Avainsana-arkisto: humminbird

Säippäreissu Airistolla 26.-29.11.2015

Pakkaspäivä, miinusta 27 astetta mittarissa, pilkkimiseen ei verenkierto riitä ja parin kilometrin kävelystä sai naaman tunnottomaksi. Hyvä hetki kirjoittaa pintaraapaisulta raporttia reissusta, jälkijunassa, tiedän.. korjaan tapojani vielä joku päivä ;)

 

Kutsu kävi syksyllä matkaan säippäreissulle, jonka Kari Kalakaima Hokkanen oli luvannut meidän kotikylän ”Humminbird miehille” ja Suomen ainoille vetouistelun tuplamestareille, eli Kinnunen & Sorjonen venekunnalle. Venekunnan luottokippari Lautanen ei kiireiltään päässyt lähtemään reissuun matkaan. Veneessä oli vielä tilaa yhdelle pienelle miehelle ja tartuin tilaisuuteen lähteä, hieman merta lähemmäs kalaan, Airistolle uistelemaan HAUKEA.. Tälläiseen reissuun ei tarvitse minua kauaa matkaan houkutella. Mukaan reissuun tarttui vielä kolmaskin Humminbirdin jantteri Kangasalalta, joku paikallinen katsofishkalastaja, Toni Luoma.

Kalareissuun oli varattu uisteluaikaa kolme päivää, kaksi täyttä ja takaisinlähtöpäivältä aamupäivä, perjantailta sunnuntaille.

Reissuun lähdettiin heti työpäivän päätyttyä torstaina iltapäivällä. Matkaan päästiin klo 16 kintaalla, kahden pysähdyksen taktiikalla ja perille saavuttiin jo puolille öin. Matkaa takana vaatimattomat 615km, mutta mitäpä sitä ei hauenkalastuksen takia tekisi.  Perille päästyä Kari toivotti porukan komeasti tervetulleeksi puheen ja maljannoston muodossa. Toni järjesti puolestaan mukavan Räppärivaappu yllätyksen. Sorjonen ei päässyt vielä samassa kyydissä lähtemään matkaan perjantain rientoihin, mutta juna kuljetti miehen sopivasti lauantaille mukaan.

vaaput

 

Ensimmäinen kalastuspäivä starttasi erittäin tuulisena, edellisillan tuulet ei pahemmin olleet laantuneet yön aikana. Tuuli viuhui kymmenen metrin pahemmalla puolella vielä vesille lähdettyämme. Tuuli ei ollut kuitenkaan aivan niin puuskaista kuin edellisenä iltana.

Ensimmäinen  tunti meni hieman haeskellessa asemia veneessä, aikaisempaa säippäkokemusta ei ollut vielä käytännön osalta tarttunut, vaikka selvää onkin asioista ottanut, noin niinkun lukemalla ja kuuntelemalla.. Oma roolini oli olla keulamiehenä Tonin kanssa, Tommin hoidellessa vavat veneen puolestavälistä aina perävapoihin. Ensimmäistä hakkia saatiinkin odotella reipas tunti ja pienellä kilon puikolla se homma perinteisesti alkoikin.

Hauki näytti ottavan alussa tavaksi käydä paremmin takavapoihin, joissa hieman pidemmät vapautuspituudet. Kala kuitenkin löytyi helposti ja oli aivan kaislikon reunassa. Päivän isoimmista kaloista vastasi Tommi, hauen painon yltäessä 8kg ja ahvenenkin yli puoleen kiloon. Kalaa tuli kiitettävästi, veneessä käytettiin haukea päivän aikana arviolta 30 metriä.

 

 

Toinen päivä, Mika ”C&R” Sorjonen kyytiin ja homma jatkuu. Puhuri puhuu entistä kovempaa, yksi mies lisää, ei pitäisi olla pahahomma. OIihan meillä enempi ukkoja pitämässä siimat suorana. Vaihdettiin miesten paikkoja, keulaan Tommi ja Mika, perälle Toni ja minä.

Mikalla heti kärkeen päivän paras tälli. Painoa lähemmäs 10kg, mutta haavitus ei miehelle kelvannut, vaan nosto perinteisesti suoraan perukkeesta ja kala putosi veneen laidalta takaisin mereen. Tästä tämä uusi lempinimi..  Kalaa nousi aluksi hyvin ja pieneltä alueelta.

DCIM100GOPROGOPR1617.

Vaihdoimme paikkaa kun kalaa ei enää alkanut kuulua. Uudet paikat, samat kujeet, kalaa ei vain kuulu. Usean tunnin hiljaiselo oli edessä. Tuuli puhalti paikoin erittäin kovaa ja tuntui siltä, että myös hauki on painunut syvemmälle, pois kaislikon laidalta.

Palasimme usean tunnin hiljaisen hetken jälkeen suoraan mökkirannan edustalle uistelemaan, jossa pystyi huoletta vetämään aina hämärään saakka. Siitäpä sitä kalaa sitten alkoikin taas löytymään, rauhallisemmalta vedeltä. Tuliko taas lähdettyä liian kauas?? Tommi veti tunnetusti taas kappalemääräisesti eniten kalaa Räppärivaapuilla. Myös illan komein ahven, reipas puolikiloinen osui taas samalle miehelle.

Päivän viimeisen porsaan onnistui kuitenkin saamaan allekirjoittanut!

DSC_0871

 

Kolmas päivä ja jutut sitä tasoa veneessä, kaikkea mahdollista ruokaisemmista pieruista aina tractor pullingiin, hetkeen ei ole tullut naurettua näin kippurassa. Väsymys painaa, mutta kalaan mennään!

Nyt kuvioissa onkin toiveissa kuhaa, paikkana Hokkasen salapaikat, josta olemme sovitusti hiljaa. Siimaan pituutta, painoa eteen, kaksaria kaveriksi. Tässä päivän resepti, kuvio pitäisi olla tuttu ja homma selvä, mutta kun vavoissa on pituutta 4m ”liikaa” on pikkuplaanareiden käyttö kohtuullisen koomista, jopa pitkään kisoissa kiertäneille konkareille. Seurauksena sotkua, menetettyä siimaa, väittelyä siitä kumman vavassa kala on.. totaalisia repeämisiä kun kaikki menee just niinkuin ei pitäisi. Pääasia oli että hauskaa pidettiin!

Kuhaa ei nähty kovasta yrityksestä huolimatta saatu, hauki oli kylläkin iha maireasti otillaan vaikka vedimme syvemmältä ja kaukana rannasta. Kappaleissa varmasti vedettiin aika hyvin vertoja ensimmäiselle päivälle.

Lisätään vielä muutamia kuvia reissusta!

DCIM100GOPROGOPR1641.

DCIM100GOPROGOPR1642.

DSC_0865

Kalat kalastettu, vapautettu ja hauskaa pidetty. Lämmin kiitos reissussa mukana olleille! Erityisesti kiitoksia Kari ”Kalakaima”Hokkaselle matkan järjestämisestä ja meidän juttujen kestämisestä!

-Tomi

 

 

 

 

 

Mainokset

Luotauksen nauhoitus + Autochart = Omat kartat

Kauden aluksi hommasimme Humminbirdin viistoluotainkombon ja olimme selvittäneet valmiiksi että myös sillä voi tehdä omia karttoja luotausdatasta muiden merkkien tavoin. Humminbirdin ohjelma ei ehkä ole niin tunnettu kuin esimerkiksi Lowrancen vastaava ja monella se on saattanut jäädä kokonaan huomaamatta ja näin ollen hyödyllinen ominaisuus jäänyt vaille käyttöä.

Autcohart
Autcohart

Laitteen lisäksi tarvitsee Autochart nimisen ohjelman (onix sarjan laitteissa sisäänrakennettu) jonka mukana tulee tyhjä karttakortti johon luotauksia voidaan nauhoittaa ja jolle myös valmis karttadata siirretään. Kauden aikana jokaisella reissulla on ollut nauhoitus päällä ja suurin osa reissuista onkin ollut enimmäkseen nauhoittelua ja vaaput ovat olleet vedossa toissijaisesti. Kun nauhoitusdataa alkaa olla tarpeeksi myös kartat alkavat näyttää entistä paremmilta ja niistä alkaa muodostua hyviä kokonaisuuksia. Omia karttoja tekemällä on mahdollista löytää paljon valmiissa kartoissa näkymättömiä pohjanmuotoja ja näin ollen omasta kalastuksesta saa ajan myötä entistä tarkempaa ja uistinten menetykset ”yllätys” pateille vähenevät.

Luotausuistelua
Luotausuistelua

Elikkäs homma menee yksinkertaisesti niin että ensiksi laitetaan tyhjä muistikortti plotteriin josta laitetaan nauhoitus päälle, laite tallentaa sijaintitiedon ja syvyyden. Tämän jälkeen data siirretään tietokoneeseen jossa on autochart ohjelma ja tällä datasta tehdään kartta. Tämän jälkeen data päivitetään kortille ja se on valmis käytettäväksi sitä tukevissa plottereissa. Luotausdatan nauhoituksen voi tehdä mille tahansa muistikortille mutta valmis karttadata on siirrettävä ohjelman omalle kortille, muuten plotteri ei tunnista karttaa.

Näytöllä näkyvät luotausdataa sisältävät alueet
Näytöllä näkyvät luotausdataa sisältävät alueet

Kartan tekeminen ohjelmalla on helppoa. Luotausdatatiedostot siirretään ohjelmaan jonka jälkeen se näyttää niiden sijainnit karkealla kartalla. Tämän jälkeen valitaan kohta joka ”mapataan”, ohjelma voi kerralla tehdä 7000x7000m kokoisen alueen.

Kartat
Kartat ”mapattuna”

Mappauksessa ohjelma piirtää reitit kartalle ja reitissä näkyy syvyys eri väreinä. Tämän jälkeen luodaan kartta jossa dataa käsitellään ja aiemmat reitit levenevät.

Kartat tehtynä
Kartat tehtynä
Yksittäiset jäljet
Yksittäiset jäljet ”mapattuna” ja tehtynä kartaksi

Tämä on lopullinen datasta saatava informaation määrä. Kun kartat päivitetään sitä varten olevalle muistikortille, ohjelma tekee myös syvyyskäyrät. Ohjelmassa voidaan käyttää näkymää jossa on pällekkäin väreinä olevat syvyydet ja syvyyskäyrät, plotterille siirrettäessä värit ovat vain sinisen sävyjä mutta syvyyskäyrät näkyvät plotterissakin.

Oma kartta vs. Navionics
Oma kartta vs. Navionics

Ohjelmassa on myös mahdollisuus tehdä ”Map Image” eli luoda kuva kartasta, tämä ominaisuus on tehty tietokoneen navigointiohjelmia varten. Ohjelma luo kuvan kartasta jossa näkyvät värit ja syvyyskäyrät, sen jälkeen voi valita minkä kalibrointitiedoston Autochart tallentaa kartalle. Tämän jälkeen map imagen voi siirtää johonkin navigointiohjelmaan ja kalibroida kartan siinä ja sen jälkeen sitä voi käyttää uistellessa. Olemme itse käyttäneet tietokoneella Ozi Exploreria, viimeksi käytimme ohjelmaa noin kymmenen vuotta sitten mutta se ei ole juurikaan muuttunut joten käyttöönotto oli helppoa. Homma tapahtui niin että Autochartista tallenettu karttakuva avattiin Ozissa ja kalibroitiin muutamalla koordinaattipisteellä, mitä enemmän laittaa pisteitä sen tarkemman kalibroinnista saa. Tämän jälkeen kartta on valmis käytettäväksi ja mielestämme selkein versio siitä on Ozin näytöllä.

Sama kuva Ozi Explorerissa
Sama kuva Ozi Explorerissa

Itse Autochart ohjelmaakin voi käyttää plotterina kunhan gps on yhdistetty tietokoneeseen, tällöin sijainti näkyy pisteenä luodattujen karttojen päällä mutta jos haluaa että syvyyskäyrät näkyvät Autochartin kanssa pitää koneessa olla myöskin Autochartin karttakortti sisässä. Tämä on helppo keino käyttää karttoja tietokoneessa ilman kalibrointeja tai ylimääräisiä ohjelmia.

Itse tehty kuva jossa päällekkäin oma kartta ja Navionics
Itse tehty kuva jossa päällekkäin oma kartta ja Navionics

– Antti

Mietteitä kalastuksesta ja suvas 10.5

Kolmen tunnin yöunilla päivä alkoi taas sopivan tahmeasti. Mietinkin, että millaistahan on kalastaa virkeänä. Työni teen aina yöllä, joten harvoin tulee nukuttua yli viittä tuntia ennen kalaan lähtöä. Toisaalta se mahdollistaa sen, että pääsemme Antin kanssa kalaan heti aamupäivästä myös arkisin. Kisoihin joutuu yleensä heräämään aikaisin ja olemme Antin kanssa molemmat lähes poikkeuksetta edellisen yön töissä. Kilpailutilanteessa väsymys tulee melko selkeästi esille, koska aikaa on rajoitetusti. Kalastus tulisi hoitaa tehokkaasti ja vauhdilla, eikä virheisiin ole varaa. Monesti tuleekin töpeksittyä aivan yksinkertaisia asioita, jotka todennäköisesti onnistuisivat virkeänä ilman ongelmia (tai näin tykkään ainakin itselleni väittää). Väsyneenä en välttämättä ole se leppoisin tyyppi (lievä ilmaisu) ja rohkenisin väittää, että Antti vielä vähemmän. Voitte siis arvata sen ärräpäiden ja ketutuksen määrän kun pääsee kala karkuun tai joku töpeksii. Onneksi kuitenkin Teemu ja Tomi ovat virkeämpänä mukana ja tässä vaiheessa sanottakoon, että meillä on kisoissa yleensä kuitenkin hauskaa, emmekä me siellä kokoajan naamat irvessä istu. Haluamme kuitenkin tehdä kisoissa parhaamme ja menestyä, ettei tarvitsisi jälkeenpäin miettiä, olisiko vielä voinut tehdä jotain enemmän. Kilpailulajina vetouistelua haluan suositella kaikille! Itse innostuin välittömästi, koska Joka kisoihin lähtiessä kaikilla on mahdollisuus voittaa ja jokaisella (mitat täyttävällä) kalalla on merkitystä. Erityisesti nuoria haluaisin kannustaa osallistumaan, koska meitä näkyy kisoissa liian vähän ja olisi kiva nähdä uutta sukupolvea kalastamassa. Jos kiinnostus vetouistelua kilpalajina kohtaan heräsi ja on jotain kysyttävää, niin kirjoita ihmeessä kommentti tai laita meille viestiä vaikka facebookissa: http://www.facebook.com/pojatkoukussa tai pojat.koukussa@gmail.com ja kerromme mielellämme lisää.

Antti torkkumassa ratissa
Antti torkkumassa ratissa

Sitten itse raporttiin. Ajoimme suvakselle jälleen vesiteitse kärrin odottaessa vieläkin katsastusta. Edellisen reissun mittakala oli tuoreena mielessä ja aloitimme vetämisen toiveikkaina klo 11 aikoihin. Emme tällä kertaa käyneet ostamassa salakkaa, joten vedimme takiloissa peltiä ja sivuilla vaappua. Vapoja käytössä yhteensä 14 kappaletta.

Sää parhaimmillaan
Sää parhaimmillaan, Kalamies ei :)

Sää oli lähes täydellinen: pieni vire tuulta, pilviä kumpuili välillä, mutta aurinko paistoi kuitenkin suurimman osan reissua.Tultaessa selälle veden lämpö taisi olla alle 4 astetta. Yritimme etsiä lämpimiä alueita ja pintavesi heitteli siinä 4-7 asteen välillä. Lämpimämmillä alueilla kaiku näytti enemmän aktiivisuutta, mutta kalat loistivat poissaolollaan. Kuten oletimmekin, muutama muukin vene oli äitienpäivän kunniaksi lähtenyt koittamaan. Suvaksella onneksi tilaa riittää ja kauimmaisia veneitä ei tahdo enää edes paljaalla silmällä nähdäkään.

S00028
Piirtoja
Kaikukuvaa
Kaikukuvaa

Painotimme vaappuja tällä kertaa hieman enemmän, mutta ilmeisesti vedimme kuitenkin yli. Vedimme noin klo 18 asti ja tapahtumia ei päivän mittaan tullut yhtäkään. Hyvä sää ja padilta katsottu formulalähetys hieman lievensivät lyhyien yöunien tuomaa väsymystä. Vaikka menikin munat pataan ja väsytti aivan vietävästi, kotiin päästyäni mielessä oli kuitenkin jo seuraava reissu. On tämä vaan mukava harrastus.

-Henri

Iltapisto 6.5.

Tomi oli tullut Kuopion motonettiin pariksi päiväksi laittamaan kalaosastoa uuteen uskoon niin ajattelimme lähteä tekemään nopean piston lähiselälle kovasta tuulesta huolimatta. Kävimme hakemassa Henen mukaan ja suuntasimme laiturille. Tarkoitus olisi uitella tuikkaria hauen toivossa.  

Illan kalustoa

Vetelimme lähinnä pitkiä linjoja ja keskityimme kaiun asetusten säätämiseen ja muuten vaan vesillä oloon. Samalla nauhoittelimme kaikudataa ja tarkoitus olisi päästä testaamaan Humminbirdin Autochart kartanteko-ohjelmaa jahka se matkahuollon kautta saapuu. Ohjelmasta tulee sitten lisää juttua kunhan pääsemme testailemaan.

 

Tomi kaiun asetusten kimpussa

 

Uuden kaiun lukemisessa on vielä opettelemista, mutta pikkuhiljaa siitä alkaa saada selkoa ja asetukset alkavat löytyä. Pitää vielä testailla anturit eri kulmissa kunhan vedet alkavat lämmetä ja anturia kehtaa säätää nostamatta venettä järvestä.

 

Kauden avaus hauki

Säätöjen lomassa saimme myös yhden sattuma hauen, hauki oli yleisesti huonolla syönnillä mutta johtui varmaan enimmäkseen siitä että olimme liikkeellä myöhään ja pysyttelimme suurimmaksi osaksi aikaa selkävesillä.

– Antti

Vene vesillä!

Viikonlopun aikana suoritimme perusteellisen pesun veneeseen. Äkkiä voisi ajatella, että eihän mokomaan hommaan kauaa mene, mutta saimme siihen kuitenkinkulutettua pari päivää veteen laskuineen.

Ensimmäisenä päivänä keskityimme lähinnä sisätiloihin. Aloitimme homman purkamalla kaikki tavarat veneestä autotalliin inventointia odottamaan. Edellisen kauden aikana törkyä olikin kertynyt huolella ja emme syksyllä vaivautuneet venettä sen kummemmin putsaamaan. Näin jälkeenpäin ajatellen se olisi voinut olla ihan hyvä idea. Puhdistukseen käytimme perus mäntysuopaa, liuotinta, juuriharjaa ja erilaisia sieniä. Osa liasta oli melko pinttynyttä, joten hinkkaamista riitti.

