Avainsana-arkisto: scotty

Kokkola 11.-12.6.

Talvella Anan kanssa venemessuilla ollessa saimme idean käydä vetämässä merilohta Kokkolassa. Kuulimme sen verran hyviä tarinoita paikasta, eikä Kuopiosta tule ihan mahdotonta matkaa sinne. Nyt kun Ana teloi jalkansa ja on saikulla niin aikaahan on ja mulla sattui sopivasti olemaan vapaata niin päätimme toteuttaa idean. Perjantaina löimme reissun lukkoon ja sunnuntaiaamuna starttasimme matkaan. Saimme mukaan vielä työkaverini Janin, jolla on aiempaa kokemusta uistelusta, mutta merilohen uistelu oli uutta. Ennusteet näyttivät vesisadetta mutta tuulten pitäisi pysyä kohtalaisen mietoina. Paikoista ei hirveästi ollut hajua, mutta sattumalta Ahvenanmaalla lauttaan jonottaessa tutustuimme Rajaniemen Janneen joka on Kokkolasta kotoisin ja saimme häneltä hyvää tietoa vetoalueista. Tämä on tullut mukavana yllätyksenä merilohen uistelijoiden keskuudessa, tietoa jaetaan avoimesti ja aika yleisesti vallitsee mentaliteetti, että ei ne muiden saamat kalat ole itseltä pois!

IMG_5638
Vene valmiina lähtöön

Sunnuntaiaamuna lähtö oli puoli seitsemän aikaan ja Jani hyppäsi kyytiin suoraan töiden jälkeen, meillä oli sentään muutama tunti unta alla. Vene mukaan matkalta ja auton keula kohti länttä, navi näyttää matka-ajaksi noin neljä tuntia. Muutaman pysähdyksen jälkeen saavuimme Kokkolaan, jossa söimme ja kävimme hakemassa eväitä. Majoitus meillä oli Kokkola Campingista joka oli kaikin puolin siisti leirintäalue. Mökki oli kaikista karsituin versio, koska siellä ei tulla juurikaan viettämään aikaa, riittää että sängyt löytyvät. Kun kamat oli saatu purettua, oli aika laittaa vene kuntoon ja mereen. Ihan leirintäalueen vieressä oli tosi hyvä ramppi, josta saimme veneen laskettua. Suunnitelmissa oli vetää raksia noin kolmosen vauhtia, koska sää sen salli. Tuuli osoitti tyyntymisen merkkejä ja sääennnusteesta poiketen oli kuivaa.

IMG_5670
Piirtoja, mutta ei napsunut

Kolmen jälkeen iltapäivällä pääsimme suuntaamaan kohti merta. Tarkoitus olisi ajaa vähän ulommas vaelluslohen perässä, koska keli sen salli. Suuntasimme kohti Kokkolan majakkaa josta jatkoimme vielä ulos n. 15km. Paikoille päästyämme ei kuin kamojen laskuun ja salakoiden viritykseen, Janille homma oli uutta mutta aika äkkiä alkoi uinnit luonnistua. Siinäpä se ilta sitten vierähti lilluessa ja makkaraa grillaillessa, iltaa kohti aloimme valumaan rannikkoa kohti ja siellä piirrot alkoivat lisääntymään reilusti. Ensimmäinen päivä meni kuitenkin tyhjää vetäessä ja aluetta tutkiessa. Kuulimme että muilla venekunnilla oli ollut jonkun verran tapahtumia lähemäpänä rannikkoa ja päätimme suunnata sinne seuraavana päivänä. Illan edetessä myös sumu alkoi tihenemään, mutta onneksi tutka löytyi. Välillä on tullut mietittyä senkin tarpeellisuutta, mutta kyllä se taas kunnon sumussa muistuttaa, että on se hyvä olla. Mökille pääsimme yhden aikoihin ja siinä nopeat iltatoimet ja eikun nukkumaan.

IMG_5672
Näkyvyys ei päätä huimaa

Maanantaiaamuna herätys oli kuuden jälkeen ja vesille pääsimme lähtemään vähän seitsemän jälkeen. Keli oli melko tyyni, joten pääsimme tekemään siirtymät hyvää vauhtia. Sumu oli eilisen tapaan melko kova, mutta liikennettä ei juurikaan ollut. Tällä kertaa suuntasimme kohti ketunpäätä, josta lähtisimme valuttelemaan länttä kohti. Matka taittua sujuvasti ja paikoille päästessämme sumu alkoi hälvetä ja aurinkokin kurkisteli vasten ennusteita. Raksit päästiin virittämään hyvässä kelissä ja sitten taas alkoi perinteinen odottelu.

IMG_5684
Grillimestari vahdissa
IMG_5683
Maanantaina kelit suosivat

Grillin laitoimme jo tulille aiemmin, koska siinä on ollut jotain häikkää eikä se ole kunnolla lämmennyt, makkaroita on saanut odotella pari tuntiakin :D Nyt kuitenkin venkslailun jälkeen se lähti toimimaan ja saatiin kunnon rapea pinta makkaroihin. No kuitenkin juuri ennen kuin pääsimme syömään lähti toisiks uloimmainen plaanari peruuttamaan. Tällä kertaa pakitus huomattiin jo ennen kuin räikkä kerkesi päästää ääntä. Jani ensikertalaisena vavan varteen ja eikun kelaus hommiin. Kala tuli melko kesysti veneen lähelle ja otimme vain toiselta puolelta ylemmän takilan ja dipsyn pois edestä, tietysti kala valitsi toisen puolen mutta onneks vavalla ohjaamalla saimme kalan pakotettua tyhjälle puolelle. Taas jalkapuoli-Ana haavin varressa ja niinhän se kala nousi kyytiin. Pituutta oli 75cm ja painoa 4,5kg. Tämä taas kummasti piristi reissua ja antoi uskoa tekemiseen! Kala tuli 20g painon takaa vk:n katko + as niskareikä yhdistelmään, vetovauhtina n. 3kmh. Sotkujen siivoamisen jälkeen meitä odotti kylmenneet makkarat, mutta se ei enää haitannut. Pikkuhiljaa tuuli alkoi yltymään ja päätimme alkaa nostelemaan kamoja ylös, koska Kuopioonkin piti keretä alkuiltaan mennessä. Rannassa olimme noin kolmen aikoihin ja siinä nopeat pakkaukset ja eikun tien päälle. Nopeasta käynnistä huolimatta Kokkola jätti kyllä poltteen ja varmasti tulemma käymään alueella uudestaankin!

DCIM100GOPROGOPR4960.
Kala kyydissä!

FullSizeRender.jpg

– Antti

Mainokset

Pikku asennuksia

IMG_4397 (1)Se joka joskus sanoo että ”nyt on vene valmis” ei varmaan voi seisoa sanojensa takana :D Joten tässä jatkoa edelliseen. Kaikkeahan ei taaskaan muistanut kerralla laittaa ja vielä pientä hienosäätöä ja lisäilyä kevään asennuksiin sitä mukaa mitä mieleen tulee. Ensimmäisenä mieleen putkahti jossain nähdyt Ikean aterintelineet jotka menevät veneessä hyvin pikku tavaran säilytykseen, näille löytyi sopiva paikka takatilan etureunasta ja ne menivät mukavasti Rocket Launchereiden pultteihin. Näihin saa näppärästi laitettua ulkona pyörivät turhat pikkuesineet ja kaikilla on taas astetta mukavampaa, molemmille puolille tuli samanlaiset. Tässä myös naisille hyvä vinkki millä miehen saa houkutelua Ikeaan ;)

IMG_4395
Pysyy puhelin paikallaan

Viime kerralla jäi myös laittamatta tuollainen kumimatto puhelimelle joka tarttui herätteenä mukaan Motonetistä, tämä löysi paikkansa kuskin puolelta kaasukahvan edestä. Nyt puhelimen voi huoletta laskea siihen, eikä tarvitse pelätä että se keinuessa putoaisi. Halpa ja huomaamaton keksintö, mutta välillä saattaa tulla myös tarpeeseen. Tässä on sopiva paikka myös tulevaisuudessa mahdollisesti tulevalle puhelimelle joka on vain takiloiden ohjaukseen, näin ollen se olisi koko ajan kuskin käsien ulottuvilla ja takiloiden säätö olisi entistä helpompaa.

IMG_4430
Kiinnike

Motonettiin oli myös uutuutena tullut lepuuttajien kiinnikkeitä kaiteisiin, näiden avulla leppareita ei tarvitse enää olla koko ajan solmimassa ja niiden siirtely paikasta toiseen on entistä nopeampaa. Kiinnikkeet ovat helpot käyttää ja ne pysyvät kaiteessa ilman ruuvia, telineet ovat suunniteltu 22mm ja 25mm putkille ja narun paksuus saa olla 6-8mm. Kiinnikkeen toiminta on yksinkertainen, köysi pujotetaan kiinnikkeen läpi jonka jälkeen se laitetaan putkeen ja painetaan klipsi kiinni. Tämä riittää pitämään lepparin tarpeeksi jämäkästi paikallaan ja narun pituutta on helppo säätää, jos joskus tulee keulaan lepparitelineet niin siirtäminen niihin käy nopeasti.

IMG_4433Kalastukseen lähdöt on pyritty tekemään mahdollisimman helpoiksi ja irroittettavan tavaran määrää on pyritty pienentämään. Tähän mennessä takilat on aina irroitettu laituriin tullessa ja ratkaisua niiden paikalleen jättämiseen on mietitty. Nettiä selaillessa tuli vastaan Scottyn omat lukot jotka sopivat takilan kiinnitykseen, tai paketissa tulee levyt ja lukot pitää hommata itse. Lukituksen toiminta on yksinkertainen, levyyn kiinni laitettava munalukko estää siipimutterin pyörittämisen ja näin ollen tappia ei saa irti.

Myöskin lohireissun ollessa tulossa haavi kaipasi uusimista. Tällä hetkellä haavit olivat lähinnä järvikäyttöön ja kisoihin tarkoitettuja. Ahvenanmaalle olikin sitten tarkoitus hommata mahdollisimman iso haavi, koska siltä ei vaadita niin paljoa käytettävyyttä, kuin kisoissa tarvittavalta haavilta, nostokoukkua emme harkinneet koska kenelläkään meistä ei ole kokemusta siitä. Päädyimme Cumingsin isoon haaviin jossa on erittäin tukeva teleskooppivarsi ja iso kehä, tämän pitäisi riittää mahdollisille kaloille. Vaikkakin varsi on tukeva, sitä tuskin tulee koskaan käytettyä pisimmässä asennossa, vipuvartta tulee kuitenkin sen verran että operoiminen on hankalaa ja varsi alkaa joustaa. Toivotaan että sitäkin päästään käytössä testaamaan :)

Kokoa ainakin löytyy
img_0169
Tee-se-itse viritelmä

Niinkin tärkeä väline, kuin selfietikku tuli uusittua samalla tukevampaan. Tällä kaudella olisi tarkoitus saada tuotettua enemmän videomateriaalia reissuilta ja keppi on siinä kätevä vekotin. Sillä saat helposti uusia kuvakulmia ja se myös vakauttaa hieman kuvaa. GoPron ja kepin kanssa on monesti ollut ongelmana kuvan katsominen, kännykkää käytettäessä näyttönä joudut toisella kädellä pitämään keppiä ja toisella puhelinta. Jos taas on näytöllinen GoPro niin sekin on tikun päässä sen verran kaukana ettei näyttöä näe kunnolla. Tähän kikkailin ratkaisun sillä, että laitoin tikun mukana tulleen puhelimenpidikkeen kiinni tikun varteen GoPron kaidekiinnikkeellä, näin näyttö pysyy hyvällä katseluetäisyydellä ja pystyt operoimaan yhdellä kädellä.

