Pilkkikaikuluotaimen päivitys

Taas se alkaa, elektroniikan päivittäminen nimittäin. Tähän kierteeseen en taaskaan nähnyt joutuvani, mutta niin vain tapahtui. Rahaa näihin harrasteisiin saa menemään, mutta maksaahan se kaljakin.. Ja jos saan perustella hankintoja, niin muuttui pilkkiminen ainakin paljon mielekkäämmäksi!

 

Ensimmäisen pilkkikaikuluotaimen rakentelin itselleni aika tarkalleen vuosi sitten tammikuussa 2015. Tämä kaikuluotain oli tarkoitettu ”integroida” osaksi pilkkireppujakkaraa laittamalla isohkoon etutaskuun luotaimella varustettu muovikotelo, jossa kaikki luotaimeen liittyvä kulki kätevästi yhdessä läjässä ja sai purettua repusta irti muutamassa sekunnissa.

Ja mistä kaikki sai alkunsa?

Kuulin että serkkupoika oli ostanut Lowrance Elite-4x HDI laitteeseensa pilkkianturin ja aikoi asentaa sen pilkkireppuun. Tästä heräsi kiinnostukseni pilkkikaikua kohtaan. Etsin tietoa mitenkä laite toimii ja onko siitä niin suurta hyötyä kuin annetaan ymmärtää. Tietoa löytyi melko vähänlaisesti ja olin hieman skeptinen koko juttua kohtaan. Tästä noin 2 viikkoa eteenpäin lähdin käymään pilkillä serkkuni kanssa. Pilkkipaikoille päästyämme aloimme pilkkiä aivan kuten ennenkin, poikkeuksena se, että viereiseltä reiältä kuului jatkuvasti tietoa siitä, kuinka kalaa on alla. Kalaa nousikin aina kun sen kerrottiin tulevan kohdalle. Oma pilkkireiän ympäristö näytti huomattavasti kalpeammalta kuin naapurin. Viimeisen silauksen päätökselle rakentaa oma pilkkiluotain, oli se kun kalantulo omalta osalta lakkasi ja vieressä jatkui kuten ennenkin. En vain osannut uittaa viehettä oikealla korolla ja oikealla tavalla kalan lähestyessä sitä, että se olisi kiinnostunut iskemään.

Turhautumista kalattomuuteen lisäsi myös uteliaisuus käydä kurkkimassa olan ylitse luotaimen ruutua jossa kalaa vilisee ja kalaa myöskin nousee. Tästä hetkestä noin 5 tuntia eteenpäin sähköpostiini tuli tilausvahvistus, että pilkkianturisi on postitettu!

Ensimmäinen luotain tuli otettua veneestä. Laitteena oli useamman vuoden vanha Lowrance LMS-520C yhdistelmälaite 5″ näytöllä. Laitteessa oli tosin ulkoinen GPS-anturi, joten GPS:ää ei päässyt käyttämään. GPS:ää en tosin näe tarpeellisena kyseisessä laitteessa, koska Navionicsin tai muita vastaavia järvikarttasovelluksia puhelimeen on internet pullollaan ja kohtuullisen edullista korvausta vastaan vieläpä. Tämä kännykällä kartan katselu vieläpä säästää pilkkikaiun akkua, eikä painoa tarvitse akun muodossa kantaa extramäärää. Tämä komeus sai anturikseen  Lowrancen PTI-WBL -pilkkianturin ja virtaa laitteeseen syötti 7,2ah:n lyijyhyytelöakku. Kuvissa näkyvää oranssia nylonnarua näytin vedonpoistona ja korkeuden säätöön.

Vanhat näytöt tuppaa viemään vähän enemmän virtaa kuin nykyiset LED-taustavalaistut näytöt, jotenka kyseisen laitteen käyttöaika rajoittui noin 5-7h tienoille kelistä hieman riippuen.