Ennen/jälkeen
Ennen/jälkeen

Toisena päivänä pesimme veneen ulkoa. Vaikka tuntuu, että pinta-alaa ei ole paljon, löytyy sitä kuitenkin hyvä määrä kun ottaa huomioon jokaisen pienen kolon ja nurkan. Keli oli melko viileä ja sormet olivat aivan jäässä ja odotinkin vaan, että homma olisi ohi. Onneksi noin perusteellista siivousta ei tarvitse tehdä kuin kerran vuodessa ja kesällä  riittää kun pesee suurimmat veriroiskeet ja limat sillointällöin pois.

Pesun oltua suoritettu inventoimme tavarat ja roskiin lensi taas hieman ylimääräistä kamaa. Pesuoperaatio oli valmis, joten lähdimme kuljettamaan venettä rampille laskua varten. Moottori hörähti käytiin heti ensi yrittämällä ja tarkastimme vielä öljyn tason ennenkuin lähdimme ajamaan kohti venepaikkaa.

Vapoja
Vapoja

Sunnuntaina kävimme testaamassa laitteita sähköjen uusimisen jäljiltä ja tulipa siinä testattua hieman uusia tuikkareitakin. Lämmitin (Safire 2200d) oli ainakin lakannut toimimasta talven aikana ja yritimme samalla tutkia vian syytä. Kun laitteen irroittaa pääsee käsiksi vikakoodinäyttöön ja tälläkertaa kone arpoi luvuksi nro. 8, joka manuaalissa tarkoittaa, että pumpun virtapiiri on poikki. Pumppu todella oli mykkä eikä laite saanut lainkaan polttoainetta. Tarkastettuani pumpun johtojen liitännät huomasin, että toinen johdoista on hapettunut tummaksi ja vaikka johtoa katkoi, oli kupari yhtä tummaa. Katsotaan auttaako johtojenuusiminen ongelmaan.

Takana oleva tupakansytytin liitäntä oli myös virratta, joten emme saaneet toista takilaa päälle ollenkaan. Hetken tarkastelun jälkeen Antti löysi vian maajohdosta, jossa oli huono liitos.

Kaikua
Kaikua

Näitä pieniä vikoja lukuunottamatta kaikki toimi hienosti ja eteenkin uusi kaiku kiinnosti. Täytyy sanoa, että allekirjoittaneen silmä ei vielä osannut lukea uudenlaista kuvaa kovinkaan hyvin, mutta toivottavasti kesän aikana silmä harjaantuu.

Kalastuksesta sen verran, että vedimme yhteensä noin tunnin lähi selkää ja saaliiksi saimme kaisloja, joita vesi on vielä täynnä näin jäiden lähdön aikaan. Yritämme loppuviikosta päästä suvakselle mikäli tuulet ovat inhimillisiä ja seuraavan raportin voinkin toivottavasti kirjoittaa sieltä.

Teemu ratissa
Teemu ratissa

Viettäkää hauska vappu!

-Henri

Sähköjen uusimista

Edellisen yön töissä viettäneelle 8:45 herätys ei ollut mukava, eikä sängystä nousemista ainakaan helpottanut ulkona vallitseva kolea ja kostea ilma. Lähdön piti tapahtua klo 9, mutta meille hyvin tyypilliseen tapaan, tapahtui se vasta puoli tuntia myöhemmin. Heti alkajaisiksi kurvasimme motonetin pihaan ostamaan tarvikkeita. Jonkinlainen ostoslistakin varmaan oli olemassa, mutta silti saimme haahuiltua kaupassa reilun tunnin. Saatuamme tarvittavat liittimet, johdot ja öljyt suuntasimme pikaisen kahvinhakureissun jälkeen Siilinjärvelle veneen luo.

