lohet tulivat. Vedimme jälleen pelkkää raksia. Päivä meni pitkälti eväitä syödessä ja videoita katsoessa.Kalat loistivat poissaolollaan. vedimme kuitenkin täyden päivän ja suuntasimme illaksi mökille saunomaan.

26.5. Perjantai

Perjantai valkeni vähän tuulisempana kuin aiemmat päivät. Aamulla ei pidetty ihan niin kiirettä ja kamat viriteltiin rauhassa. Kovemman kelin takia perään laitettiin vain pelkkää peltiä, eli käytännössä kaikki mitä meillä oli mukana. Pari tuntia aalloilla keinuttua teimme päätöksen että pidämme huoltopäivän tänään ja käymme kunnolla syömässä, alkuviikon päivät olivat olleet pitkiä ja univelka alkoi jo painamaan kaikilla. Panostaisimme seuraavaan aamuun ja viimeiseen puolikkaaseen vetopäivään, joten ei muuta kuin kamat ylös ja kohti rantaa.

Rantaan päästyä nopeasti mökille ja auton keula kohti Maarianhaminaa, löysimme sieltä mukavaa burgeripaikan josta saimme vielä hyvää ruokaakin ja tietysti vähän nesteytystä. Tämän jälkeen kävimme kaupasta kunnon ribsit, jotka valmistettaisiin illalla mökillä. Takaisin Eckeröön päästyämme kävimme vaihtamassa peltien tilalle raksit valmiiksi aamua varten ja sen jälkeen kohti mökkiä ja saunan lämmitystä. Ilta meni saunoessa ja ruokaa laitellessamme. Kävimme siinä ohessa myös koekellumassa Ursuitit meressä ja Tomin puku vuoti hieman takapuolen saumasta.

27.5. Lauantai

Tänään meillä olisi edessä puolikas vetopäivä ja illalla ohjelmassa on mökin siivous ja pakettiin laitto. Kello soi puoli kahdeksan maissa ja normaalit aamutoimet tehtiin mökillä, viimeistä päivää varten herkkuja oli normaalia enemmän lähdössä matkaan mukaan. Herkkujen syömiseksi päivä menikin. Kaloja ei enää näkynyt ja jouduimmekin luovuttamaan ajoissa, että ehdimme nostaa veneen ja pakata kaikki tavarat. Saimme mökin siistiksi ja veneen pakattua hieman etuajassa, joten päätimme suunnata vielä Maarianhaminaan terassille hetkeksi ennen satamaan lähtöä. Laiva lähti yöllä kohti Naantalia. Otimme hytissä pienet unet ja aamulla jatkoimme kohti Kuopiota.

Kaikenkaikkiaan olimme tyytyväisiä reissuun. Ensimmäinen kerta merellä ja monen asian kanssa oli pientä hakemista, mutta ensivuonna lähdemme ehdottomasti uudestaan! Jos suunnittelette reissua Ahvenanmaalle, varatkaa majoitus ja venepaikka ajoissa, että pääsette parhaille paikoille ja jos heräsi kysymyksiä, niin laita ihmeessä viestiä vaikka Facebookin puolella.

Joitakin kuvia: