Avainsana-arkisto: Uistelu

Ahvenanmaa 2017

19.5. Perjantai

Kauan odotettu ja pitkään valmisteltu Ahvenanmaan reissu oli vihdoin täällä! Pitkän talven jälkeen polte kalaan oli kova ja talven ja jäiden venyminen toukokuulle asti tarkoitti, että kauden avausreissu tulisi olemaan merelle. Aikaisempaa kokemusta merilohen uistelusta meillä ei ollut, joten odotuksiakaan kalansaannin suhteen ei aivan hirveästi ollut. Edellisien vuosien hurjat saaliit olivat toki tiedossa, joten mahdollisuuksia suurenkin kalan saantiin oli.

IMG_4938
Viimeisiä tavaroita hakemassa
IMG_4959
Turussa tankilla

Lähdimme matkaan Kuopiosta perjantaina iltapäivällä. Kuten olettaa saattaa, ensimmäisiä unohtuneita tavaroita jouduttiin hakemaan jo ennenkö matka ehti vielä alkaakaan, mutta matkaan päästiin kutakuinkin ajoissa. Kuitenkin ekalta stopilta, Tampereen Katsofishiltä, myöhästyimme vähän, mutta onneksi palvelu pelasi ja saatiin tarvittavat tuotteet kyytiin. Tampereelta matka jatkui kohti Turkua, jossa venekunnan tankkaus ja siitä suunta kohti Motonettiä hakemaan vähän lisää peltejä. Motonetistä suuntasimme sitten tankkaamaan auton ja veneen ,ja keula kohti Naantalia josta laiva lähtee. Olimme paikalla juuri sopivasti ja sisään lastausta ei tarvinnut odottaa kuin viisi minuuttia.

Otimme kuopiosta mukaamme arkkupakastimen, että saisimme syöttikalat ja mahdolliset saalisfileet pidettyä jäissä matkan ajan. Pakastimme ennen reissua pulloja, sekä kylmäkalleja, etteivät syöttisalakat pääsisi sulamaan. Suunitelmana oli vetää laivassa virrat pakastimeen, mutta ongelmaksi muodostui laivassa olevat virtapaikat, jotka olivat järjestään pelkkää 32A voimavirtapistokkeita. Vinkkinä muille, jotka meinaavat ottaa pakastimen mukaan: Ostakaa adapteri 32A voimavirtapistokkeelle, niin selviätte helpommalla. Löysimme kuitenkin lopulta yhden normaalin pistorasian ja huokaisimme helpotuksesta. Laivalla kävimme syömässä iltapalan ja hankimme taxfreesta hieman reissujuomaa.

IMG_4976
Janojuomat veneeseen

20.5. Lauantai

Perillä Långnäsissä olimme lauantaina-aamuyöllä varttia vaille neljän aikaan. Tästä sitten navigaattoriin mökin osoite ja matkalla käytiin täyttämässä vielä kanisterit.

IMG_4992
Tavaroiden purkua

Loppupätkä mökille oli kohtalaisen pientä polkua ja mukaan saatiin pari oksaakin. Viiden jälkeen olimme mökin pihassa ja sitten nopea veneen tyhjennys ja pakastimen virtoihin laitto, tämän jälkeen oli pakko ottaa muutaman tunnin nokoset ennen ”seuraavaa” päivää. Heräilimme n. 10 aikaan ja aloimme valmistelemaan venettä kuntoon ja sidoimme viimeiset tapsit, samalla tehtiin ruokahuolto ja eväät päivää varten.

Vihdoin puolenpäivän jälkeen pääsimme suuntaamaan kohti ramppia, ihan tarkkaa tietoa rampin sijainnista ei ollut joten suuntasimme kohti Degersandin venelaituria josta oli paikka varattu veneelle viikon ajaksi. Perille päästyämme kävikin ilmi että ramppi olisi ollut matkan varrella joten ei muuta kuin yhdistelmä ympäri ja takaisinpäin, noin kahden aikoihin eaglekin sai ensikosketuksensa meriveteen. Suunnaksi otimme karttatiedustelun (google) perusteella katsotut paikat Sandgrundenin edestä ja aloimme laskea vehkeitä, keli oli suhteellisen kuoppainen mutta sekavetona vedetyt pellit ja turboraksit saatiin hyvin uimaan.

IMG_5002
Vene meressä

Ekana päivänä homma meni lähinnä uuteen totutellessa ja ihmetellessä ja kaloja ei meidän veneessä näkynyt, vetokin meni isolta osalta vähän paikkojen katseluun eikä mitään tiettyä aluetta jääty pyörimään. Rantaan lähdimme noin 23 aikoihin ja siitä veneen pakettiin laitto, niin kello lähentelikin jo puolta yötä. Tästä suuntasimmekin sitten kohti Långnäsiä koska Ana tuli esteiden takia päivän meidän jäljestä ja lautta olisi perillä yhden jälkeen. Tämän lisäksi Analla katkesi akillesjänne edellisellä viikolla, mutta eihän se ole syy jättää kalastureissua välistä. Ensimmäiset kysymykset lääkärin vastaanotolla olivat olleet että onnistuuhan Ahvenanmaan reissu ja onneksemme lääkärin mukaan tähän ei ollut estettä, kepit tietysti tuovat vähän lisäväriä touhutessa veneessä mutta kaikkeen tottuu. Saatuamme Anan kyytiin aattelimme käydä Maarianhaminasta pitsat, koska niillä suunnilla olimme. Onneksi oli sunnuntain vastainen yö ja paikallinen pitseria palveli pikkutunneille saakka. Lopulta olimme mökillä joskus puoli kolmen aikoihin ja pakkohan se oli vielä pitkän päivän päätteeksi alkaa puusaunan lämmitykseen, nukkumaan päästiin sitten joskus.