Meillä on nyt veneessä ollut muutaman vuoden näyttö myös takatilassa ja se on ollut sijoitettu kopin oven yläpuolelle. Nyt päätimme kokeilla näyttöä takakaiteessa, näin se on ehkä paremmin näkökentässä takana touhutessa. Tällä hetkellä jos haluaa jotain katsoa niin joutuu kääntymään eteenpäin ja silloin helposti vilkaisee suoraan kopin isompaa näyttöä, tällöin takanäyttö on välillä tuntunut vähän turhalta. Alunperin syyt katolle laitossa oli ettei näyttö olisi tiellä ja se ei menisi niin helposti likaiseksi, nykyään pyrimme yleensä haavimaan menemättä taakse ja jos on tarvetta mennä niin sinnekkin pääsee. Lowrancen telineissä on se hyvä puoli että ne menevät suoraan stauffin reikiin, joten mitään erillistä telineviritelmää ei tarvinnut miettiä.

IMG_4829
Takanäyttö paikallaan

Lowrancelta tuli tälle kaudelle uusi Carbon sarja ja mielessä on ollut päänäytön päivitys uudempaan. Uuden sarjan myötä mielenkiinto kohdistui edelliseen Gen3 sarjaan, samanlaiseen mikä on jo 7″:na takanäyttönä. Tarkoitus oli etsiä näyttöä käytettynä kun niitä alkaa tulemaan muiden vaihtaessa uudempaan sarjaan, kiirettä tälle ei ole joten ilmoituksia voi seurailla rauhassa. Vihdoin sattu tulemaan sopivassa hintaluokassa oleva käytetty 12″ laite ja siitähän sitten syntyi kaupat, tämä sattui vielä sopivasti ennen reissuamme. No siitähän sitten alkoi suunnittelu mihin näyttö asennettaan, tavoite olisi saada se suunnilleen samaan linjaan jo olemassa olevan näytön kanssa. Ratkaisuksi tuli lopulta pulpettia kiertäneen puisen ”liukuesteen” poisto ja näytön laitto osittain avattavan pleksin päälle, samalla siirsimme entistä näyttöä hieman lähemmäksi ikkunaa tämän mahdollistaessa molempien näyttöjen saamisen paremmin kuskin näkökenttään. Tällä järjestelyllä näytöt saadaan samaan tasoon ja helposti käden ulottuville.

Myöskin yksi Ram-kuulista sai siirtyä tieltä pois, mutta tuohon väliin padikaan ei olisi enää tullut mahtumaan. Vielä ei ole varmuutta tullaanko molemmat laitteet pitämään, vai lähteekö entinen kiertoon. Ahvenanmaan reissun aikana tulee hyvin esille kahden näytön edut ja ratkaisua on aikaa mietiskellä. Tällä hetkellä on suunnitelmissa että toisessa näytössä olisi pelkästään 3d- ja sivuluotauskuvat ja toisessa näytössä sitten kartta ja chirp-kaiku. Näin 3d kuvaa olisi helppo tulkita kun vieressä olisi vertailuna 2d sivuluotaus kuva ja molemmat saisi vielä näkymään melko isona, toisessa näytössä taas jäisi isot ruudut kartalle ja peruskaiulle. Mutta tämä on vielä pohdiskelua ilman käytännön testiä, nämäkin visiot tulevat varmasti vielä muuttumaan ajan saatossa. Uuden järjestelyn myötä myös kopin näytön saa nyt heijastettua padille ja tämä voi olla mukava lisä kauniina kesäpäivänä kun kaiken tiedon saa takatilaan.

IMG_4820
Mukitelineet asemissaan

Ulkotiloissa on mukitelineet toteutettu helpoilla rosterisilla telineillä jotka ovat stauffeilla kiinni kaiteissa. Sisällä taas ei ole telineitä ollenkaan, tölkit ja juomat ollaan yleensä pidetty vain pöydällä. Tämä on vähän arka paikka ja kovassa aallokossa tai käden vahingossa osuessa lammikko on taattu ja rätin kanssa saa taas heilua. Monenlaisia telineitä on tutkailtu, mutta oikein mikään ei ole täysin säväyttänyt. Lopulta päädyimme nyt upotettaviin telineisiin jotka tulevat apukuskin eteen, näitä tulee kaksi kappaletta ja kuskille tulee oma teline ram mountilla.

Takanäytön siirron myötä katolla oleva ”varustelevy” sai poistua. Tässä on ollut aikojen saatossa kiinni vaikka mitä golightista gps-antenniin, mutta nykyisten asennusten myötä levy on tullut turhaksi ja joutaa pois. Aikasempi gopro kiinnikke selfiekepille oli myöskin levyssä mutta nyt sen sai mahtumaan juuri ja juuri katolle.

IMG_4832
Gopron uusi paikka

Edessä oli vielä vararengastelineen kiinnittäminen traileriin. Tämä oli mahdollisimman yksinkertainen teline joka löytyi puuilosta, se tulee kiinni vain yhteen putkeen, mutta vaikutti siitä huolimatta tukevalta. Tämän avulla rengas kulkee aina mukana eikä vie tilaa autosta. Tulevaisuudessa olisi suunnitelmissa myös varustelaatikko kärriin, jonne saisi laitettua liinat yms. kärrin mukana kulkevat tavarat. Vielä sopivaa ei ole tullut vastaan, joten metsästys jatkuu.

IMG_4824
Vain rengas puuttuu
IMG_4277
Lepparit saa helposti oikealle korkeudelle

Talviunilta herääminen

Ilmat ovat osoittaneet lämpenemisen merkkejä ja taas on tullut aika hakea vene talviunilta ja aloittaa herättely uutta kautta varten. Ensimmäisenä ohjelmassa oli kärryn huolto, jarruvaijerit alkoivat olla jo huonossa kunnossa ja ne oli vaihdettava. Myöskin kärryn katsastus osui tälle vuodelle, elikkäs kärry huoltoon ja katsastukseen jonka jälkeen saa taas pari vuotta vedellä.

 

IMG_4227
Vene haettu talvisäilöstä

 

 

Kun kärry oli saatu kuntoon, olimme sopineet viikonlopun jolloin laittaisimme veneen valmiiksi Ahvenanmaan reissua varten. Mitään isompaa operaatiota ei ollut edessä, mutta pienempiä hommia sitäkin enemmän, helposti taas kaksi päivää sai kulumaan. Alunperin oli tarkoitus että ehtisimme kalastaa myös järvillä ennen reissua merelle, mutta tällä hetkellä näyttää, että jäät ovat vielä pitkään paikallaan, joten voi olla että vene saa maata trailerin päällä reissuun asti.

IMG_4228
Kyllä sitä tavaraa vaan taas kertyy

Homma aloitettiin ohjauksen tutkimisella, hydrauliohjaus on ollut vuosikaudet jäykkä ja syytä on pohdittu aika ajoin. Parina edellisenä vuotena olemme muista syistä joutuneet ilmaamaan ohjauksen, eikä tämä ole auttanut vaivaan, joten nyt lähdimme metsästämään syytä systemaattisesti. Alkuun tarkastimme kaikki hydrauliikkaletkut ja niiden kunnon ja taivutukset, sitten onko muodossa muutoksia, tukoksia yms. normaalista poikkeavaa. Tämän jälkeen testailua ratista pyöriikö tasaisesti vai nykiikö ja sitten nipat irti työsylinteristä ja katsottiin tuleeko neste ulos tasaisesti vai nykimällä. Lopulta vaihdoimme öljyn erimerkkiseen ja juoksevampaan tavaraan ja tämä ainakin jonkun verran kevensi ohjaustuntumaa, toivottavasti muutos olisi pysyvä ja toimiva myös kun kone on vedessä. Heräteostoksena vaihdoimme myös ratin, motonettiin oli tullut juuri uusi rattimalli jossa oli mukana irroitettava urakkanuppi. Aiemmin on ollut jo mielessä vaihtaa ratti malliin jossa puolat ovat tasaisesti eikä ratissa ole ”oikeaa suuntaa”, johtuen siitä että autopilotin takia rattin on aina milloin missäkin asennossa.

Tämän jälkeen projektina oli uusien siimojen vaihto, siimaksi valikoitui uusi Climax Hyper Salmon Trolling 0,45 paksuisena. FullSizeRender Siima on kehitetty erityisesti pohjoisiin oloihin ja sen kylmäominaisuuksiin on kiinnitetty huomiota. Hommahan alkoi tietysti sillä, että entiset siimat oli saatava pois puolilta, tähän otettiin avuksi porakone johon kiinnitettiin putki jonka ympärille ”kelattiin” siimat kuudesta vavasta yhtäaikaa. Näin homman saa hoidettua muutamassa erässä eikä kädet väsy nykiessä. Kun kelat oli saatu tyhjiksi alkoikin sitten siiman kelailu sisään, tämä tehtiin perinteiseen tyyliin yksi kela kerrallaan käsin kelaten. Siimat olivat 2000m rullissa ja yhdestä rullasta saatiin täyteen viisi Okuman Clarionia ja yksi Abun Syncro.

FullSizeRender (1).jpg
Kelat valmiina kauden aloitukseen

Myös uusia vapaputkia oli taas asennuksen alla, Matsomixilta tuli 8 putkea keskikiinnikkeellä, jotka oli tarkoitus laittaa katolle toiseen riviin.

IMG_4144
Scotty paikoillaan

Lisäputket katolle laitettiin siitä syystä, että takilavavat voi nostaa perästä pois tieltä väsytyksen ajaksi, eli putket saavat olla vähän hankalammin tavoitettavissa koska niitä ei tarvitse koko aikaa käyttää. Putket olivat taas taattua priimalaatua ja hinta/laatu -suhde on todellakin kohdillaan. Myös dipsy/sivutönkkö -vavoille tuli uudet putket sivuille, paikaksi valikoitui hytin sivuseinä ja telineiksi Scottyn Rocket Launcherit. Tässä paikassa putket saa taivutettua seinää vasten, jolloin ne eivät ole tiellä kulkiessa. Telineen saa myös sellaiseen asentoon, että vapaa voi käyttää myös plaanarikäytössä.

 

IMG_4142
Telinettä joka lähtöön

Seuraavaksi viimeisteltiin uistelujarrun asennus. Syksyn pakkasilla vedimme levyn johdot koneen kopan ulkopuolelta, mutta nytten oli vuorossa niiden vetäminen kopan sisään. Kopassa oli jo valmiiksi reiät tehtynä koska edellisellä omistajalla oli jo ollut levy joten kyseessä oli vain johdon pujoittamisesta. Ainoa homma oli kun johdossa valmiiksi olleet pikaliittimet eivät mahtuneet läpiviennistä sisään niin johto piti pätkiä ja liittää uudelleen mutta sen kummempia vastoinkäymisiä ei tullut. Tämän jälkeen moottorin kimpussa jo oltaessa oli vuorossa moottoriöljyjen ja suodattimen vaihto, siinäpä ei sen kummempia ihmeitä tullut vastaan.

IMG_4209
Johdot piilossa

Sitten olikin vuorossa kesärenkaiden vaihto. Ainakin toivon mukaan kuukauden päästä ei enää talvi olisi näilläkään leveyspiireillä. Vaihto sujui kevyesti ja joutuisasti kahden hallitunkin avulla ja viime kesänä uusitut renkaat kestää meidän ajolla vielä monta kautta.

IMG_4192
Luukun kiinnitystä

Meillä on ollu pitkään ongelmana lattialuukkujen kestävyys, erityisesti pakkaskeleillä muoviluukut eivät tunnu millään kestävän. Varsinkin vielä, kun luukut ovat sellaisilla paikoilla että siinä tulee väkisinkin liikuttua päällä. Monta vuotta on ollut suunnitteilla, että luukut päällystettäisiin metallilla jotta niitä ei tarvitse olla koko aikaa uusimassa. Vihdoin saimme aikaseksi ottaa mitat ja teettää levyt. Luukkujen päälle tulee nyt muotoonleikatut rst-levyt joiden päälle muutama siivu liukuesteteippiä pidon takaamiseksi. Levyt iskettiin kiinni sikaflexillä ja varmistettiin vielä ruuveilla, nyt ei enää luukkujen pitäisi hajoilla edes pakkasella.

 

 

 

IMG_4205
Luukut paikoillaan
IMG_4204
Kuidut puolalla

Luukkujen korjauksen jälkeen oli vuorossa kuitujen puolaus takiloihin. Tämä jäi viime kaudella kiireiden vuoksi välistä takiloiden vaihdon jäljiltä joten nyt oli viimein aika hoitaa tämäkin alta pois. Puolille tuli Tufin takilakuidut joista kertyi jo hyviä kokemuksia Cannoneiden kanssa. Tähän liittyen välilaukaisimiin pujoiteltiin kumit jotta ne pysyvät kuidussa, vakiona ne tahtovat liukua.

Sittenpä olikin vuorossa taas joka keväinen veneen inventaario: kaikki kama ulos veneestä ja turhat tavarat roskiin. Se on kummallista miten kauden aikana turhaa tavaraa kertyy veneeseen vaikka sitä yrittäisikin aina kauden aikana karsia pois. Alkukaudesta pulpetti on aina tyhjänä mutta parin reissun jälkeen sitä huomaa että tavaraa alkaa jo olla ihan riittävästi. Nyt laatikot on taas järjestyksessä ja tavaran määrä varmaan puoliintui, saa nähdä miten kauan tilanne kestää.

IMG_4145
Uudet kepit

Talven aikana tuli myös hommattua uudet lohivavat, aiemmin käytössä oli kuha/hauki- ja lohihommissa samat vavat jotka olivat 7ft pitkiä. Nyt lohivavoiksi hommattiin Savage Gearin Baltic Salmon Trolling 2:set 8ft pitkinä, vavoista on kuulunut hyviä kokemuksia ja uskoisin että ne soveltuu meidän käyttöön enemmän kuin hyvin. Toivotaan että Ahvenanmaalla saadaan jotain siiman päähän että voidaan kokemuksiakin kertoa, ainakin kädessä hypistellessä vavat tuntuivat mukavilta :) Myöskin houkutuslevyjä on tullut talven aikana hommattua ja niillehän piti tietysti hommata säilytyslaukut, aiemmin meillä oli yksi planon laukku mutta niitä ei tahdo suomesta löytyä ja jenkeistä tulee sitten hintaa jo suhteessa aika paljon.

IMG_4245
”Kukkarot”

Katsofishin sivuilta löytyi lopulta Zebcon houkutuslevylaukut, laukuissa on minigrip tyyliset ”sivut” joihin levyt saa laitettua. Mietityttämään jäi kun pussit vaikuttavat olevan ilmatiiviit ja jos ja kun sinne laitetaan kosteita levyjä niin pusseihin pitää varmaan tehdä tuuletusreiät. Laukuissa on myös kaksi pikkutaskua joissa on ”kukkarot” minigrip taskuilla, näihin on hyvä laittaa leikareita ja muuta pikku tavaroita mitä mukana aina tarvitsee. Myös jopa valmiita raksitapseja voi sitoa varalle sinne, koukkujen kanssa vaan pitää silloin olla varovainen.

 

IMG_4237
Levylaukut

Viimeisenä vuorossa oli ehkä ärsyttävin mutta pakollinen homma, eli veneen pesu. Onneksi nyt oli sen verran hyvät myrkyt käytössä että pesu oli jopa mielyttävää, ja kerrankin hommat pääsi tekemään hallissa eikä tarvinnut olla ulkona säiden armoilla. Mutta nyt on vene puhtaana sisältä ja ulkoa ja reissuun on paljon mukavampi lähteä.

IMG_4212.JPG
Tomi iloisena pesemässä
FullSizeRender (2).jpg
Välillä täytyy pitää välit kotiväkeen kunnossa

 

Asennuksia

Pidimme pientä taukoa kisoista joten pitkästä aikaa oli aikaa pienille asennuksille, isompia hommia ei ollut edessä mutta aikaa taas tuhraantui yllättävävän paljon. (Juttua jatkettu syksyllä)

Ensimmäisenä oli vuorossa takiloiden asennus, vanhat Cannonit oli jo purettu pois ja tilalle tuli uudet Scottyt. Takiloiden vaihtoon innoitti suomalaisten kehittelemä pohjanseurantasovellus, Autotrolling, joka toimii myös Scottyn takiloissa. Pohjanseuranta oli aikanaan syy miksi vaihdoimme Scottyt Cannoneihin ja nyt kun se oli saatavilla myös Scottyihin niin vaihto niihin takaisin houkutteli. Autotrollingista ja sen asennuksesta juttua sitten myöhemmin käyttökokemusten kera! Takiloiden asennus sujui kohtalaisen nopeasti koska veneessä oli valmiina jo kaikki tarvittavat reiät niitä varten ja sähkötkin oli vedettynä valmiiksi entisten takiloiden jäljiltä.

photo-3-10-2016-7-57-00
Takila paikoillaan

Seuraavaksi oli vuorossa muovilevyn asennus veneen peräpeiliin antureita varten, homma on ollut listalla jo pidemmän aikaa mutta nyt saimme sen aikaiseksi. Poistimme vanhan anturihissin kokonaan ja kiinnitimme peräpeiliin Etrasta haetun muovilevyn johon anturit tulisivat kiinni. Levyn kiinnitimme muutamalla ruuvilla ja laitoimme väliin vielä sikaa, pitäisi pysyä kiinni. Levyä valitessa kannattaa kysyä neuvoa mitkä levyt pitävät myös massan kanssa, osa levyistä on liian liukkaita ja saattavat irrota pelkällä sialla kiinnitettäessä. Levyn etuna on se että antureiden paikkaa voi etsiä paremmin poraamatta reikiä itse veneeseen, näin ollen anturit pitäisi saada laitettua optimaaliseen paikkaan viimeistään muutaman kokeilun jälkeen.

Photo 25.7.2016 22.24.45.jpg
Anturin kiinnitystä

Tämän jälkeen asennettin invertteri, tarkoituksena oli laittaa muutama pistorasia pulpettiin ja asentaa invertteri piiloon. Pistorasian saimme vanhan lämmittimen säätöpaneelin tilalle ja näin ollen pulpettiin jäi taas yksi reikä vähemmän. Tämän lisäksi asensimme myös muutaman uuden 12v ulosoton koska ladattavia laitteita tuntuu nykyisin olevan ihan riittämiin. Asennukset sujuivat kerrankin helposti ja laitteet saatiin nopeasti kuntoon.

Photo 19.7.2016 14.29.20.jpg
Pistorasia paikallaan

Laitoimme myös takatilaan suihkun jolla saamme huuhdottua liat suoraan pois. Kiinnittimme anturihissiin pilssipumpun josta lähtee ihan normaali puutarhaletku takatilaan. Perus pilssipumppu antaa ainakin meidän tarpeisiimme tarpeeksi suuren paineen eikä erikoispumpuille ole tarvetta.

Photo 19.7.2016 13.03.48.jpg
Pilssipumppu paikallaan

Syksyllä tuli myös koneen vaihdon aika, vanha Mercury lähti vaihtoon ja perää tuli -12 mallinen Yamaha F150 kone. Nyt kone on tehoalueen yläpäästä ja kestää kuormaakin hyvien, myös matkavauhdin kulutus laski pienempien kierrosten myötä.

”Uusi” kone

Uuteen koneeseen asensimme myös uistelujarrun, tämän ansiosta jarrupusseja ei tarvitse enää viritellä ja oikein nopeuden säätö on helpompaa. Asennus tapahtui mukavassa lähes 10 asteen pakkasessa ennen uistelemaan lähtöä, kerkesimme yhden reissun testata levyä ja se toimi kuten pitikin. Asennuksessa pitää porailla reiät moottorin kavitaatiolevyyn johon sitten jarrulevy pultataan kiinni, tämän jälkeen johto vedetään siitä keinukytkimelle ja virtoihin, eli yksinkertainen homma myös kokemattomalle. Toimintaperiaatehan uistelujarrussa on se että moottoriin asennetaan levy joka säätyy pumpulla potkurin eteen, näin ollen työntövoimaa voi säädellä kierroksia muuttamatta, säätö tapahtuu yksinkertaisesti keinukytkimestä.

Levy paikallaan
Photo 9.11.2016 20.24.51.jpg
Levy ala-asennossa

Myös vhf:n paikan vaihdoimme plotterin takaa ratin viereen, tässä se on paremmin käsillä ja käyttö helpompaa. Pulpetissa oli vanha reikä entiselle autopilotille joka saatiin peitettyä uppoasentamalla vhf joten reikiä oli taas yksi vähemmän.

photo-9-11-2016-19-52-28
VHF uudella paikallaan
photo-9-11-2016-20-04-19
Luuri paikallaan

Pohjois-Karjala 10.-12.10

Paluu juurille, niinkin voisi sanoa. Joensuussa tuli asuttua kahdeksan ensimmäistä vuotta ja myöhemmin sitten armeijan aikana. Ensimmäiset kosketukset kalastukseen on otettu Kuoringan vesillä. Tomilla oli kesälomat mukavasti aurinkoisessa lokakuussa, olimme sopineet jo aiemmin että sillon on päästävä lohen perään. Niinpä suuntasin veneen kanssa pitkästä aikaa kohti Höytiäistä, tarkoitus oli vetää kaksi pitkää päivää.

photo-10-10-2016-7-09-30
Valmiina lähtöön

Ajelin jo sunnuntai-iltana Joensuuhun jotta maanantaina pääsisimme aikaisin lähtemään. Kello soikin aamulla vaille kuusi ja eväiden teon jälkeen painelimme rantaan, kuopiosta ajeli vielä vahvistukseksi Jape. Laiturilla mittasimme tuuleksi noin 6m/S vaikka ennuste oli luvannut kolmea, no onneksi se ei estä vesille lähtöä. Vene vesille noin seitsemän aikaan ja siitä lyhyt siirtymä ja täyt uimaan, höytiäisellä on 10 vavan rajoitus joten sillä mennään. Aamupäivä on pilvinen mutta päivän mittaan sää alkaa tyyntymään ja selkenemään. Tapahtumat ovat pitkälti vain kuha tällejä, mittakuhaa tässä järvessä tuntuu olevan ja paljon. Päivän keskivaiheilla alamitta järväri käy pyörähtämässä veneen vierellä ja jatkaa uintiaan.

photo-10-10-2016-16-07-09
Tomi ja Jape pitämässä uimakoulua salakalle

Jatkoimme pyörimistä alueella ja lopulta odotus palkittiin, puoli viiden aikaan lähin plaanari alkoi pakittaa ja eikun vapa käteen. Kala ei paljoa vastaan laittanut ja se oli nopeasti haavissa, mittaa lohelle oli kertynyt 63cm ja painoa 2,8kg. Tämä antoi taas uskoa siihen että päivät kannattaa vetää loppuun asti.

photo-7-11-2016-19-16-56
Tomi ja kala

Loppupäivästä emme saaneet enää tapahtumia ja kuuden aikaan suuntasimme rantaan.

Processed with Snapseed.
Maisemia rannasta

Tiistaina lähdimme Tomin kanssa kahdestaan Höytiäiselle, tarkoitus oli vetää eri aluetta kuin edellisenä päivänä. Päivän aikana emme saaneet muita kuin kuhatärppejä, tämä antaa aika hyvän kuvan järven kuhatilanteesta kun ne häiritsevät jo lohen uisteluakin. Olimme järvellä hämärästä hämärään mutta tällä kertaa jouduttiin tyytymään vain eväiden syöntiin.

photo-12-10-2016-11-42-29
Autotrolling ja takilat nuolevat pohjaa

Rannassa olimme pimeän aikaan ja veneen noston jälkeen lähdin kohti Kuopiota, matkalla jätin veneen Outokumpuun koska seuraavana päivänä oli vielä tarkoitus lähteä katsomaan Juojärvi Anan kanssa. Aiemmin olen käynyt järvellä vain uistelukisoissa ja ne ovat keskittyneet pohjoisosiin Tuusniemen päätyyn, järven eteläpää on enemmän lohien mieleen ja niillä alueilla ei ole tullut aiemmin käytyä.

Aamulla laskimme veneen Pitkälahdesta, satama oli hienon näköinen lukuisineen vene vajoineen ja ramppikin oli hyvä. Kamat kyytiin ja eikun kohti kartasta katsottuja oletettuja kalapaikkoja. Vehkeet saatiin vetoon ja tämän jälkeen alkoi taas odottelu, sumu toi omat haasteensa vieraalla järvellä ja verkkolippuja sai olla koko ajan tähystelemässä. Onneksi näihin ei ajettu.

photo-12-10-2016-11-50-39
Päivä tiivistettynä

Noin kymmenen aikaan räikkä pärisi ja lähintä plaanaria vieteen, ajattelin että nyt alkoi tämä reissu hyvin. No pianhan se selvisi että hauki siellä oli joka kiusasi meidän salakkaa. ei kuin kala irti ja huppu uudestaan pyytämään. Loppupäivän saimmekin seikkailla ilman tapahtumia, aika ei kuitenkaan käynyt pitkäksi uuden järven ansiosta, tänne pitää tulla kyllä vielä uudestaankin.

– Antti

Autotrolling

Kuten aiemmin tuli mainittua vaihdoimme Cannonin Digitroll IV:t pois ja laitoimme tilalle Scottyn Dephtmasterit. Syynä tähän oli suomalaisten kehittämä sovellus AutoTrolling.

Autotrolling sovelluksella saa Scottyn sähkötakilat toimimaan pohjanseurannassa, sen saa myös Cannonin ”ei älyllisiin” sähkötakiloihin. Näin on mahdollista saada Digitrollien ominaisuudet myös muihinkin takiloihin. Scottyissa Autotrolling hoitaa myös laskun moottorilla, tämän johdosta jarru pitää säätää muutamaa kiloa kuulaa tiukemmalle. Meillä suurimpana syynä vaihtoon varmaankin oli uuden tekniikan testaus, Digitrolleissa ei käytössämme esiintynyt minkäänlaisia ongelmia. Vaihdon myötä saimme peräpeilistä myös yhden anturin pois kun Autotrolling ottaa nmea1083 signaalin jo olemassa olevasta laitteesta, tämä vähentää mahdollisia häiriötilanteita.

 

Itse paketissa tulee mukana ohjainkortit valitsemallesi määrälle takiloita ja sitten ControlUnit joka hoitaa tiedonsiirron. Scottyn asennuspaketissa tulee myös anturi takilaan joka mittaa vaijerin kulkeman matkan. Asennuksessa takilan sisään asennetaan ohjainkortti jossa on myös Wi-Fi moduuli ControlUnitin kanssa kommunikointiin, lisäksi takilan sisään tulee myös edellämainittu anturi. Takilaan ei tule ulospäin mitään näkyviä muutoksia asennuksessa, halutessaan voi asentaa ledin joka ilmoittaa nmea-yhteyden tilan ja toisen napin takilan ohjausta varten. ControlUnit voidaan asentaa minne vain, tähän yksikköön tulee virtapiuhat ja nmea-piuha. Yksikköön on myös mahdollista laittaa nappi josta saa kaikki takilat ylös, johdot tälle ovat jo valmiina. ControlUnit saa syvyystiedon kaikuluotaimelta ja lähettää sen eteenpäin Wi-Fi yhteydellä takiloihin joiden mukaan sitten takila ohjaa kuulia. Hyvät asennusohjeet löytyvät täältä ja lisäksi ne tulevat vielä tulostettuina paketin mukana!

Takilan säätöihin tarvitset Android laitteen ja tähän Autotrollingin sovelluksen, ohjelma on erittäin selkeäkäyttöinen ja sillä saa tehtyä monipuoliset asetukset. Kun olet kerran laittanut asetukset kohdilleen et välttämättä tarvitse puhelinta enää ollenkaan vaan kaiken pystyy hoitamaan takilasta. Meillä on takiloissa asetukset joista vihreää ylöskelaus nappia kaksi kertaa painamalla takila nousee automaattisesti ylös ja kolme kertaa painamalla menee oletussyvyyteen ja pohjanseuranta on päällä. Jos takilaa tarvitsee laittaa muuhun syvyyteen niin se onnisttuu normaalisti kammesta, ja pohjanseuranta on aina päällä. Periaatteessa takila toimii ihan kuin normaalisti mutta pohjanseurannan kanssa. Ohjelmalla on myös mahdollista laittaa takila syklimodeen, tässä takila nousee tietyin väliajoin halutun matkan ja on säädetyn ajan kummassakin syvyydessä. Autotrollingissa myös pohjanseuranta toimii syklin aikana, eli jos satut ajamaan matalaan pattiin ja syklitoiminto on päällä niin takila ei jää pohjaan. Ainakaan meidän Digitroll IV:ssä pohjanseuranta ei toiminut syklin aikana.

Photo 24.7.2016 19.37.10
Takilat seuraamassa pohjaa

Takilat ovat olleet nyt käytössä muutamia reissuja ja pohjanseuranta on toiminut moitteetta. Kuulat eivät ole kertaakaan jäänee pohjaan ja takiloiden säätömahdollisuudet ovat erittäin monipuoliset. Varsinkin kovalla kelillä yksin tai kaksin uistellessa pohjanseurannasta on suuri hyöty kun ei tarvitse olla koko aikaa säätämässä takiloita vaan aikaa jää muuhunkin.

Kuhakunkku

Kuhakunkku oli totuttuun tapaan heinäkuun viimeinen viikonloppu. Itsellä on monena vuonna ollut tarkoituksen lähteä sinne ja nyt vihdoin pääsin. Tomi on käynyt jo pari edellistä vuotta vetämässä ja saanut ihan hyviä sijoituksiakin.

Photo 29.7.2016 8.43.39
Auto lähtökunnossa

Lähtö oli aamulla yhdeksän jälkeen Kuopiosta ja edellisen yön olin ollut totuttuun tapaan töissä. Aikaa piti olla varattuna reilusti ja lähtö perjantain esikisaan oli klo 14.

DCIM100GOPROGOPR3736.
Vene perässä ja matka alkanut

Vene auton perään ja kohti Paltamoa, ostokset teimme Kajaanista ja pitihän siellä vielä tehdä pakollinen stoppi Motonettiin josta saimme ostettua vihdoin uudet liput kelkkoihin. Mökillä olimme vene laskettuna noin puoli kahden aikaan joten kiirehän siinä taas tuli. Äkkiä veneellä kisakeskukseen ja pääsimme lähtemään kisaan noin vartin myöhässä. Keli oli aurinkoinen ja tyyni joten ainakin olosuhteen kalastajia varten olivat kunnossa.

 

Photo 29.7.2016 13.44.15
Matkalla kohti perjantain starttia

Perjantain esikisa oli yhden kalan kisa, eli suurin kuha tuotiin punnitukseen. Kisa-aika oli 14-20 joten tässä kerkesi hyvin harjoitella seuraavan päivän pääkisaan. Ajelimme Tomin edellisvuosien paikalle ja laitoimme kamat vetoon. Melkein heti laskettuamme oli jo alamitta kiinni, kilpailuissa kuhan alamitta on 48cm. Tästä muutama hetki eteenpäin ja veneen lattialla olikin jo 55cm kuha, tämä sai apinan pois selästä koska puntarille oli jo kala vietävänä. Tästä eteenpäin vetelimme vain pitkiä linjoja etsien mahdollisia kuhapaikkoja, muutamia tälläisiä löytyikin jopa kutoistärpin muodossa ja kalat olivat 45-50cm. Seuraavalle päivällä korot ja paikat olivat nyt kutakuinkin tiedossa. Isompaa kuhaa emme enää onnistuneet loppupäivästä löytämään ja sijoitus tuolla 55cm kuhalla oli 23/198.

Photo 29.7.2016 15.59.44
Perjantain kuha
Photo 30.7.2016 8.44.42
Lauantaiaamun tunnelmia mökkirannasta

Lauantaina oli pääkisan vuoro, kisa-aika oli 15-23 ja suurimman kuhan tuonut kruunataan Kuhakunkuksi. Perjantaista poiketen lauantaina tuotiin puntarille kaikki yli 48cm kuhat. Meidän suunnitelmamme oli selvä, ajettaisiin eilisille kuhapaikoille ja laitetaan samat setit pyytämään. Pari tuntia aloituspaikkaa ajettuamme emme olleet saaneet kuin yhden alamitan. Tämän jälkeen aloimme etsimään uutta korkoa mutta sekään ei tuottanut tulosta. Edessä oli paikan vaihto, tätä jatkuikin sitten loppukisan ajan emmekä onnistuneet saamaan yhtään mittakalaa puntarille. Juurikaan muuta kerrottavaa kisasta ei ole.

Kisajärjestelyt olivat onnistuneet ja paikalle tuli kaikkiaan 276 venekuntaa, toivotaan että ensi vuonna menee rikki maaginen kolmensadan raja! Me ainakin olemme tulossa uudestaan, kisatapahtuma oli erittäin mukava. Onnittelut myös voittajille kovasta suorituksesta! Tulokset löytyvät täältä.

Photo 30.7.2016 14.48.36
Lähtöä
Photo 30.7.2016 14.48.58
Lähtöä
Photo 30.7.2016 21.59.16
Tyhjänvetoa

Kalustoa

Talven aikana tuli mieleen että meiltähän ei vielä löydy kunnon kalustoesittelyä täältä. Nyt kun on kalastukselta aikaa niin sellaisenkin joutaa kirjoittelemaan, samaan yhteyteen tulee vähän kokemuksia laitteista.

Silver Eagle Star Cabin

Photo 9.4.2016 17.37.55
Vene kauden -16 alussa
photo-24-11-2016-8-31-40
Vene kauden -16 lopussa

Tiimimme ykkösveneenä on Silverin kabiini, vene on jo vuosimallia 2001 eli ensimmäistä sarjaa, ja ollut meillä syksystä -06 lähtien. Koneena siinä on Mercuryn 115 EFI, vuosimalli -03, ja tämäkin on ollut samasta syksystä lähtien. Syksyllä -16 kone päivitettiin Yamahan F150 -12 koneeseen joka löytyi sopivasti käytettynä. Nyt kone on suositusalueen ylärajalta joten tehoreserviä on enemmän ja toivottavasti myös marssivauhdin kulutus pienenee. Alun pitäen vene tuli meille retkikäytöstä mutta siinä oli kuitenkin valmiina vapaputket ja autopilotti. Tässä ajassa venettä on kerennyt pikkuhiljaa varustaa mieleisekseen ja isompia suunnitelmia sen osalta ei ainakaan tällä hetkellä ole mielessä.

