Säippäreissu Airistolla 26.-29.11.2015

Pakkaspäivä, miinusta 27 astetta mittarissa, pilkkimiseen ei verenkierto riitä ja parin kilometrin kävelystä sai naaman tunnottomaksi. Hyvä hetki kirjoittaa pintaraapaisulta raporttia reissusta, jälkijunassa, tiedän.. korjaan tapojani vielä joku päivä ;)

 

Kutsu kävi syksyllä matkaan säippäreissulle, jonka Kari Kalakaima Hokkanen oli luvannut meidän kotikylän ”Humminbird miehille” ja Suomen ainoille vetouistelun tuplamestareille, eli Kinnunen & Sorjonen venekunnalle. Venekunnan luottokippari Lautanen ei kiireiltään päässyt lähtemään reissuun matkaan. Veneessä oli vielä tilaa yhdelle pienelle miehelle ja tartuin tilaisuuteen lähteä, hieman merta lähemmäs kalaan, Airistolle uistelemaan HAUKEA.. Tälläiseen reissuun ei tarvitse minua kauaa matkaan houkutella. Mukaan reissuun tarttui vielä kolmaskin Humminbirdin jantteri Kangasalalta, joku paikallinen katsofishkalastaja, Toni Luoma.

Kalareissuun oli varattu uisteluaikaa kolme päivää, kaksi täyttä ja takaisinlähtöpäivältä aamupäivä, perjantailta sunnuntaille.

Reissuun lähdettiin heti työpäivän päätyttyä torstaina iltapäivällä. Matkaan päästiin klo 16 kintaalla, kahden pysähdyksen taktiikalla ja perille saavuttiin jo puolille öin. Matkaa takana vaatimattomat 615km, mutta mitäpä sitä ei hauenkalastuksen takia tekisi.  Perille päästyä Kari toivotti porukan komeasti tervetulleeksi puheen ja maljannoston muodossa. Toni järjesti puolestaan mukavan Räppärivaappu yllätyksen. Sorjonen ei päässyt vielä samassa kyydissä lähtemään matkaan perjantain rientoihin, mutta juna kuljetti miehen sopivasti lauantaille mukaan.

vaaput

 

Ensimmäinen kalastuspäivä starttasi erittäin tuulisena, edellisillan tuulet ei pahemmin olleet laantuneet yön aikana. Tuuli viuhui kymmenen metrin pahemmalla puolella vielä vesille lähdettyämme. Tuuli ei ollut kuitenkaan aivan niin puuskaista kuin edellisenä iltana.

Ensimmäinen  tunti meni hieman haeskellessa asemia veneessä, aikaisempaa säippäkokemusta ei ollut vielä käytännön osalta tarttunut, vaikka selvää onkin asioista ottanut, noin niinkun lukemalla ja kuuntelemalla.. Oma roolini oli olla keulamiehenä Tonin kanssa, Tommin hoidellessa vavat veneen puolestavälistä aina perävapoihin. Ensimmäistä hakkia saatiinkin odotella reipas tunti ja pienellä kilon puikolla se homma perinteisesti alkoikin.

Hauki näytti ottavan alussa tavaksi käydä paremmin takavapoihin, joissa hieman pidemmät vapautuspituudet. Kala kuitenkin löytyi helposti ja oli aivan kaislikon reunassa. Päivän isoimmista kaloista vastasi Tommi, hauen painon yltäessä 8kg ja ahvenenkin yli puoleen kiloon. Kalaa tuli kiitettävästi, veneessä käytettiin haukea päivän aikana arviolta 30 metriä.

 

 

Toinen päivä, Mika ”C&R” Sorjonen kyytiin ja homma jatkuu. Puhuri puhuu entistä kovempaa, yksi mies lisää, ei pitäisi olla pahahomma. OIihan meillä enempi ukkoja pitämässä siimat suorana. Vaihdettiin miesten paikkoja, keulaan Tommi ja Mika, perälle Toni ja minä.

Mikalla heti kärkeen päivän paras tälli. Painoa lähemmäs 10kg, mutta haavitus ei miehelle kelvannut, vaan nosto perinteisesti suoraan perukkeesta ja kala putosi veneen laidalta takaisin mereen. Tästä tämä uusi lempinimi..  Kalaa nousi aluksi hyvin ja pieneltä alueelta.

DCIM100GOPROGOPR1617.

Vaihdoimme paikkaa kun kalaa ei enää alkanut kuulua. Uudet paikat, samat kujeet, kalaa ei vain kuulu. Usean tunnin hiljaiselo oli edessä. Tuuli puhalti paikoin erittäin kovaa ja tuntui siltä, että myös hauki on painunut syvemmälle, pois kaislikon laidalta.

Palasimme usean tunnin hiljaisen hetken jälkeen suoraan mökkirannan edustalle uistelemaan, jossa pystyi huoletta vetämään aina hämärään saakka. Siitäpä sitä kalaa sitten alkoikin taas löytymään, rauhallisemmalta vedeltä. Tuliko taas lähdettyä liian kauas?? Tommi veti tunnetusti taas kappalemääräisesti eniten kalaa Räppärivaapuilla. Myös illan komein ahven, reipas puolikiloinen osui taas samalle miehelle.

Päivän viimeisen porsaan onnistui kuitenkin saamaan allekirjoittanut!

DSC_0871

 

Kolmas päivä ja jutut sitä tasoa veneessä, kaikkea mahdollista ruokaisemmista pieruista aina tractor pullingiin, hetkeen ei ole tullut naurettua näin kippurassa. Väsymys painaa, mutta kalaan mennään!

Nyt kuvioissa onkin toiveissa kuhaa, paikkana Hokkasen salapaikat, josta olemme sovitusti hiljaa. Siimaan pituutta, painoa eteen, kaksaria kaveriksi. Tässä päivän resepti, kuvio pitäisi olla tuttu ja homma selvä, mutta kun vavoissa on pituutta 4m ”liikaa” on pikkuplaanareiden käyttö kohtuullisen koomista, jopa pitkään kisoissa kiertäneille konkareille. Seurauksena sotkua, menetettyä siimaa, väittelyä siitä kumman vavassa kala on.. totaalisia repeämisiä kun kaikki menee just niinkuin ei pitäisi. Pääasia oli että hauskaa pidettiin!

Kuhaa ei nähty kovasta yrityksestä huolimatta saatu, hauki oli kylläkin iha maireasti otillaan vaikka vedimme syvemmältä ja kaukana rannasta. Kappaleissa varmasti vedettiin aika hyvin vertoja ensimmäiselle päivälle.

Lisätään vielä muutamia kuvia reissusta!

DCIM100GOPROGOPR1641.

DCIM100GOPROGOPR1642.

DSC_0865

Kalat kalastettu, vapautettu ja hauskaa pidetty. Lämmin kiitos reissussa mukana olleille! Erityisesti kiitoksia Kari ”Kalakaima”Hokkaselle matkan järjestämisestä ja meidän juttujen kestämisestä!

-Tomi

 

 

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s