21.5. Sunnuntai

Kellot soivat joskus 9-10 välillä ja pakolliset aamutoimet mökistä. Edessä oli ensimmäinen täysimittainen vetopäivä täydellä miehistöllä ja odotukset olivat kovat. Tarkoitus oli jäädä pyörimään ”neliseiskalle” koska siinä oltiin kuultu kalatapahtumia olleen, matkalla virittelimme vielä viimeiset tapsit ja päivän ”ottivärit” paikoilleen. Aamupäivästä keli oli vähän kuoppainen ja ”jalkapuolella” oli vielä vähän totuttelemista keppien kanssa veneessä oloon. Parin tasapainoa tasoittavan juoman jälkeen homma sujui normaaliin malliin. Päivä saatiin keikkua hyvässä säässä joka tyyntyi iltaa kohden ja illalla oltiinkin jo ihan peilityynessä. Tapahtumia ei meille tullut ja radiostakaan ei älyttömiä hurraa huutoja kuulunut. suuremmat parvet eivät vielä ilmeisesti ole saapuneet paikoille viivästyneen kevään johdosta.

IMG_5148.JPG
Kohti rantaa

22.5. Maanantai

Kahden tyhjän päivän jälkeen päätimme että lähdemme käymään ”ryssäkepillä”, eli vähän pohjoisemmassa. Tomi oli kuullut että sieltä oli edellisenä päivänä tullut jonkun verran lohia joten ajateltiin käydä katsomassa se. Vieläkin jatkettiin sekavetona ja noin 4,5-5kmh vauhtia, tähän vauhtiin turbotkin saa uimaan ainakin omaa silmää miellyttävästi. Keli oli aikalailla täydellinen, pieni tuulenvire rikkoi pinnan ja aurinko paistoi. Paikalla ei päivän aikana juurikaan muita veneitä näkynyt ja iltaa kohti lähdimme laskettelemaan kohti santikan edustaa, täkyt saivat nauttia auringosta ihan rauhassa.

FullSizeRender (9)
Maisemia matkan varrelta

23.5. Tiistai

Kelin salliessa päätimme panostaa ensimmäistä kertaa kokonaan raksiin ja ilman turboja, vetäisimme meille tutumpaa 3-3,5kmh vauhtia. Tätä on tullut enemmän treenattua järvillä ja siihen luotto on ehkä kovempi. Syksy kyllä tuli turboakin vedettyä ja kalaakin saatua, mutta silti se luotto on vaan aina kovempi johonkin mitä on tehnyt reilusti enemmän. Tulimme takaisin ”neliseiskan” alueelle ja pyörimme niillä seuduilla koko päivän. Päivä kului taas normaalisti eväitä syödessä ja grillaillessa, illasta aloimme pohtia jo seuraavan päivän suunnitelmia ja päätimme että panostamme edelleen raksin vetoon ja hitaampaan vauhtiin.

IMG_5200
Ensimmäiselle merilohelle ja yli kympin kalalle

Vihdoin illalla noin puoli kymmennen aikaan kuulimme sen äänen mitä oli jo kaivattu, räikän pärinän, n. 45h tyhjän vetoa takana ja usko koetuksella mutta nyt se olisi kiinni. Vähän aikaa tilannetta ihmetelessä vapa käteen ja Hene vavan varteen koska hänelle oli annettu ensimmäinen kelausvuoro. Kala lähti ylimmästä takilasta joten siimassa ei ollut mitään ”ylimääräistä”, eli hyvä aloituskala koska kenelläkään ei ollut juurikaan aiempaa kokemusta merilohen uistelusta. Aluksi kala vei jonkin verran siimaa ja otti pari komeaa hyppyä, mutta tuli kuitenkin yllättävän helposti kohti venettä. Haavimiehen virkaa toimitti Tomi ja Tomi saikin hienosti napattua kalan cummingsiin. Ongelmaksi osoittautui haavin havas, jota emme vaihtaneet syvempään malliin, sekä kalan paino. Tomi ei saanut heti suljettua havasta kunnolla, joten kala oli vielä vaarassa pudota takaisin mereen. Videolla voitte kuulla Tomin huutavan ”auttakkee auttakkee” ja tästä huudosta Tomia piikiteltiin koko loppu matka :)

 

24.5 Keskiviikko

Aamu starttaili samaan tyyliin kuin edellisetkin. Pieni kohmelo, Antti ja Hene ensimmäisenä ylös ja toinen puoli venekunnasta jäi sänkyyn vielä torkuttamaan. Heitimme aamupuurot naamaan, teimme eväät ja suuntasimme kohti laituria. Keli oli erittäin kesäinen ja ursuitin kanssa laiturilla heiluminen oli hikistä puuhaa. Vesille päästyämme suuntasimme kohti ”kortsua” joka on kartassa oleva kondomia muistuttava syvyyskäyrä. Vedimme jälleen pelkkää raksia ja hitaalla n. 3km/h vauhdilla. Hetken pyörittyämme kuulimme, että ”neliseiskalla” on hyvin tapahtumia, joten päätimme lähteä pudottelemaan kohti etelää.

IMG_5233
Päivän ensimmäinen tapahtuma

Noin puolessa välin matkaa klo 16 aikoihin aloimme tylsyyteemme katselemaan YouTubesta videoita ja melkein heti alkoi räikkä päristä. Ainoa joka kuuli pärinän oli Hene joka istui veneen takaosassa. Kala otti kiinni sivutönkköön, missä oli oranssi Dipsy Diver -syvääjä välissä. Kummastelimme taas kalan päätöstä valita lähimpänä venettä oleva syötti, kun radiosta kuulimme melkein järjestään kalan tulleen uloimpaan sivuvapaan. Kala oli jälleen todella lähellä venettä, mutta veti siimaa tasaisesti. Väsytysvuorossa oli Tomi, joka varmoin ottein pumppaili kalaa lähemmäs venettä. Kala otti muutamia vetoja lähellä venettä ja näimme, että nyt on isompi kyseessä. Haavimieheksi valikoitui kylmät hermot ja äärettömän itseluottamuksen omaava Ana, jolla tosin oli toinen jalka kipsissä, mutta se ei miehen menoa tuntunut haittaavan pätkääkään. Väsytys kesti kaikenkaikkiaan noin puolituntia ja kala alkoi olemaan valmis veneeseen. Kala taas nätisti haaviin, mutta haavin varsi sotkeutui sivuvapoihin ja Ana ei saanut sitä heti nostettua veneeseen. Ongelmana oli taas liian matala havas, mutta onneks kala saatiin kyytiin kun koko venekunta riensi auttamaan. 16kg lohi kyydissä ja venekunta onnellisena!

IMG_5268.JPG
111cm/16kg

Käännyimme nopeasti takaisin samalle linjalle ja laskimme edestä kelaamiamme vieheitä takaisin vetoon, kun samassa yksi kelkoista alkoi pakittaa ja räikkä pikkaisen napsuttaa. Ana tarttui vapaan ja ryhtyi kelaamaan samalla miettien onko siellä kalaa ollenkaan. Todettuaan, että kyllähän siellä jonkinlainen kala on, hän jatkoi kelaamista samaan tahtiin ja 6.8kg lohi tuli plaanissa kyytiin. Loppupäivän pyörimme pitkälti samoilla paikoilla, mutta uutta tärppiä ei enää tullut. Tämä ei tunnelmaa päässyt latistamaan, vaan tyytyväisinä lähdimme mökille vetämään lohia fileiksi. Vakuumimestari Hassinen vielä vakuumipakkasi fileet ja homma venyi pikkutunneille saakka. Kuten arvata saattaa, kaatoryyppyjä tuli otettua pariin kertaan.

IMG_5290.JPG
Päivän kalat

25.5 Torstai

Torstaina suuntasimme samoille paikoille mistä edellisen päivän lohet tulivat. Vedimme jälleen pelkkää raksia. Päivä meni pitkälti eväitä syödessä ja videoita katsoessa.Kalat loistivat poissaolollaan. vedimme kuitenkin täyden päivän ja suuntasimme illaksi mökille saunomaan.

FullSizeRender (16).jpg

26.5. Perjantai

Perjantai valkeni vähän tuulisempana kuin aiemmat päivät. Aamulla ei pidetty ihan niin kiirettä ja kamat viriteltiin rauhassa. Kovemman kelin takia perään laitettiin vain pelkkää peltiä, eli käytännössä kaikki mitä meillä oli mukana. Pari tuntia aalloilla keinuttua teimme päätöksen että pidämme huoltopäivän tänään ja käymme kunnolla syömässä, alkuviikon päivät olivat olleet pitkiä ja univelka alkoi jo painamaan kaikilla. Panostaisimme seuraavaan aamuun ja viimeiseen puolikkaaseen vetopäivään, joten ei muuta kuin kamat ylös ja kohti rantaa.

IMG_5316
Vähän paremmilla sapuskoilla

Rantaan päästyä nopeasti mökille ja auton keula kohti Maarianhaminaa, löysimme sieltä mukavaa burgeripaikan josta saimme vielä hyvää ruokaakin ja tietysti vähän nesteytystä. Tämän jälkeen kävimme kaupasta kunnon ribsit, jotka valmistettaisiin illalla mökillä. Takaisin Eckeröön päästyämme kävimme vaihtamassa peltien tilalle raksit valmiiksi aamua varten ja sen jälkeen kohti mökkiä ja saunan lämmitystä. Ilta meni saunoessa ja ruokaa laitellessamme. Kävimme siinä ohessa myös koekellumassa Ursuitit meressä ja Tomin puku vuoti hieman takapuolen saumasta.