Elektroniikka

Kuten jo joskus aiemmin on tullut kirjoitettua on meillä yleensä aina ollut Lowrancen elektroniikkaa. Tämä johtuen suurimmaksi osaksi siitä että käytettynä veneet ostaessa näissä on ollut kiinni kyseisen merkin laitteita. 2015 kauden alussa testasimme eri valmistajia mutta päädyimme sitten lopulta päivittämään koko elektroniikan saman merkin alle, eli Lowranceen. Tulee varmaan jo tottumuksesta, mutta niiden käyttöliittymät ja laitteiden logiikka sopivat vain meille, eikä myöskään ominaisuuksissa ole ollut ikinä valittamista. Itsellä on sama ollut myös muun elektroniikan puolella, esimerkiksi koneiden ja puhelimien kanssa olen tottunut Applen systeemiin ja kynnys siirtyä muihin on noussut isoksi. Käyttöliittymien helpoutta pitäisi varmaan testata jollain ihan maallikolla joka ei ole ikinä ollut tekemisissä vene-elektroniikan kanssa jotta saataisiin luotettava tulos, mutta väittäisin että Lowrancen valikot ovat ainakin sieltä selkeämmästä päästä.

Myöskin keväällä 2015 uusimme veneen sähköt ja lyhensimme ylimääräiset johdot pois, sitä kertyi useita kymmeniä metrejä. Laitoimme myös uusia sulakerasioita muutamaan paikkaan ympäri venettä joihin kaikki laitteet tulee kiinni, nyt myös sulakkeet on merkitty vian etsintää helpottamaan.

Näytöt

Päänäyttönä meillä on veneessä Lowrancen vanhempaa gen2 -sarjaa oleva 12″ kosketusnäyttö (HDS 12M GEN2 Touch). Näyttö on pelkästään ”plotteri”, eli siihen ei saa kiinni suoraan kaikuluotaimia. Takanäyttönä on sitten uudempaa mallisarjaa oleva 7″ näyttö (HDS 7 GEN3), tähän näyttöön meillä tulee luotaimet jotka ovat sitten verkotettu myös toiseen näyttöön, näistä myöhemmin lisää. Gen3 -sarjassa ei ole enää saatavilla kuin yhtä mallia, näissä kaikissa on kosketusnäyttö ja näppäimet sekä sisäänrakennettuina Sturcturescan ja Chirp toiminnot. Näytöt ovat toimineet moiteetta ja kosketusominaisuus on nykypäivänä hyvä lisä siihen jokapäiväisessä käytössä tottuneelle. Vanhemman polven laitteessa kosketusominaisuudet eivät ole vielä ihan puhelimien tasoa, esim. nipistykset puuttuvat, mutta ne helpottavat käyttöä pelkkiin näppäimiin verrattuna huomattavasti. Uudemmissa Gen3 -sarjan laitteissa tämäkin ominaisuus on parantunut ja se toimii entistä jouhevammin, myös tukien enemmän sormien eleitä näytöllä. Myöskin näyttöjen nopeudet ovat hyvää tasoa, minkä huomaa esimerkiksi karttojen zoomauksesta. Toimintojen lisääntyessä myös näyttöjenkin rasitus luonnolisesti lisääntyy ja ne vaativat entistä enemmän laskentatehoa. Vertailukohtaa uusimpiin laitteisiin ei tästä osalueesta ole, koska entinen Lowrancen plotterimme oli kymmenen vuoden takaa ja Humminbirdin laitekkin oli noin viisi vuotta vanha. Venekäyttöön tarkoitettujen näyttöjen lisäksi meillä on myös iPad Pro veneessä. Koppiveneessä varsinkin padeilla saa ”halvalla” lisää tuumia aina rajalliseen näyttökapasiteettiin. Välillä iPadiin tulee kuva gen3 sarjassa olevan sisäänrakennetun Wi-Fi:n kautta takanäytöltä, näkymä on sama kuin takanäytössä, mutta sitä pystyy myös ohjamaan padin ruudulta joten käytännössä tästä saa suoraan yhden lisänäytön koppiin. Välillä taas padi näyttää Navionicsin Europe HD karttaa jossa on myös käytössä Sonarchart Live -ominaisuus, tämän avulla laite tekee reaaliaikaista karttaa luotain datasta. Luotain on yhdistetty myös tähän näyttöön Wi-Fi:llä ja data tulee suoraan Lowrancesta, erillisiä antureita ei tarvita. Näiden avulla olemme saaneet ”pää näytöiltä” karttadataa pois ja tilaa jää enemmän kalastuksessa tärkeimmille luotainnäkymille. Uuden Ipad Pron myötä siihen on saatavilla myös näytön jako kahdelle eri ohjelmalle, tämä ei vielä tue kaikkia ohjelmia mutta toivottavasti tulevaisuudessa onnistuu samalla näyttölle Navionicsin kartta ja takanäytön peilaus!

Photo 7.4.2016 15.25.59
Vanhan ohjauspulpetin näkymää

Kaikuluotaimet

Veneessämme on luotaimina Airmarin TM150 -chirp anturi ja Lowrancen StructureScan -anturi. Lowrancen kielellä structure scan tarkoittaa sivu- ja alasluotausta korkeamalla erottelukyvyllä. Sivuluotauksen hyödyt kalastuksessa tulevat esiin monessa tilanteessa, sillä näet esimerkiksi kummalla sivulla venettä parvi on. Suurin hyöty on kuitenkin meidän käytössä ollut pohjanmuotojen ja rakenteiden saaminen selville, tästä on paljon apua kartoittaessa mahdollisia kalan oleskelupaikkoja. Kivikot ja muut muodostelmat tulevat helposti esille ja näkymä saadaan paljon laajemmalta alueelta kuin normaalilla luotaimella. Alasluotausta käytämme normaalin luotainnäkymän rinnalla, parhaiten erottelukyky tulee esille kalaparvissa ja pohjan lähettyvillä olevien asioiden tunnistamisessa, kalaparvista voit jopa zoomaamalla laskea yksilöiden määrän. Myöskin pohjan tuntumasta tulee esille normaalia luotainta helpommin onko siellä esimerkiksi kivi vai kasvustoa. Chirp-anturin avulla saadaan myöskin entistä tarkempaa kuvaa veden alta. Vanha anturi lähettää pulssia yleensä joko 83kHz tai 200kHz -tajuudella, kuitenkin yhtä taajuutta kerralla käyttäen, kun taas Chirp -anturi lähettää useita eri taajuuksia yhtaikaa. Esimerkiksi meidän käytössä oleva anturi lähetää taajuksia väliltä 95-155 kHz, tämä parantaa anturin erottelukykyä ja helpottaa esimerkiksi kalojen erottelua pohjasta. Tälle kaudelle veneeseemme tulee uutena Lowrance 3D-structurescan, tämä toiminto yhdistää normaalin sivuluotauksen 3D -näkymään, tätä ei ole vielä muilta valmistajilta nähty. Kuvaa voi pyörittää ja pystyt katsomaan näkymää mistä suunnasta haluat, pohjanmuodot näkyvät entistä selvemmin ja kalaparvien sijainnit ovat helposti nähtävissä. Myöskin sivuluotaus normaali 2D näkymässä on parantunut verrattuna vanhaan StructureScan -anturiin, n. 4m vedessä pystyy näkemään sivuille jopa 80m asti. Laitteesta on kokemusta vasta yhdeltä reilun viikon reissulta joten kokemuksia tulossa enemmän myöhemmin.

Lisää 3d-kokemuksia!

Selventävä kuva sivuluotausnäytöstä
Photo 10.4.2016 8.04.14
Takanäyttö
img_0180
Takanäyttö uudella paikallaan

Autopilotti

Viime kaudella hyvin palvellut Raymarin vanha st5000+ pilotti sai väistyä uudemman Lowrancen pilotin tieltä. Kyseiseen pilottiin päädyttiin sen hinnan ja laiteperheen peruusteella. Pilotissa on mukana pumppu, Nac1 -boksi eli pilotin ”aivot”, point-1 kompassi ja auto/stand-by nappi. Erillistä ohjainpaneelia pilotin mukana ei tule, vaan sen käyttö hoituu plottereiden näytöltä ja fyysisestä napista josta saa pilotin joko päälle tai pois. Tämä ratkaisu jakaa mielipiteitä ja me olemme tulleet toimeen sen kanssa vaikka edellisessä pilotissa ohjainpaneeli olikin, lisävarusteena on saatavana myös kaukosäädin josta onnistuu perustoimintojen ohjaus. Pilotin asennus onnistui helposti ja sen kytkeminen järjestelmään kävi plug´n´play tyyliin mikä pitäisikin olla jo standardi nykyaikana. Kauden kokemuksella pilotti on toiminut hyvin keleissä joissa olemme olleet ja reittiajot ja muut ovat helppo suunnitella plotterin näytöltä. Riittää kun näytölle painelee halutun reitin ja käskee pilotin ajaa sen, tämä on ahtaimissa paikoissa iso apu laskiessa vieheitä järveen. Autopilotti veneessä on sellainen asia ettei sitä välttämättä osaa kaivata, mutta kun sellainen kerran on ollut niin siitä ei enää halua luopua. Varsinkin kisahommissa isommalla veneellä ja useasti myös puuttellisella miehistöllä, siitä on erittäin iso apu.

Tutka

Tutkaksi valikoitui tälle kaudelle Lowrancen 3G tutka. Tämä tuli ajankohtaiseksi reissujen suuntautuessa tulevaisuudessa entistä isommille järville ja ehkä vielä joskus merillekkin. Siellä sumu saattaa yllättää nopeastikin ja isojen laivaväylien läheisyydessä on hyvä tietää missä muut menevät. Myöskin joskus myöhäissyksyn reissuilla kotijärvilläkin on ollut ikävä tutkaa kun näkyvyys on parhaillaan ollut muutamaa kymmentä metriä. Myöskin iltojen hämärtyessä valottomat veneet väylillä ovat jo aiheuttaneet läheltä piti tilanteita, jatkossa toivottavasti nämäkin pystyy välttämään tutkan avulla. Tutkasta ei ole vielä kokemuksia vesiltä ja myöskin lisää juttua luvassa kunhan pääsee käytännössä kokeilemaan.

VHF

Myöskin VHF -puhelimen hankinta tuli ajankohtaiseksi tälle kaudelle isommille järville siirryttäessä. Laite on hyvä olla hätätilanteita varten ja se kannattaa olla kytkettynä gps-laitteeseen jotta pahimman paikan tullen hätäviestiin lähtevät myös veneen koordinaatit mukaan. Tämän ohella myöskin yhteyden pito muihin kalastajiin helpottuu ja saalis ja muiden tietojen vaihto toivottavasti vilkastuu. Laitteeksi valikoitui Link-8 jossa on VHF- radion lisäksi myös sisäänrakennettu AIS-vastaanotin. AIS järjestelmä on pakollinen kaupallisissa aluksissa ja niissä pitää olla AIS lähettimet, järjestelmässä liikkuu tiedot aluksista ja niiden reiteistä. Link-8:ssa on sisäänrakennettu vastaanotin ja kun laite on yhdistetty plotteriin näyttää se ruudulla kaikki laivat joissa on tämä lähetin, tämän avulla vilkkailla väylillä pystyy ennakoimaan isompien alusten liikkeet ja pysymään poissa näiden reiteiltä.

photo-9-11-2016-19-52-28

Verkko

Kaikki laitteet veneessä ovat linkitettyinä toisiinsa, joko NMEA2000- tai Ethernet- verkossa ja osa laitteista ovat molemmissa. Näin laitteilta saatava data on molempien näyttöjen käytössä. Tähän olisi hyvä saada yksi standardisoitu verkko jossa liikkuisi kaikki tarvittava data, näin ollen eri merkkisten laitteiden yhdistäminen olisi helpompaa eikä veneessä tarvitsisi olla useampaa eri verkkoa. NMEA -verkossa liittyvät data on yksinkertaisempaa ja siellä liikkuu enemmän numerotietoa kuten esimerkiksi syvyydet ja vedenlämmöt. Ethernet verkossa liikkuu taas isompi data ja sen kautta laitteiden välillä pystyy siirtämään esimerkiksi luotainkuvaa ja tämä mahdollistaa myös pelkkien plotterilaitteiden käytön myös luotaimina jos verkosta löytyy yksi luotainominaisuuksilla varustettu laite, tämä siis edellyttää että laitteista löytyy ethernet liitäntä. NMEA -verkko tarvitsee toimintaansa virtaa, yksinkertaisimmillaan verkkoon tarvitsee yhden haaran virralle ja yhden laitteelle,  verkon päissä pitää olla terminaattorit jotka sulkevat verkon. Verkkoon voi lisätä laitteita liittämällä väliin t-haaran josta lähtee sitten johto uudelle laitteelle, jos verkossa on paljon laitteita se voi tarvita myös lisäksi toisen virransyötön. Tällä hetkellä meillä oleva ethernet verkko on vain näyttöjen välillä, tässä tilanteessa riittää yksi kaapeli näytöstä toiseen. Ensi kaudeksi ethernet verkon laitteet tulevat lisääntymään tutkan ja 3d -kaiun myötä joten verkkoon tarvitsee Ethernet-hubin, uudessa kaikumoduulissa on valmiina 3 ethernet porttia joten sitä ei tarvitse erikseen hommata.