Tämä pilkkireppu pääsee nyt tyttöystävän kannettavaksi ja oli aika rakentaa itselle uusi, nykyaikaisempi, kevyempi ja omaan käyttöön paremmin soveltuva ratkaisu.

Uuteen reppuun oli tarkoitus laittaa painoltaan hieman kevyempää rautaa kuin ennen, rautaa kun tuntui tosiaan edellinen laite olevan. Kaavailin ostavani itselleni uudempaa CHIRP-teknologiaa omaavan Lowrancen laitteen. Ensisijaisena vaihtoehtoja oli kyseisen valmistajan Elite-4X CHIRP -luotain, mutta kallistuin lopulta sen isoveljeen, Elite-5X CHIRP:iin.

Yleisimmät pilkkikaikuluotaimet joita järvellä näet lienevät juuri edellä mainitusta Lowrancen Elite-sarjasta. Syy merkin yleisyyteen varmastikin löytyy siitä, koska tähän merkkiin on helppo löytää pilkkianturi myös Suomesta. Sellaista hommatessa kannattaa muistaa,  tarkistaa anturin sopivuus käytettävään laitteeseen. Vaihtoehtoja pilkkiantureissa Lowrancella on kaksi, muutoin samat keskenään, mutta liitin on erilainen. Listaan vielä tarinan loppuun antureiden yhteensopivuudet eri malleihin.

Uuden kaikuluotaimen kanssa oli tarkoitus hommata myös uusi anturi ja akku, edellisten jäädessä toiseen reppuun. Sitten piti hankkia vielä se mihin se luotain oli tarkoitus asentaa!

Idea syntyi työaikana, kuinkas muutenkaan. Hyllyttelin kotimaisia Arteknon valmistamia uretaanisia Repakki -pilkkipönttöjä myyntiin ja perehdyttelin samalla itseäni tuotteen saloihin, silleen niinkuin perusteellisesti, kunnes lamppu syttyi. Muutaman päivän mielikuvaharjoittelun ja ideoinnin jälkeen tämä kyseinen pilkkipönttö löytyi omasta olohuoneesta ja asennus oli valmis alkamaan!

Samaan hengenvetoon oli hyvä hommata myös kaikki muu luotaimen asennukseen liittyvä oheistuote. Tässä vaiheessa sitten kokemuksen syvällä rintaäänellä vinkkinä, että ÄLÄ KÄYTÄ PIKALIIMAA uretaanin tai finnfoamin liimaamisessa. Siitä saa sitten aikaiseksi lähinnä sulaa mössöä, päänsäryn ja hyvän syyn ostaa uusi keittiönpöytä. Käytä Epoksia.

 

Ostoslista näytti hyvin pitkälti tältä:

-Repakki pilkkipönttö

-Lowrance Elite-5X CHIRP

-Lowrance PTI-WBL pilkkianturi

-7,2Ah Lyijyhyytelöakku

-Abiko-liittimet virtajohtoon

-Abiko- putkiliittimet sulakerasialle

-Nippusiteitä

-Epoksia

-RST-ruuveja ja muttereita tarpeen mukaan

-Muovinen pollari

-Tarranauhaa

-Vieherasia

ostoslista
Asennusta vaille valmista (Kuvassa vanha pilkkianturi)

 

Aloitetaan kokoonpanosta kertominen vaikka sillä, että tämä kannattaa tehdä jossain muualla kuin keittiön ruokapöydällä. Ja takaisin aiheeseen, homma pääsi alkamaan luotaimen jalan asennuksella. Siihen tarvittiin nopea summittainen mittaus ja 6mm poranterä. Tässä tapauksessa korkeus oli helppo määrittää, eli niin ylös kuin mahdollista, mahdollisimman keskelle mutta kuitenkin kalaluukun alapuolelle. Ruuveina m6 50mm RST-ruuvit, isohkot aluslevyt ettei mutterit uppoa uretaanipönttöön ja nyloc-mutterit päihin ettei varmasti löysty.