27.5. Lauantai

Tänään meillä olisi edessä puolikas vetopäivä ja illalla ohjelmassa on mökin siivous ja pakettiin laitto. Kello soi puoli kahdeksan maissa ja normaalit aamutoimet tehtiin mökillä, viimeistä päivää varten herkkuja oli normaalia enemmän lähdössä matkaan mukaan. Herkkujen syömiseksi päivä menikin. Kaloja ei enää näkynyt ja jouduimmekin luovuttamaan ajoissa, että ehdimme nostaa veneen ja pakata kaikki tavarat. Saimme mökin siistiksi ja veneen pakattua hieman etuajassa, joten päätimme suunnata vielä Maarianhaminaan terassille hetkeksi ennen satamaan lähtöä. Laiva lähti yöllä kohti Naantalia. Otimme hytissä pienet unet ja aamulla jatkoimme kohti Kuopiota.

Kaikenkaikkiaan olimme tyytyväisiä reissuun. Ensimmäinen kerta merellä ja monen asian kanssa oli pientä hakemista, mutta ensivuonna lähdemme ehdottomasti uudestaan! Jos suunnittelette reissua Ahvenanmaalle, varatkaa majoitus ja venepaikka ajoissa, että pääsette parhaille paikoille ja jos heräsi kysymyksiä, niin laita ihmeessä viestiä vaikka Facebookin puolella.

Joitakin kuvia:

 

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Video reissusta:

Mainokset

Okuma Clarion LC

Kevään ruotsin reissussa meillä oli käytössä toisen venekunnan mittareilla varustetut kelat ja sieltä jäi kytemään ajatus omienkin kelojen vaihto mittarillisiin versioihin. Aiemmin on pärjännyt hyvin ilmankin mittareita 7000-sarjan Ambassadeureilla, mutta kun mittarikeloilla kerran pääsi testaamaan kalastettaessa, niin kyllähän ne helpotti käyttöä huomattavasti. Ennen siiman määrä piti aina laskea siimaohjurin väleistä ja lukema pääsi välillä unohtumaan, mutta nyt sen pystyy helposti tarkistamaan mittarista vaikka ajatus välissä katkeaisi. Myös jos veneessä on uusia tyyppejä kyydissä niin heillekkin on paljon helpompi neuvoa vieheiden laskeminen kun voi sanoa suoraan lukemat eikä tarvitse alkaa opettamaan ohjurin välien laskemista. Tietysti tässäkin pitää ottaa huomioon se, että sokeasti pelkkää mittariin ei voi luottaa, keloissa joissa mittari mittaa ulkona olevan siiman määrän puolan pyörimisien mukaan, lukemaan vaikuttaa se minkä verran puolalla on siimaa.

Lopulta valinta kohdistui Okuman Clarioniin. Valinnan perusteena oli halu testata itselle uutta merkkiä ja siitä olin kuullut paljon hyvää. Okuman tullessa markkinoille joskus aikanaan minulle muodostui oletus ”halppis kelasta” silloin pitkälti muovisuuden ja halvan hinnan takia. Näitä keloja ei tullut ikinä testattua joten omakohtaista kokemusta ei niistä ole, uudet kelat ainakin vaikuttavat jämäköiltä ja kaikin puolin kestävän oloisilta.

42641_-_okuma_clarion_line_counter_clr-204d_0_-_copy_1

Nyt kelat ovat olleet yhden kauden käytössä, tunteja tullut n. 400, ja kokemukset ovat olleet hyviä. Eniten siitä varmaan kertoo se että keloihin ei ole tarvinnut kiinnittää mitään erityistä huomiota kun ongelmia ei ole ollut. Yhden kauden kokemuksella ei nyt vielä kovin ihmeellisiä johtopäätöksiä pysty vetämään mutta ainakin tähän asti kelat ovat olleet perusvarmat ja yllätyksettömät. Kiitosta saavat myös räikän napit joiden käyttö on huomattavasti helpompaa kuin muutamien muiden kelojen sileät napit. Takaisin mittarittomiin keloihin ei ole enää paluuta..

photo-6-11-2016-9-26-56
Kelat pakkaspäivän aamuauringossa

Keloilla on kauden aikana kalastettu toukokuusta marraskuun loppuun joten kaikenlaisia kelejä on matkalle sattunut. Jarrut ovat toimineet moitteetta keleistä riippumatta ja säätö on ollut tarkka, joka tulee selkeästi napsahduksin hyvin pienin astein säädettyä. Jarrun räikät ovat myös riittävän äänekkäät jopa hytilliseen veneeseen äänen kuuluessa sisälle oven ollessa suljettuna. Keloissa on entisiin verrattuna kammen päässä reippaamman kokoinen kuminuppi kädensijana. Tästä ”mulperosta” saa hyvän ja pitävän otteen kelatessa. Pienenä miinuksena pienemmissä tai kapeammissa targoissa tämä nuppi voi aiheuttaa haasteen saada kelat mahtumaan rinnan, siten että keloja ei tarvitsisi kääntää viistottain.  Tämä kelojen leveys on ollut aikasemmin syynä miksi pysyttelimme vuosikausia vanhoissa abuissa koska uudempiin malleihin tuli vastaava nuppi kuin nykyisissä Clarioneissa.