Kaupassa
Kaupassa

Tomi oli ajaut joensuusta aamutuimaan ja toi mukanaan syksyllä tilatut Islureen tuikkarit. Malttamattomina aloimme Antin kanssa ottamaan uistimia pois pakkauksistaan ja järjestelimme ne suoraan rasioihin. Täytyy kyllä sanoa, että värit näyttivät todella hyvältä ja himo päästä kalaan vaan kasvoi entisestään! Tomi olikin sillä aikaa ehtinyt jo hyttiin kartoittamaan sähköjä ja päivittelemään työn määrää.

Osa Tuikkareista
Osa Tuikkareista

Tarkoituksena oli uusia suurin osa veneen sähköistä, koska merkinnät, sekä liitokset olivat joiltain osin puutteelliset ja sekavat. Tämä johtunee laitteiden asteittaisesta lisäämisestä.
Ostimme kolme sulaketaulua ja merkkailimme tarroilla kunkin sulakkeen sitä mukaa kun saimme uudet johdot vedettyä. Homma kuulostaa yksinkertaiselta, todellisuudessa prosessiin kului aikaa tuntikaupalla. Samalla asensimme myös uusimman hankintamme, eli hummingbirdin 1198 luotaimen. Itse asennus sujui suht kivuttomasti olemassa olevien läpivientien ja antunrin kiinnityspaikan takia. Enemmän ongelmaa tuotti kahden luotaimen sovittaminen pulpettiin ilman, että ne estäisivät näkyvyyttä tai olisivat liian hankalasti käytettävissä. Lopulta kuitenkin löysimme mielestämme sopivimman ratkaisun.

Purkua
Purkua
Hieman sellkeyttä
Hieman sellkeyttä
Laitteet uusilla paikoillaan
Laitteet uusilla paikoillaan

Samalla kun muut taistelivat sähköjen kanssa, jäi allekirjoittaneen hommaksi moottori- ja peräöljyjen vaihto. Edellisillä öljyillä olikin ajettu jo jonkin aikaa, joten vaihto oli enemmän kuin paikallaan. Olen vaihtanut öljyjä autoihin ja moottoripyöriin, mutta perämoottoreiden suhteen olin vielä neitsyt. Tomin annettua pikaiset ohjeet peräöljyn vaihtoon, kävin toimeen. Moottorin alaosasta löytyi kolme talttakantaista ruuvia, joista yksi on korvausilmalle, toinen öljyn tasolle ja kolmas valutusta, sekä täyttöä varten. Saatuani ruuvit auki, lähti öljy hitaasti valumaan kohti astiaa. Öljyn väristä päätellen ne olisi pitäny vaihtaa jo aikaa sitten, mutta kuten sanotaan: parempi myöhään kun ei milloinkaan. Ostimme motonetistä täyttöä varten tarkoitetun pumpun jonka pää sopi kierteiltään suoraan täyttöaukkoon ja tämä helpotti pumppaamista huomattavasti. öljyä piti pumpata sisään kunnes se alkoi tulemaan ulos ylemmästä tasoreijästä. ennen ruuvien takaisin laittoa pistin vielä uudet o-renkaat paikalleen ja homma oli valmis.

Tulevaisuudessa olisi tarkoitus kertoa hieman lisää uudesta kaikuluotaimesta, sekä perehtyä hieman Autochart ohjelmaan kunhan se vaan saapuu perille. Veneen pyrimme saamaan vesille tulevana viikonloppuna, joten toivottavasti saamme päivitystä vesiltäkin pian.

-Henri

Katsaus kauteen 2014

Blogin päivittäminen jäädessä viime vuodelta kokonaan, otetaan nyt pieni summaus edellisestä kaudesta.