Seuraava vaihe oli laittaa teline anturille, johon oli tarkoitus kiinnittää anturin kaapeli. Tähän tarkoitukseen tuli keksittyä käyttöä muoviselle pollarille. Hetken mietittyäni sijoituskohtaa pollarille, totesin käytön olevat itselle helpointa oikealla kädellä ja ihan pöntön laidassa ettei luotain ole edessä kaapelia rullaillessa. Huomioitavaa on myös se, jos vettä tai lunta on jäällä, ettei kaapeli lillu edellämainituissa epämiellyttävyyksissä koko aikaa. Tuumasta toimeen ja pidempää pulttia metsästämään. Kiinnitys tapahtui 70mm pitkillä m6 RST-ruuveilla, jotka riittivät juuri ja juuri lävitse.

Idea tässä oli se että saan johdon rullattua kätevästi pois edestä kun sitä ei tarvita ja samalla myös saada anturikaapelin pituus säädettyä, että anturin korkeus on optimaalinen, eli juuri ja juuri jään kannen alle. Ja että miksi siihen korkeuteen? Liian syvällä uiva anturi näyttää syvyyden väärin, anturikeila on pohjan tasalla sitä kapeampi mitä lähempänä anturi on pohjaa, anturi roikkuu vapaana ja osoittaa kohti suoraan pohjaan, siima ei kierry niin herkästi anturin ympärille ja anturi ei ole pilkkireiässä kalan edessä. Tässä nyt muutamia havaintoja miksi tein näin.

 

Seuraavana to-do -listalle pääsi kaapeloinnit ja akun asennus. Ylläolevassa oikeanpuoleisessa kuvassa näy ilmi mistä toin virtajohdon pöntön sisälle. Johto mahtuu myös 6mm reiästä ILMAN liittimiä, paljaat johdot edellä. Tätä reikää ei kannata liian väljäksi tehdä ettei vesikepponen pääse yllättämään pöntössä.

Akulle tein oman pienen kotelon. Painopisteen vuoksi sijoitin akun sivusuunnassa aivan pöntön keskelle, mutta myös samalla vastapainoksi luotaimelle. Mittasin akun korkeuden, jätin hieman varaa liittimille ja leikkasin sopivat kappaleet katkoteräveitsellä finnfoam -levystä. Ensimmäisenä liimasin EPOKSILLA foamisen väliseinän pöntön pohjaan ja seinään kiinni, tämän jälkeen niputin ylimääräisen virtajohdon kiepille nippusiteitä apuna käyttäen pöntön nurkkaan johon jäi hieman tilaa niille. Kanneksi myös siivu foamia ja nurkkaan lisäkappale joka pitää akun ja myös kannen paikallaan.

Seuraavana vuorossa oli vieherasia ja kalapussin pidikkeet. Näihin kätevä apu löytyi liimattavasta tarranauhasta. Rasia sattui olemaan kooltaan sopiva sijoitettavaksi pöntön kannen sisäpintaan, jossa se ei ole edessä lainkaan, eikä myöskään vie tilaa vähäiseltä tavaratilalta, johon mahtuu muutama pystärivapa. Tarranauhaa ei kannata laittaa yhtään enempää kuin mitä kuvassa on, pysyy näilläkin ihan riittävän tiukasti vaikka rasia on täynnä tasureita.

DSC_0429
Kalapussi paikallaan

Loppusilaus tehty kalapussin muodossa. Enimmät kalan limat ja hajut pitäisi nyt jäädä pussiin ja näinollen  tarvittaessa kotoa saadaan myös lupa tuoda pönttö lämmittelemään sisätiloihin.

kalastuksen päätteeksi kalaluukku voidaan sulkea pöntön mukana tulleella irroitettavalla luukulla.