Siimatilavuus on ollut riittävä ainakin järvihommiin (0,40mm/420m) meidän käytössä yleensä olevalla 0,46mm siimalla. Tulevana keväänä on ensimmäinen reissu merelle jossa toivottavasti pääsemme myös testaamaan siimakapasiteetin riittämistä niihin hommiin. Räikän pärinöitä odotellessa, kireitä!

Pohjois-Karjala 10.-12.10

Paluu juurille, niinkin voisi sanoa. Joensuussa tuli asuttua kahdeksan ensimmäistä vuotta ja myöhemmin sitten armeijan aikana. Ensimmäiset kosketukset kalastukseen on otettu Kuoringan vesillä. Tomilla oli kesälomat mukavasti aurinkoisessa lokakuussa, olimme sopineet jo aiemmin että sillon on päästävä lohen perään. Niinpä suuntasin veneen kanssa pitkästä aikaa kohti Höytiäistä, tarkoitus oli vetää kaksi pitkää päivää.

photo-10-10-2016-7-09-30
Valmiina lähtöön

Ajelin jo sunnuntai-iltana Joensuuhun jotta maanantaina pääsisimme aikaisin lähtemään. Kello soikin aamulla vaille kuusi ja eväiden teon jälkeen painelimme rantaan, kuopiosta ajeli vielä vahvistukseksi Jape. Laiturilla mittasimme tuuleksi noin 6m/S vaikka ennuste oli luvannut kolmea, no onneksi se ei estä vesille lähtöä. Vene vesille noin seitsemän aikaan ja siitä lyhyt siirtymä ja täyt uimaan, höytiäisellä on 10 vavan rajoitus joten sillä mennään. Aamupäivä on pilvinen mutta päivän mittaan sää alkaa tyyntymään ja selkenemään. Tapahtumat ovat pitkälti vain kuha tällejä, mittakuhaa tässä järvessä tuntuu olevan ja paljon. Päivän keskivaiheilla alamitta järväri käy pyörähtämässä veneen vierellä ja jatkaa uintiaan.

photo-10-10-2016-16-07-09
Tomi ja Jape pitämässä uimakoulua salakalle

Jatkoimme pyörimistä alueella ja lopulta odotus palkittiin, puoli viiden aikaan lähin plaanari alkoi pakittaa ja eikun vapa käteen. Kala ei paljoa vastaan laittanut ja se oli nopeasti haavissa, mittaa lohelle oli kertynyt 63cm ja painoa 2,8kg. Tämä antoi taas uskoa siihen että päivät kannattaa vetää loppuun asti.

photo-7-11-2016-19-16-56
Tomi ja kala

Loppupäivästä emme saaneet enää tapahtumia ja kuuden aikaan suuntasimme rantaan.

Processed with Snapseed.
Maisemia rannasta

Tiistaina lähdimme Tomin kanssa kahdestaan Höytiäiselle, tarkoitus oli vetää eri aluetta kuin edellisenä päivänä. Päivän aikana emme saaneet muita kuin kuhatärppejä, tämä antaa aika hyvän kuvan järven kuhatilanteesta kun ne häiritsevät jo lohen uisteluakin. Olimme järvellä hämärästä hämärään mutta tällä kertaa jouduttiin tyytymään vain eväiden syöntiin.

photo-12-10-2016-11-42-29
Autotrolling ja takilat nuolevat pohjaa

Rannassa olimme pimeän aikaan ja veneen noston jälkeen lähdin kohti Kuopiota, matkalla jätin veneen Outokumpuun koska seuraavana päivänä oli vielä tarkoitus lähteä katsomaan Juojärvi Anan kanssa. Aiemmin olen käynyt järvellä vain uistelukisoissa ja ne ovat keskittyneet pohjoisosiin Tuusniemen päätyyn, järven eteläpää on enemmän lohien mieleen ja niillä alueilla ei ole tullut aiemmin käytyä.

Aamulla laskimme veneen Pitkälahdesta, satama oli hienon näköinen lukuisineen vene vajoineen ja ramppikin oli hyvä. Kamat kyytiin ja eikun kohti kartasta katsottuja oletettuja kalapaikkoja. Vehkeet saatiin vetoon ja tämän jälkeen alkoi taas odottelu, sumu toi omat haasteensa vieraalla järvellä ja verkkolippuja sai olla koko ajan tähystelemässä. Onneksi näihin ei ajettu.

photo-12-10-2016-11-50-39
Päivä tiivistettynä

Noin kymmenen aikaan räikkä pärisi ja lähintä plaanaria vieteen, ajattelin että nyt alkoi tämä reissu hyvin. No pianhan se selvisi että hauki siellä oli joka kiusasi meidän salakkaa. ei kuin kala irti ja huppu uudestaan pyytämään. Loppupäivän saimmekin seikkailla ilman tapahtumia, aika ei kuitenkaan käynyt pitkäksi uuden järven ansiosta, tänne pitää tulla kyllä vielä uudestaankin.

– Antti

Suvas 3.10.

Säätiedotus lupasi hyvää keliä ja pitkästä aikaa oli mahdollisuus lähteä kalaan, ketään kaveria en saanut houkuteltua mukaan joten matkaan oli lähdettävä yksin. Tästä olisi tulossa ensimmäinen reissu lohen perässä itsekseen. Aamulla kellon soidessa arvoin pitkään lähdenkö vai jäänkö nukkumaan, ajattelin että on sinne mentävä koska on tullut jo itselle luvattua. 