3d blogiin
Kuvassa keltaisella Ethernet-verkko

Kuvasta poiketen meillä ei ole oikean yläkulman go-free moduulia joten saamme molemmat näytöt suoraan kiinni kaikumoduuliin. Lowrancella 7″ näytöissä on yksi ethernet portti mutta isommissa näytöissä on kaksi porttia, näin ollen esimerkiksi 12″ näyttöön saa kiinni pienemmän näytön ja sen lisäksi esimerkiksi tutkan.

Photo 31.3.2016 16.45.55
Verkotuksia, ylhäällä nmea-verkon tukki ja ethernet-verkko jaetaan 3d-boksista
verkotus_1
Meidän veneen laitteet verkotettuna

Kalastusvälineet

Kelat

Keloina meillä on Abun 7000- sarjalaiset, plaanarivapoissa normaali versiot ja takiloissa Syncrot. Abuja on ollut meidän käytössä alussa asti ja pienemmistä malleista siirryimme nykyiseen sarjaan joskus kymmenisen vuotta sitten. Meidän käytössämme syncrot ovat olleet ehdoton valinta takiloihin niiden jarrun takia, vain kampea taaksepäin kääntämällä saa jarrun löysennettyä ja tästä on monesti ollut apua kun takiloita on tarve puottaa nopeasti. Kaikki kelat ovat toimineet moitteetta, muutamia räikän jousia lukuunottamatta. Tarvetta uusimiseen ei ole ollut ja näillä keloilla mennään niin pitkään kuin ne kestävät.

No tähänkin tuli päivitystä sitten kevään Ruotsin reissun jälkeen, siellä pääsin tutustumaan mittarikeloihin ja polte jäi vaihtaa myös omat kelat sellaisiin. Sopivia vaihtoehtoja vertaillessa valinta kohdistui Okuman Clarioniin, näissä siimatilavuus oli riittävä ja niiden toiminnasta on kuulunut pelkkää hyvää. Kelat ovat olleet nyt yhden kauden käytössä eikä minkäänlaisia ongelmia ole ilmaantunut. Abut lähtivät jatkamaan seuraavalle omistajilleen vielä täydessä toimintakunnossa, takiloihin jäivät vielä syncrot niiden jarrujen takia.

Vavat

Vapoina käytössä on 7 jalkaiset Abun Workhorset plaanarivapoina ja 7 jalkaiset Shakespearen Ugly Stickit takiloissa. Vavat ovat olleet ihan riittävät sisävesi käyttöön ja kohdekalojen ollessa pääsääntöisesti haukea ja kuhaa. Isompien lohien perään ei olla vielä päästy joten vavoista niiden kanssa ei ole vielä kokemusta. Toivottavasti tämäkin asia korjaantuu tulevaisuudessa.

Ensi kaudeksi vavat vaihtuvat ja lohivavoiksi tulee Savage Gearin Baltic Salmon Trolling 2:set 8´pituisena. Myöskin hauki/kuha -vavat tulevat aika varmasti vaihtumaan mutta vielä ihan tarkkaa päätöstä ei ole tehty että mihin. Näistä lisää sitten kauden edetessä ja kokemusten karttuessa!

Takilat

Takiloina meillä on tällä hetkellä Cannonin Digitroll IV:t. Näihin takiloihin valinta kohdistui puhtaasti siitä syystä että Digitroll -sarja on markkinoiden ainoa missä on automaattinen pohjanseuranta. Tämä on ollut suureksi hyödyksi kisahommissa varsinkin silloin kun miehistöstä on ollut pulaa, takilat voi asettaa seuraamaan pohjaa halutun etäisyyden päähän. Takilat saavat syvyystietonsa omasta anturistaan joka on veneen peräpeilissä, näin ollen ne ovat itsenäinen yksikkö eivätkä ole riippuvaisia muusta elektroniikasta. Meillä ei ole ollut ongelmia seurannan kanssa eikä luotain ole hävittänyt pohjaa, välillä takilat väistelevät isompia kalaparvia mitä sattuu luotaimeen mutta tämäkin on aika harvinaista. Aikaisemmin meillä on ollut erilaisia Scottyn takiloita ja kaikki ovat toimineet moitteetta, käytössä on ollut niin manuaalisia kuin sähköisiäkin takiloita. Tälläkin hetkellä yhdet Scottyn manuualit odottaisivat varastossa asennusta, vielä on pohdinnassa että tuleeko veneeseen toinen pari takiloita vai lähtevätkö ne myyntiin.

No niinhän tässä kävi taas kauden -16 aikana että Digitrollit saivat väistyä ja tilalle tulivat taas Scottyn Depthpowerit Suomalaisella Autotrolling -sovelluksella höystettynä, niistä lisää täällä!

photo-3-10-2016-7-57-00

Kalastusvarustelu

Veneessämme oli targakaari ja vapatelineet katolla valmiina jo ostettaessa. Tämän jälkeen on pikkuhiljaa tullut hankittua lisää kaidetta ja kaikenlaisia telineitä. Taakse hommasimme tuplatakakaiteen joka helpottaa lisäputkien ja takiloiden asennuksia. Myöskin varuste- ja uistinrasialaatikoita löytyy kaiteista takatiloista, näiden avulla tavarat pysyvät omilla paikoillaan ja löytyvät helposti niitä tarvittaessa. Kaikki varusteemme olemme hankkineet joko Matsomixilta Liperistä tai Ykköskaiteelta Savonlinnasta, tavaroihin ja työnjälkeen olemme olleet erittäin tyytyväisiä.

Muu varustus

Kuvaus

Nykypäivänä melkein jokaisella reissulla mukana ovat myös kamerat. Viime kauden loppupuolella ostimme kaksi kappaletta GoPro Hero4 Black -kameroita venekäyttöä varten. GoProhon päädyimme lähinnä niiden kuvanlaadun ja ominaisuuksien vuoksi, lisäksi erilaisia kiinnitystarvikkeita löytyy niihin paljon erilaisia ja saatavuus on hyvä. GoProsta on tullut myös kokemusta aiemmin erilaisten urheilulajien parissa ja sen käyttö oli tuttua ja toimivuus tullut jo testattua. Miinuspuolena kameroissa on yleensä huono akun kesto varsinkin jatkuvasti käytettäessä, kamerat pyritään saamaan mahdollisimman pieniksi ja näin ollen myös akun koosta ja kapasiteetista joudutaan tinkimään. Olemme pitäneet jatkuvasti kuvaavaa kameraa koko ajan piuhassa ja lisäksi vara-akkuja on mukana useampia. Pyrimme jatkossa kuvaamaan kisat ja muut mielenkiintoisimmat reissut videolle ja tekemään näistä pieniä pätkiä kauden aikana. Kuvien ottamisessa käytämme lähes aina vain kännykkäkameroita, tämä johtuen siitä että ne ovat yleensä aina mukana. Veneeseen joutuu yleensä raahaamaan paljon tavaraa ja isompi kamera jää näin ollen aina helposti kotiin.

Photo 8.4.2016 15.10.13
Kamerateline

Lämmitin

Lämmittimenä meillä on ollut alusta lähtien veneen mukana tullut Safiren 2000D. Lämmitin toimii sekä valopetroolilla että dieselillä, olemme käyttäneet itse vain petroolia jolle löytyy oma säiliä takatilan huoltoluukusta. Lämmittimen teho on riittänyt hyvin koppiin, vaikka se ei kovin tiivis olekkaan, ja mieluummin tehoa tulee pidettyä vähän viileämmällä ettei pelastuspukua tule riisuttua sisällä turhaan pois.

Yamarin 470 Big Fish -92


Tiimin toisena veneenä on Tomin keskipulpetillinen Yamarin vuodelta -92. Koneena siinä on tuttu ja turvallinen Yamahan F50 nelitahti vuosimallia 2002. Vene tuli hommattua käytettynä myöhään syksyllä 2014 vakiokuntoisena ja kohtuu rujon näköisenä, myrkkymaalit pohjassa jotka oli tuotu törkeän näköisesti liian ylös kyljille. Kevään tultua koko vene käytiin kokonaan lävitse. Veneestä purettiin kaikki irtoava pois, vene hiottiin ulkopuolelta kauttaaltaan, myös pohjasta aina alkuperäiseen gelgoatiin saakka. Vene pohjamaalattiin 3 kertaa 2-komponentti epoxy primerilla ja pintamaalattiin 3 kertaa delfeetin 2-komponenttisella raskaskalusto maaleilla. Samalla uusittiin läpivientien tiivistykset ja perälaudan vaneri sekä koneen pulttien tarkastus ja tiivistys. Kaikki sähköt uusittiin, akku tuotiin takanurkasta pulpetin alle paremman painojakauman saavuttamiseksi ja kaikki sähköt uusittiin käyttämällä kunnollisia sulaketauluja ja kaikki kaapelit uusittiin ja liitokset tehtiin vesitiiviiksi,samalla myös poistettiin kymmeniä metrejä ylimääräistä kaapelia välipohjasta. Kaikki alumiiniosat poistettiin veneestä ja korvattiin Matsomixin tekemillä rosteriosilla sisältäen kaiteet veneen ympäri, tuulilasin kaari ja takila-alustat veneen sivuille. Samasta paikasta onnistui hommata myös uusi tuulilasi vanhan kellastuneen tilalle.

Elektroniikka

IMG_4697
Ohjauspulpetti vm. 2017

Veneeseen tuli ajankohtaiseksi päivittää elektroniikka samalla kun Eagleenkin päivitettiin Lowrancen HDS-sarjan laitteet. Koimme tämän helpoimmaksi ratkaisuksi käyttää samoja laitteita molemmissa veneissä jotta käyttö ja ominaisuuksien säätäminen yms. kilpailuissa on mahdollisimman helppoa, oli sitten ratin punoajana kuka vain tiimistämme.

Päälaitteena toimii Lowrance HDS 7 Gen3 ja lisäruutuna Lowrance HDS 7m Gen2 touch. Kaudelle -17 setuppiin tuli vielä yksi HDS Gen2T 7″ lisää joten pulpetti alkaa sitä myöten olla aika ammuttu täyteen. Laitteet on kytketty yhteen ethernetillä ja näin näyttökuvan jakaminen ruutujen välillä on mahdollista. Takanäyttönä tulee jatkossa toimimaan aikasemmin pilkkikäyttöön hommattu Lowrance Elite-5X Chirp. Antureina viistoluotauksessa Lowrance LSS-HD-XDCR structure scan ja normaali luotaukseen 2kpl HST-HDI -antureita käytettäksi eri taajuuksilla takanäytössä ja pulpettien ruuduissa.