Ensimmäisenä asiana haluaisin mainita allekirjoittaneen liittymisen uistelutiimiin ja tässä kohtaa pitäisi varmaan hieman raottaa taustoja. Olen ollut jo pienestä pitäen intohimoinen mökkikalastaja, mutta töiden lisääntyessä jäi kalastus vuosi vuodelta pienemmälle. Antin tunsin jo muutaman vuoden takaa, työskentelemme molemmat Dj-puolen hommissa ja tiesin hänen harrastavan vetouistelua, joten pyysin päästä joskus mukaan kallavedelle. Kesäkuussa aikataulut kohtasivat ja pian huomasinkin olevani jatkuvaan mukana. Opeteltavaa riitti, mutta kova innostus joudutti oppimaan.

Innokas kalamies
Innokas kalamies
Ensimmäiset kisani kävin Savonia Cupin Nilsiän osakilpailussa ja samassa minulle aukesi täysin uusi ulottuvuus kalastukseen kaiken sen jännityksen ja ”totisuuden” vuoksi. Menestys tosin oli vaihtelevaa ja välillä ketutti armottomasti, joten kisojen nurja puolikin tuli tutuksi. Positiivisen mielen omaavana olin kuitenkin tyytyväinen tuloksiin ja siihen, että edes ylipäätään pääsin kilpailemaan. Kauden kirkkaimpana saavutuksena mainittakoon Tomin sijoittuminen kolmanneksi kuhakunkussa! Sm-kisapaikka jäi täpärästi saamatta, mutta yritys oli kova viimeisiin kisoihin saakka. Kilometrejä kaudelle kertyikin karvan alle 2000 ja tunteja yli 300.

Keiteleen säätöä
Keiteleen säätöä
Koko heinäkuun saimme nauttia upeasta säästä ja pyrimme käymään kalassa aina kun työt ja menot sallivat. Eihän siinä paljoa tullut nukuttua, mutta kumman virkeänä jaksoi herätä kun tiesi pääsevänsä kalaan. Kesä vierähtikin nopeasti kalastellessa ja makkaraa paistellen. Syksyn tultua suuntasimme katseet lohen uisteluun ja suvakselle.

Vene parkissa * laavulla
Vene parkissa Tuomaansalon laavulla
Suvaksella tärppejä tuli vaihtelevasti. Joinakin päivinä jopa yli 6, mutta varsinkin loppusyksystä vedimme monena päivänä tyhjää. Aloitimme alkuun vaapuilla, mutta syksyn edetessä halusimme kokeilla raksin vetoa (olisiko siitä voinut johtua tämä tärppien vähyys loppua kohti?). Opimme kuitenkin paljon, vaikka välillä meinasikin sormet tippua kämmenistä kun säädimme täkyjen uintia.  Suurimmaksi arvokalaksi jäi 58cm taimen, mutta saadun kokemuksen määrä korvasi osittain pettymystä (olemattoman) saaliin suhteen. Vene pääsi säilytykseen marraskuun lopulla ja siitä lähtien on malttamattomana odotettu uutta kautta. Omat odotukseni tulevaan kauteen ovat korkeat ja aika näyttää miten äijien käy. Tätä kirjoittaessa vene on jo otettu pois säilytyksestä ja hieman uudistuksiakin tehty, niistä kirjoitammekin seuraavaksi. Lopuksi vielä pari kuvaa viime kaudesta. Lisää löytyy kuvat osiosta. Kuvia reissuilla tulee räpsittyä vähän liikaakin ja päivittelemme niitä parhaamme mukaan.

-Henri

Suvaksen antia. Nopea kuva ja takas uimaan.
Suvaksen antia. Nopea kuva ja takas uimaan.
Lohta lähdössä koittamaan. Kuva millibaarin laiturista Vehmersalmelta.
Lohta lähdössä koittamaan. Kuva millibaarin laiturista Vehmersalmelta.
 

Juhannus & MM-kisat
Juhannus & MM-kisat
Loppukevennyksenä vielä kuva kisareissun kuluttamasta kalamiehestä :)
Loppukevennyksenä vielä kuva kisareissun kuluttamasta kalamiehestä :)