Näkymä ennen lähtöä

Edellinen yö oli ollut pakkasen puolella ja aamu valkeni tyynenä joten sumua oli jonkun verran, onneksi keväällä tuli hankittua tutka joten yksinkin uskaltaa lähteä. Odotukset eivät olleet kovin korkealla koska syksyn aikana ei ollut vielä yhtään aiempaa lohitapahtumaa, mutta pääsisipähän ainakin omaan rauhaan nauttimaan kauniista säästä. Viime syksyn perusteella tänä vuonna mitalista kalaa pitäisi olla järvessä hyvin.. Olin käynyt edellisenä päivänä Hyvinkäältä tullessani koukkaamassa Svedulta täkyjä matkaan joten syötitkin pitäisi olla viimeisen päälle. Vetoon oli myös lähdössä ensimmäistä kertaa Ghostin plaanarit joista olin kuullut ennakkoon paljon kehuja. 

Plaanarit odottamassa kastettaan
Vene oli jo valmiiksi laiturissa joten kamat sai nopeasti yksinkin valmiiksi, noin viiden minuutin siirtymä ja ollaan jo pelipaikoille. Suunnilleen tunnin päästä olin saanut 12 vapaa viritettyä vetoon ja sitten alkoi jo perinteiseksi muodostunut odottelu. Lohikalan oli viimeksi nähnyt kaupan kylmäaltaan lisäksi huhtikuussa Vänernillä. 

Kohti pelipaikkoja

Vihdoin puoli kymmenen aikaan räikkä pärisi lupaavasti, leipä jäi pöydälle ja sisäkaarteen puoleinen vapa käteen. Kalalla tuntui olevan menohaluja ja heti alkuun siimaa lähti mukavasti rullalta. Kunhan kala pääsi vähän rauhoittumaan sain vavan takaräkkiin ja kerkesin siirtää takilat pois tieltä, tämän jälkeen kelaus pääsi taas jatkumaan. Kala tuli veneen vierelle nätisti mutta sitten alkoi taas jurottaminen, kerkesin napata haavin jo valmiiksi käden ulottuville. Hetken päästä kala alkoi tulla pintaan ja sain joten kuten kalan haaviin, olin vielä epähuomiossa ottanut pienempi kehäisen haavin käyttöön. Adrenaliini alkoi purkautua koska kala näytti olevan mitassa ja pitkästä aikaa Suvas oli antanut ruokakalan. 

Siinä se nyt on

Hetken aikaa kalaa irroteltua pääsin vihdoin mitalle, tarra on mittauksen kannalta vähän huonosti seinässä mutta sain kalalle pituutta 78-80cm. Menihän se mitta rikki ja reilusti. Apina oli vihdoin pudonnut selästä ja loppukauden lohihommat voi vetääkin ilman paineita mittakalasta. 


Kaiken häsellyksen jälkeen sain raksin uudestaan viriteltyä uimaan ja juuri kun olin laskemassa plaanaria alkoi saman puolen lähimmäinen pakittamaan. Nopeasti raivaamaan rojuja pois eestä ja vapa käteen, ilmeisesti olin liian hidas kun kala kerkesi jo lähteä muille teille. Loppupäivän saikin vedellä rauhassa ja nauttia auringosta, samasta lähimmästä plaanarista kävi näyttäytymässä vielä 50cm järväri joka jatkoi pirteänä uintia. 

Tästä päivästä sai taas lisää intoa syksyn uisteluihin ja lohikalajahtiin. 

– Antti 



Kuhakunkku

Kuhakunkku oli totuttuun tapaan heinäkuun viimeinen viikonloppu. Itsellä on monena vuonna ollut tarkoituksen lähteä sinne ja nyt vihdoin pääsin. Tomi on käynyt jo pari edellistä vuotta vetämässä ja saanut ihan hyviä sijoituksiakin.

Photo 29.7.2016 8.43.39
Auto lähtökunnossa

Lähtö oli aamulla yhdeksän jälkeen Kuopiosta ja edellisen yön olin ollut totuttuun tapaan töissä. Aikaa piti olla varattuna reilusti ja lähtö perjantain esikisaan oli klo 14.

DCIM100GOPROGOPR3736.
Vene perässä ja matka alkanut

Vene auton perään ja kohti Paltamoa, ostokset teimme Kajaanista ja pitihän siellä vielä tehdä pakollinen stoppi Motonettiin josta saimme ostettua vihdoin uudet liput kelkkoihin. Mökillä olimme vene laskettuna noin puoli kahden aikaan joten kiirehän siinä taas tuli. Äkkiä veneellä kisakeskukseen ja pääsimme lähtemään kisaan noin vartin myöhässä. Keli oli aurinkoinen ja tyyni joten ainakin olosuhteen kalastajia varten olivat kunnossa.