Kalastusvälineet

Takilat ja kepit

Takiloina toimivat Cannonin Easitroll II:t. Valinta osui näihin puolan suunnan takia, vaakatasossa oleva puolaa ei olisi mahtunut kelaamaan kunnolla pulpetin vieressä ja kulkutila olisi hieman kaventunut.Takilat ovat sijoitettu pulpetin tasalle veneen reunoille, näin ne eivät ole takakulmissa häiritsemässä haavitusta ja ovat nopeasti käsillä kuskin paikalta. Takilat ovat käytettävissä täysin yhdellä kädellä samoilta jalansijoilta sekä ovat kokoajan katseen alla venettä ohjattaessa. Näinollen herkimmät kuhatärpit tulee havaittua hieman helpommin.

Vapoina kaaressa lankkuvetoon 8kpl Ugly stik Gold tiger 210cm / 7,0′ varustettuna samalla määrällä Abu Garcian Seven hyrräkeloja. Takilassa 2kpl Ugly stik Gold tiger 180cm / 6,0′ ja keloina Abu Garcia 7000 Syncrot.

Vänern 6.4. – 16.4.

Keskiviikko 6.4.

 

Tänään koetti se päivä jota on odotettu syksystä lähtien, oli aika suunnata auton keula kohti Turun satamaa, siitä lautalla Tukholmaan, josta vielä ajo Spikeniin.

Allekirjoittaneelle reissu Ruotsiin oli ensimmäinen reissu ulkomaille kalan perässä, onnekseni pääsin venekunnan mukaan jolla on jo aiempaakin kokemusta kyseisestä järvestä. Jos on itse suunnittelemassa ekaa reissua ulkomaille kannattaa ainakin olla yhteydessä siellä jo käyneisiin ja parhaassa tapauksessa kysyä mukaan pääsyä. Tämä varmasti helpottaa paljon ja auttaa ottamaan huomioon asioita mitä reissussa tarvitsee.

Tien päälle pääsimme noin klo 12 lounaan jälkeen, matka sujui hyvin yhtä turbon hyytymistä lukuun ottamatta. Turun satamaan saavuimme puoli seitsemän aikoihin ja laivan lähtö oli klo 20.15. Aikaa jäi hyvin yli ja kerkesimme vielä katsoa liigan välieriä ennen laivaan nousua. Laivaan tultua suuntasimme syömään ja tax freen kautta nukkumaan. Päivän matkustaminen ja seuraavan aamun aikainen herätys sai kaikki aikasin hytteihin ja nukkumaan.

Photo 6.4.2016 17.57.13
Laivan odottelua satamassa
Photo 6.4.2016 19.06.09
Vene parkissa ja sähköt vedettynä pakastimeen

Torstai 7.4.

Herätyskello soi laivalla 5.30. Kamat kasaan, sängystä ylös ja autokannelle. Onneksi edellinen ilta ei mennyt kovin pitkäksi niin lähtö helpottui kummasti. Veneestä päästiin meidän tuurilla ulos toiseksi viimeisenä autona, tämän jälkeen matka meni sujuvasti.

Photo 7.4.2016 6.43.31
Lähtö tukholmasta

Pakollisten taukojen lisäksi pysähdyttiin yhden kerran syömään, perillä mökillä olimme noin varttia vaille yhden aikoihin. Vene tyhjennettiin nopeasti ylimääräisistä tavaroista ja ursuitit kaivettiin kasseista, auto liikkeelle ja vene satamaan.

Majoitus meillä oli Spikenissä Lacko Strand nimisessä paikassa. Mökki oli aika karu mutta tilava, kaikki tarvittava kuitenkin löytyy eikä varmasti tuota ongelmia asua reilua viikkoa siinä. Veneen saimme suoraan oven eteen josta purku onnistua helposti ja nopeasti.

Photo 7.4.2016 12.46.20
Veneen purkua

 

 

 

 

 

 

 

Polte päästä vesille oli kova ja tämä sai vauhtia liikkeisiin, vene rampilta veteen ja kone ekalla käyntiin. Viime syksyn vastoinkäymisten jälkeen kaikki näytti hyvältä. Kalastuskamat valmiiksi jo laiturissa ja tämän jälkeen kohti pelipaikkoja.

Photo 7.4.2016 14.36.17
Matkalla paikoille

 

Heti kun isompi selkä pääsi aukeamaan niin kone hyytyi, nopea ihmettely ja syyksi ilmeni polttoaineen saanti.

Photo 7.4.2016 14.56.27
Fiilikset kun kone saatu pakettiin

Tämän jälkeen alkoi tarkempi tutkiminen miksi kone ei saa polttoainetta, koppa auki ja se oli täynnä bensaa. Koneen päässä ollut vedeneroitin oli päässyt löystymään ja se oli fuskannut bensat kopan sisään, kone oli ollut huollossa ja vedeneroitin oli varmaan jäänyt kiristämättä kunnolla. Isolla selällä 10m/s tuulessa tämä ei ollut kovin mieluisa yllätys, ja kaiken lisäksi se että yksi kipinä koneesta olisi riittänyt sytyttämään koko veneen tuleen. No vihdoin puolen tunnin jälkeen saatiin kone käymään ja päätettiin että jatketaan kohti kalapaikkoja koska vika saatiin paikallistettua ja korjattua.

Photo 7.4.2016 16.10.23
3d kaiun kuvaa

Kamat järveen ja uusien laitteiden ja asennusten ihmettely alkoi. Kolmen vartin uistelun jälkeen alkoi räikkä päristä ja keskimmäinen plaanari pakittamaan, sain ekan kelausvuoron ensikertalaisena joten keppi käteen ja kelaamaan.

Kala tuli suhteellisen helposti venen viereen ja haaviin, haavista löytyi 64cm taimen, kausi avattu ja mitallisella kalalla.

 

Photo 7.4.2016 16.22.41
Kauden avaus kala, 64cm

Ensimmäinen puolikas päivä takana ja apina saatu pois selästä, tämä sai vähän fiilistä nostatettua. Kahden tunnin jälkeen ihmettelimme kun takilavapa alkoi väpättää, tietenkin kala oli heti ekana mielessä. Ja heti perään toinenkin takilavapa alkoi niiata! Tuplatärppi!!! No eihän se näin mennyt, sitten pakittaa plaanari ja toisesta takilasta katkeaa vaijeri, toinen takila jää jumiin ja siitä vaijeri poikki leikkureilla. Ihmettelimme minne takilat jäivät kiinni koska ne eivät olleet edes pohjan lähellä, 3 plaanaria lisää alkoi pakittaa joten loput kamat ylös, kone kiinni ja jääneiden siimojen perään. Siimojen päästä alkoi paljastua merkkaamaton pintaverkko jonka toisessa päässä oli paino. Verkosta oli jäljellä pelkästään ylänaru ja riekaleet. Kelasimme verkon veneeseen ja oman kaluston lisäksi saimme sieltä 6 levyä ja 8 huppua kumikaloineen. Oli siis tainnut joku muukin ajaa kalustonsa kiinni kyseiseen verkkoon. Verkon riekaleet kerättyämme kello olikin jo sen verran paljon, että oli hyvä lopettaa kalastus tältä päivältä. Verkko tuotiin satamaan ja se löysi nopeasti tiensä roskiin. Satamassa paikkasimme tappiot ja sidoimme uudet tapsit sekä takilan kuulat kiinni. Vene lukkoon ja mökille purkamaan tavarat ja syömään. Ensimmäiseen päivään riitti tapahtumia ja unta ei tarvinnut kauaa houkutella.

Photo 7.4.2016 19.07.20
Verkko saatu rantaan
Photo 7.4.2016 18.35.53
Lohdutuspalkinto

 

Perjantai 8.4.

Photo 8.4.2016 15.10.13
Keli oli erittäin suotuisa

Aamulla kello soitti kuuden aikaan, yksi torkutus ja pakolla ylös. Tämän jälkeen päivän eväskeitot lämpeämään ja muut pakolliset aamutoimet ja sitten suunta veneelle. Veneellä olimme noin seitsemän aikoihin ja aloimme laittamaan venettä kalastus kuntoon. Siitä sitten suunta vesille ja vähän kauemmaksi kuin edellisenä päivänä, vetoon saimme kamat noin kahdeksan aikoihin. Vedenlämmöt olivat aika viileitä tällä paikalla ja muutaman ylivedon jälkeen aloimme valuttamaan kohti edellispäivän paikkoja, aloituspaikalta saimme yhden alamitan ja yksi kala karkasi. Matkalla kohti seuraavia paikkoja tuli lisää tärppejä, yhteensä matkan varrelta saimme vielä yhden mittakalan ja kolme alamittaa.

Photo 8.4.2016 11.32.55
Päivän mittakala

Mitallinen lohi oli n.65cm ja yksi päästetyistä oli juuri 60cm mutta laitoimme sen jatkamaan matkaa, ensi keväänä saa luvan tulla uudestaan. Saimme myös reissun ensimmäisen kalan takilasta, nämä ovat yleensä olleet aika heikko kohta meillä lohen pyynnissä ja toivomme että se tulisi muuttumaan tässä reissun aikana. Puolenpäivän jälkeen kalan syönti loppui meidän osalta kuin seinään. Saimme vetää päivän puolipilvisessä ja melkein tyynessä kelissä, iltapäivää kohden tuuli vähän yltyi mutta pysyi kuitenkin kohtuullisena. Vapoja ylös kelatessa kauimmainen plaanari peruutti vähän matkaa mutta kala ei tarttunut kiinni, nälkää jäi erittäin paljon tuleville päiville.

 

Photo 8.4.2016 15.13.00
Aurinko maistui Teemulle

Lauantai 9.4.

Edellisten päivien perusteella päätimme että lähdemme tänään vähän kauemmaksi kohti pienen puolen etelärantaa. Vedenlämmöt ovat olleet vielä sen verran alhaalla että kalat eivät ole vielä nousseet ns. kevät paikoille. Keli näytti aamulla hyvältä mutta edellisen yön tuulet olivat nostaneet mainingin joka oli vielä aamullakin kohtuu kova, jouduimmekin ajamaan hiljaa pelipaikoille ja matkaan tuhlautui melkein kaksinkertaisesti aikaa mitä oli suunniteltu. Lopulta pääsimme laskemaan vehkeet noin yhdeksän aikoihin. Ensimmäinen kala tarttui ”aamupalan aikaan”. Olimme juuri saaneet kaivettua ruisleivät esille kun oikean puolen toiseksi ulointa plaanaria vietiin. Nopea väsytys ja kala kyytiin, haavissa oli n.65cm lohi.

Photo 9.4.2016 13.57.12
Vitosen ylityksen seuraus

Puolenpäivän aikoihin kyydissä oli jo kolme mitallista lohta. Paikan vaihto ja pitkä siirtymä näytti kannattaneen. Ennen reissua lupasin että otan yhden energiajuoman jos saadaan yli viiden kilon kala. Yhden aikoihin oikean puolen uloin plaanari alkoi pakittaa, noin viiden minuutin kuluttua haavissa oli reissun ensimmäinen viiden kilon ylitys. Oli aika korkata tölkki tämän kunniaksi. Tämän jälkeen saimme vielä hyvän mittakalan. Kaloja tuli tasaiseen tahtiin koko päivän joka sai pävän tuntumaan erittäin lyhyeltä. Ensimmäisen kerran alkoi tuntua että nyt alkoi alku kankeuksien jälkeen palaset loksahtelemaan kohdilleen ja kala löytymään.