testausta
testausta tasurilla

Testireissulla tuli huomattua, että valtaosaltaan suunnitelmat pöntöstä meni nappiin. Uusi pönttö on huomattavasti lämpimämpi istua ja myöskin ergonomia on parempi istuinkorkeuden vuoksi. Miinusta ei oikein muualta löytynyt kuin vedessä lilluvista olkahihnojen remmeistä joissa alkoi loppupäivästä roikkua puudelin kokoiset lumipallot. Ongelma ratkaistiin seuraavalla reissulla niputtamalla remmit kiinni pöntön varsinaiseen kantohihnaan. Näyttö on minun makuuni tässä nyt riittävän lähellä ja näkyvyys pilkkireiälle on hyvä. Vavan käsittely on nyt helpompaa kun näyttö ei ole vavan edessä missään tilanteessa. Testireissu myös osoitti sen että laite ei vie virtaa juuri nimeksikään. Pidin laitetta kirkkaustasolla 6 käynnissä n. 6 tuntia ja mikäli virtapalkki pilkkitilassa ollessa pitää paikkansa, virtaa kului noin 20% akun maksimista. CHIRP-luotaimen kuva vaikuttaa myöskin erittäin selkeältä ja helpposäätöiseltä. Säädöt onnistuu tarvittaessa pikavalikon kautta muutamassa sekunnissa.

Listataan lopuksi myös antureiden soveltuvuuslista eri luotaimille.

386374
PTI-WSU

PTI-WSU:

Elite-3x, Elite-4 / 4x,  Elite-5 / 5x, Mark-4 / 4x, X-4, X-4 Pro, X-37

 

d41141-821135477_1_640
PTI-WBL

PTI-WBL:

Elite-ti 5, Elite-ti 7, Hook-4 / 4x, Elite-4 / 4x HDI, Elite-4 / 4x CHIRP, Elite-5 / 5x HDI, Elite-5 / 5x CHIRP, Elite-7 / 7x HDI, Elite-7 / 7x CHIRP, HDS-sarjojen kaikki mallit,  X-51, X-125, X-135, LCX ja LMS-sarjojen kaikki mallit

 

Huom, vastaavalla liittimellä olevat Eaglen luotaimet tukevat myös kyseisiä antureita.

kirjoitus hetkellä matka taittuu venekunnan kesken kohti helsinkiä ja  Venemessuja 2016!

Kireitä!

4 vastausta artikkeliin “Pilkkikaikuluotaimen päivitys”

    1. Kyllä pitäisi käydä jos vain liitin on sama. Anturi tukee 83/200Khz taajuuksia, mutta jos laitteesi tukee vain 200khz niin toimii sitten pelkästään sillä taajuudella. Etuna pilkkianturissa on se että ei tarvitsee purkaa peräpeilianturia pois veneestä, ei tarvitse kantaa paksua anturikaapelia 6m vyyhtiä mukana ja anturi asettuu aina oikeaan asentoon veden alla ilman mitään lisävartsia tai tukia.

  1. Erittäin ansiokas kokonaisuus ja viritys. Jos ei tämän artikkelin avulla onnistu,niin ei sitten millään…

    Millä asetuksilla pilkit mitäkin kalaa eri syvyyksiltä? Tämä osaaminen vielä hakusessa otselläni.

    Kireitä kaikille lukijoille!

    1. Terve. Pääasiallisesti pilkin vain ahventa, toki sattuma haukia tulee ajoittain tasapainoja heilutellessa. Säädän herkkyydet syvyyden ja vieheen koon mukaan. Käytän lähes poikkeuksetta 200khz / high chirp taajuutta. Yleensä herkkyys on alle 10m vesissä noin 50-60% luokkaa. Värilinja noin 60%. Häiriönpoistot on myös aina poissa käytöstä, poislukien ihan matalassa onkiessa pintahäiriön vaimennus voi olla pienellä. Hienosäätö herkkyyksiin siten että pilkki näkyy ohuehkona mutta vakaana viivana eikä häiriöitä piirry yksittäisiä pikseleitä enempää. Tällöin myös helpompi arvioida kalan koko verraten pilkin piirtämään viivaan ku kala on suoraan alla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s