 

Photo 29.7.2016 13.44.15
Matkalla kohti perjantain starttia

Perjantain esikisa oli yhden kalan kisa, eli suurin kuha tuotiin punnitukseen. Kisa-aika oli 14-20 joten tässä kerkesi hyvin harjoitella seuraavan päivän pääkisaan. Ajelimme Tomin edellisvuosien paikalle ja laitoimme kamat vetoon. Melkein heti laskettuamme oli jo alamitta kiinni, kilpailuissa kuhan alamitta on 48cm. Tästä muutama hetki eteenpäin ja veneen lattialla olikin jo 55cm kuha, tämä sai apinan pois selästä koska puntarille oli jo kala vietävänä. Tästä eteenpäin vetelimme vain pitkiä linjoja etsien mahdollisia kuhapaikkoja, muutamia tälläisiä löytyikin jopa kutoistärpin muodossa ja kalat olivat 45-50cm. Seuraavalle päivällä korot ja paikat olivat nyt kutakuinkin tiedossa. Isompaa kuhaa emme enää onnistuneet loppupäivästä löytämään ja sijoitus tuolla 55cm kuhalla oli 23/198.

Photo 29.7.2016 15.59.44
Perjantain kuha
Photo 30.7.2016 8.44.42
Lauantaiaamun tunnelmia mökkirannasta

Lauantaina oli pääkisan vuoro, kisa-aika oli 15-23 ja suurimman kuhan tuonut kruunataan Kuhakunkuksi. Perjantaista poiketen lauantaina tuotiin puntarille kaikki yli 48cm kuhat. Meidän suunnitelmamme oli selvä, ajettaisiin eilisille kuhapaikoille ja laitetaan samat setit pyytämään. Pari tuntia aloituspaikkaa ajettuamme emme olleet saaneet kuin yhden alamitan. Tämän jälkeen aloimme etsimään uutta korkoa mutta sekään ei tuottanut tulosta. Edessä oli paikan vaihto, tätä jatkuikin sitten loppukisan ajan emmekä onnistuneet saamaan yhtään mittakalaa puntarille. Juurikaan muuta kerrottavaa kisasta ei ole.

Kisajärjestelyt olivat onnistuneet ja paikalle tuli kaikkiaan 276 venekuntaa, toivotaan että ensi vuonna menee rikki maaginen kolmensadan raja! Me ainakin olemme tulossa uudestaan, kisatapahtuma oli erittäin mukava. Onnittelut myös voittajille kovasta suorituksesta! Tulokset löytyvät täältä.

Photo 30.7.2016 14.48.36
Lähtöä
Photo 30.7.2016 14.48.58
Lähtöä
Photo 30.7.2016 21.59.16
Tyhjänvetoa

Kokemuksia: 3D-luotain osa 2

Nyt kun olemme päässeet vähän vetämään myös haukea ja kuhaa niin myös 3D-kaiusta on tullut enemmän kokemusta. Hyödyt ainakin meidän kalastusta ajatellen ovat olleet suuremmat nyt kuhan uistelussa kuin lohen kalastuksessa. Toki myönnettävä on että painopiste on kuhan osalta suurempi, joten myös kokemusta ja käyttöä on sillä saralla on kertynyt hieman enemmän.

Suurin hyöty jonka laitteesta omaan kalastusmuotoomme ja kohteeseemme olemme saaneet laitteesta irti on varmaankin penkan löytyminen ja sen muodon havainnointi. Normaalilla kaikuluotaimella esim. 200Khz taajuuksilla ajeltaessa saat syvyystiedon ja kalakaaret pohjan läheltä, hyvinkin kapealta alueelta veneen alta. Kaikki mikä jää keilan ulkopuolelle, jää syvyystietokin saamatta. esimerkkinä 10m vedellä, et voi tietää paljonko on vettä 5 metrin päässä vasemmalla puolella venettä. Pohjan rakenne taas paljastuu paremmin kun siihen lisätään viistoluotaus, jolta erottuu kyllä rakenne, onko pohja kivikkoista, onko tukkeja tms struktuuria, joka sillä teknologialla on havaittavissa. Viisto paljastaa myös tippuuko pohja tai nouseeko ns. katve, eli vesi madaltuu, mutta tieto siitä että kuinka paljon, jää useuin arvailujen varaan. Viisto on mielestänmme aivin loistava apuväline, mutta koska sekään ei välttämättä enää riitä, on tilanne vietävä ”nextille levelille” eli 3D:llä tarkkaa faktaa pohjasta. Uistellessa käytämme sitä pääasiassa penkkojen muodon ja syvyyden vaihtelujen havainnoimiseen. Penkan suuntaisesti ajattaessa näkyy normaali kaiussa vain tasaista, 3D-kaiussa huomaat kallistukset myös sivusuunnassa. havainnointia helpottamaan on Lowrance onnistunut lisäämään uusimmilla laitepäivityksillään keilan leveyttä 3D-anturiin.