 

 

Päivä päättyi siihen kun polttoaine loppui, meillä oli tätä varten mukana 25l varakanisteri jolla pääsemme lähtösatamaan takaisin. Menomatkan kova aallokko yllätti polttoaineen kulutuksellaan ja siksi se pääsikin loppumaan ennakoitua aiemmin. Päivän mittaan keli onneksi rauhoittua ja pääsimme ajamaan takaisinpäin hyvässä kelissä matkavauhtia ylläpitäen. Päivän saldoksi tuli viisi mittakala ja kaloja olisi saattanut tulla vielä enemmänkin jos ei olisi tarvinnut lähteä rantaan, mutta tämä ei jäänyt harmittamaan koska päivä oli jo erittäin onnistunut.

Päivän lopuksi lähdimme hakemaan Lidköpingistä bensaa ja samalla kävimme pitsalla. Tämä oli hyvä lopetus päivälle ja kaikki pääsivät hyvillä mielin nukkumaan.

Photo 9.4.2016 18.20.09
Päivän saldoa

Sunnuntai 10.4.

Photo 10.4.2016 6.03.47
Aamulla hirvet olivat jo meitä ennen liikkeellä

 

Photo 10.4.2016 7.01.28
Jääriitteen läpi

Tänään päätettiin laittaa herätys tuntia aiemmin kuin edellisinä päivinä, kello oli soimassa viideltä. Kuuden aikaan olimme laiturilla ja aloimme laittaa venettä kuntoon. Pikkuhiljaa pääsimme lähtemaan ja keli oli aivan täydellinen, aurinko oli juuri noussut ja tuulta ei ollut nimeksikään. Pääsimme edelliseen päivään verrattuna ajamaan aivan tyynessä kelissä noin 30km siirtymän, edellisenä yönä oli ollut kylmää ja matkan varrella oli isoja jääriitelauttoja. Myöskin erittäin sankka sumu oli noussut järven päälle, nyt pääsimme ekan kerran testaamaan tutkaa tosi tilanteessa näkyvyyden ollessa noin 50 metriä.

Reilu puoli tuntia kamojen laskun jälkeen räikkä pärähti ensimmäisen kerran, ihan pläkässä kelissä toiseksi kauimmainen plaanari lähti pakittamaan. Kyytiin saatiin 68cm kala joten aloitus päivälle ei olisi voinut olla parempi. Tämä antoi uskoa siihen että kellon laittaminen aikaisin soimaan ei ole turhaa, ja kala on syönnillään heti aamusta lähtien.

Päivän saldo kaiken kaikkiaan 6 kalaa joista vain 68cm ja 78cm pönttöön huilaamaan. 64cm luonnonkala, 60cm lohi (kaikkia ei tarvitse vääntämällä ottaa)  ja pari tirriä palautettiin tuottamaan mielihyvää myös tulevina vuosina.

Photo 10.4.2016 15.41.45
Teemu ja kala

Maanantai 11.4.

Eilinen ilta venähti pitkäksi ja kosteaksi, joten nukuimme tunnin normaalia pidempään ja vesille päästiin noin puoli yhdeksän maissa. Satamassa moikat Nilsiän kaverille ja kohti uusia vesiä. Reilun tunnin uistelun jälkeen räikkä pärähti soimaan ja haavitettiin 64cm taimen. Seuraavaa kalaa odoteltiinkin sitten muutama tunti täysin tyynellä järvellä ja täysillä möllötävästä auringosta saatiin jokainen hankituksi vuoden ensimmäiset rusketusrajat, naamaan. Pienen väännön jälkeen kyytiin nousi 78cm taimen!

Photo 11.4.2016 12.58.20
Juuso ja eväleikattu taimen
vlcsnap-2016-04-12-07h52m51s790
Luonnontaimen lähdössä vapauteen

Seuraavana vuorossa oli pari alamitta taimenta sekä hauki, joiden tiimoilta luotto paikkaan kasvoi entisestään. Kahden aikaan päivästä alkoi lähin läppä ottaa hyppyjä ja räikkä laulaa! Noin 10 minuutin uskomattoman taistelun jälkeen haavitettiin upea, pikaisesti IKEAN pussissa punnittu, 7kg luonnotaimen! Huikea elämys! Tämän jälkeen hävisi kaikki paineet ja valuttiin pohjoisesta vaan satamaa kohti ja matkalla väsyteltiin vielä yksi alamittainen lohi. Todella hieno ja onnistunut päivä!

 

Photo 11.4.2016 15.24.37
Keli oli erittäin hieno

Tiistai 12.4.

Photo 12.4.2016 7.47.59
Aamulla olisi ollut taas skrapalle käyttöä

Aamulla kello soi kuudesta poiketen seitsemältä ja pidimme vähän pidemmän aamun, satamaan päästyä veneen nokka jälleen kohti Hindeniä. Keli oli jälleen melkein täydellinen, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja tuulta ei ollut nimeksikään. Siirtymä sujui nopeasti ja kamat saimme nopeasti laskettua vetoon. 16 minuutin jälkeen takilavapa alkoi väpättää, nopea siimanlaukaisu ja löysät pois. Väsytysvuorossa oleva kaveri vavan varteen ja eikun kelaamaan. Parin minuutin jälkeen kala oli kyydissä, haavista paljastui 3,5kg eväleikattu lohi, mukava aloitus nätille päivälle. Kaloja tuli tasaiseen tahtiin pitkin päivää ja mitallisia kertyi neljä kappaletta, taas onnistunut päivä Hindenillä ja tämä taas vaikeuttaa päätöksiä seuraavan päivän paikan suhteen.

Photo 12.4.2016 13.27.32
Keli oli loistava koko päivän

Keskiviikko 13.4.

Tänään päätimme suunnata taas Hindenille koska edelliset kerrat ovat antaneet hyvin kalaa ja sääennusteet näyttivät siltä että viimeisinä päivinä ei enää päästäisi sinne. Aamulla kello soi viideltä ja aamutoimien jälkeen kohti satamaa, vene kuntoon ja nokka kohta vetoaluetta. Saimme kaksi Alamittaa aamupäivän aikana ja muilta tulleiden saamistietojen perusteella päätimme tehdä 30km siirtymän kohti Pålgrundenia., heti paikalle päästyä kaikilla oli fiilis että tästä otetaan se kala. Puolen tunnin jälkeen takilasta lähti, lyhyen taistelun jälkeen kyytiin tuli 84cm kala. Tästä noin vartti ja kyytiin 64cm kala. Tämä oli kaikkien ensimmäinen siirtymä lohenuistelussa ja tällä kertaa se onneksi toimi. Vähän jossiteltavaa jäi päivästä koska alunperin meidän piti jäädä lopetuspaikalle jo alunperin..

Photo 13.4.2016 17.04.58
Päivän parempi kala

 

Torstai 14.4.

Tänään tulimme samoille paikoille mihin eilen lopetimme. Aamupäivästä tuulta oli jonkun verran ja laitoimme sivuille vain kolme plaanaria puolelleen ja takiloihin yhteensä neljä vapaa. Puolenpäivän aikaan keli alkoi jo rauhoittua ja saimme 4 plaanaria puolelleen vetoon. Hetken päästä lähimmäinen plaanari alkoi pakittamaan. vapa käteen ja kala irti. Jatkoimme pyörimistä alueelle, kolmen aikoihin lähimmäinen planari pakitti jälleen. Tällä kertaa kala pysyi kiinni ja kyytin tuli 5,3kg lohi. Päätimme jäädä loppupäiväksi pyörimään samalle alueelle. Viiden jälkeen takilavapa alkoi niiaamaan, nopeasti vapa käteen ja siima tiukalle. Pienen taistelun jälkeen kyytiin tuli 6,2kg taimen. Vaikka tapahtumia ei ollut paljoa niin kalojen koko korvasi tämän ja päivä oli erittäin onnistunut.

Photo 14.4.2016 17.28.37
Päivän kalat

Perjantai 15.4.

Photo 15.4.2016 10.43.24

Viimeinen vetopäivä alkoi tuulisena. Päätimme venyttää aamua ja kello soi seitsemältä eikä aamutoimissa pidetty kiirettä. Vetopaikoille päästyä maininkia oli jonkun verran mutta vetämään pystyi, tuulta oli noin 7m/s. Pystyimme silti vetämään päivän täydellä setillä eikä sotkujakaan tullut. Kalantulon kannalta päivä oli hiljainen, aamupäivän aikana takilasta tuli 58cm alamittainen lohi ja vähän ennen lopetusta yksi plaanareista pakitti kunnolla mutta kala irtosi heti. Viimeinen vetopäivä oli ainoa kun emme saaneet mitallista kalaa ja tämä jätti nälkää taas seuraavalle reissulle. Rantaan tultua nostimme veneen jo valmiiksi ylös ja vedimme sen mökin pihaan odottamaan aamua ja pakkausta.

Photo 15.4.2016 19.57.05
Reissun viimeiset kelaukset

Lauantai 16.4.

Photo 16.4.2016 11.40.36
Mökki siivottu ja vene valmiina lähtöön
Photo 16.4.2016 19.08.52
Peliä satamassa

Viimeisenä päivänä saimme nukkua pitkään, kello oli soimassa vasta puoli yhdeksältä. Aamutoimet teimme rauhassa ja tämän jälkeen edessä oli kamojen pakkaus ja mökin siivoaminen. Rauhassa tehtyjen hommien jälkeen pääsimme lähtemään noin puoli kahdeltatoista kohti Tukholmaa. Ajosää oli hyvä ja pääsimme satamaan hyvissä ajoin odottamaan laivaa, aika meni joutuisasti Liigan finaaleita katsellessa. Suomessa olemme sunnuntaiaamuna seitsemän aikoihin josta alkaa matka kohti Kuopiota.

Lukuja reissusta:

  • Bensat auto: 274l
  • Bensat vene: 420l
  • Kilometrit auto: 2043km
  • Keskikulutus: 13,4l/100km
  • Kilometrit vene: 635km
  • Tunnit vene: 99h
  • Mitalliset kalat: 23kpl

Vedimme reissusa AS:n ja VK:n huppuja, houkutuslevyjä oli käytössä paljon erilaisia ja itse en varmaan edes kaikkien merkkiä tietäisi. Kaloja tuli molemmilla hupuilla sekä levyn takaa että ilman, selviä ottopelejä ei päässyt syntymään vaan kaloja tuli tasaisesti. Myöskin painotuksen suhteen kaloja tuli monesta eri korosta, saimme reissun aikana myös takilat toimimaan hyvin ja niistäkin alkoi tulla hyvin kalaa. Sellainen tuntuma jäi että alamittainen kala ei yhtä herkästi iske takilaan, takiloilla saatujen kalojen keskipaino oli mukavan korkea.

Reissu oli omalta osaltani erittäin onnistunut ja täytti kaikki odotukset. Matkalta tuli paljon uusia elämyksiä ja kokemuksia joita ei voi rahassa mitata. Lisäksi tulee tutustuttua uistelijoihin eri puolelta suomea. Paljon vapaa-aikaa mökillä ei jäänyt koska pääsimme kelien puolesta vetämään pitkiä päiviä, unta tuli yössä keskimäärin viisi tuntia ja se alkoi näkyä reissun loppupuolella. Itsellä odottaakin heti maanantaina viikon kertausharjoitukset joten unen määrä ei todennäköisesti tule lisääntymään :)

Lopuksi vielä kuvia! Videokin reissusta on tulossa kunhan sen kiireiltäni kerkeän koostaa. (Kuvat saa isommaksi klikkaamalla)

 

– Antti