Kuvantarkka seuranta pohjanmuodoista kertoo myös keilan leveydet aina 10cm tarkkuudella kummallekin puolelle, johon vaikuttaa veden syvyys ja pohjan muodot. Alla olevassa kuvassa käy selkeästi ilmi, kuinka pohjanmuodot vaihtuvat vasemmalla ja oikealla puolella. Näin on helppoa todeta penkan jyrkkyys ja muoto, joka puolestaan auttaa valitsemaan parhaan mahdollisen ajolinjan kyseiseen penkkaan. Ennen katsoimme että veneen alla on sopivasti vettä kyseiselle painotukselle joka on käytössä ja matalan puolella olevat vieheet tökkivät pohjaa usein ja uistin menetyksiä tuli aivan turhaan, koska vettä saattoi olla oikeasti huomattavasti vähemmän kuin mitä oli oletettu, eikä näin ollen myöskään ollut edes välttämättä potentiaalista kalavettä. Nyt jos näemme näiltä ”perus kuhasyvyyksiltä”, eli noin 7-10m väliltä useamman kymmentä metriä sivulle penkan suuntaan, on meidän helppoa vaihtaa ajolinja sopivaksi tai nostaa hieman vauhtia painojen nostamiseksi irti pohjasta. Eli käytännössä siis tiedämme ”noin syvyyden” kelkan alla.

Kuvaa on mahdollista pyöritellä mieleiseen kuvakulmaan, josta on helppoa havaita mennyttä maastoa  ja syvyyttä sekä käännellä kuvaa kuin katsoisit sitä vaakatasosta. Zoomitasoa muuttamalla lähelle saat hyvinkin tarkat muodot näkymään. Uloimmilla zoomeille puolestaan on helppoa hahmottaa kokonaisuutta luodatulta alueelta.

3D-kaikuluotaus sopii oivasti myös heittokalastajalle, jolla on mahdollisuus pyöriä vielä paremmin pienellä alueella ja etsiä niitä pieniä syvyyden muutoksia pohjassa, jotka ovat potentiaalisia ottipaikkoja. Heittokalastajille on myöskin helpompi käyttää laitetta myös kalan etsimiseen. Uistelussakin se toki on mahdollista, etenkin jos kohdekala on lohi ja tarkoituksena on kartoittaa täkyparvia, mutta me emme koe sitä niin tärkeänä ominaisuutena juuri meille, vaan luotamme Airmarin TM150 -anturiin kalojen osalta.

Alla hieman kuvia laitteen ulosannista. Screenshotit napsittu iPadilla ja HDS 7 Gen3:lla

Väriteemat ovat 3D:ssä vaihdettavissa mieleisekseen. Aloitimme Sinertävällä teemalla, mutta siirryimme ruskeaan pohjaan, jonka totesimme miellyttävämmäksi silmälle ja kontrasteille.

 

Photo 12.6.2016 15.34.43
Kuvassa vene ajaa penkan suuntaisesti

Myöskin kivikasat ja pohjanrakenne tulevat hyvin esiin 3D:n avulla ja niiden avulla mahdollisten kalapaikkojen kartoittaminen onnistuu entistä helpommin. Tästä on varmasti vielä enemmän hyötyä heittokalastuksessa.

Photo 12.6.2016 11.17.15
Penkan reunaa ja kivikkoa, potentiaalinen hauki- ja kuhapaikka
Photo 4.7.2016 10.13.18
Normaalikaiku näyttää tasaista mutta 3d kertoo että ollaan penkan reunalla
shot040
Pohjassa oleva kaapeli ja sen painorenkaat
shot044
Jyrkkä penkan reuna

 

Keitele 9.7.

 

Photo 11.7.2016 22.04.18
Treenihaukea

Keiteleen kisa on aiempina vuosina mennyt kohtalaisen huonosti, poislukien viime vuonna jolloin kalaa tuli mutta kaksi väsynyttä käsiparia oli liian vähän. Tänä vuonna oli mahdollista käydä harjoittelemassa joten kävimme parina päivänä vetämässä muutaman tunnin setit. Kuten normaalisti niin harjoituksissa syönti oli hyvää ja kalantulotahti oli erittäin hyvä kisaa ajatellen.

Photo 11.7.2016 22.04.29
Kala oli vielä mitassa

Kisan aloitimme treenatuilta paikoilta, ensimmäiseen puoleen tuntiin kyydissä kävi noin 30 kalaa mutta sumppuun jäi ainostaan yksi ahven. Tämän perusteella olisi vaikea kisa tulossa. Vaihtelimme taktiikoita ja vaappuja mutta mikään ei tepsinyt, kaikki kalat olivat järjestään pari senttiä liian lyhyitä. Hyvältä näyttäneet treenit kääntyivät taas pettymykseen kisoissa. Paljoo enempää kisoista ei jäänyt kerrottavaa.. Tässä välissä ajateltiin pitää pieni tauko kisoista ja yrittää keretä käymään edes kerran vapaa-ajalla uistelemassa. Tämä toivottavasti tuo vähän rentoutta tekemiseen ja uusia ideoita.

Nilsiä 3.7.2016

Kiireiden takia kisaan treenaaminen jäi melko laihaksi. Ehdimme kuitenkin käydä testaamassa pari paikkaa. Torstaina suuntasimme Ollukanselälle, josta parin tunnin vedolla löysimme useamman kuhan ja paikat vaikuttivat hyvältä. Perjantaina aikataulu oli vielä tiukempi ja ehdimme vesille vasta myöhään iltapäivällä. Kävimme kuitenkin nopeasti testaamassa Killonselkää, koska se oli lähellä. Se osottautui huonoksi kuhan suhteen ja saalis oli lähinnä alamittasia haukea, (alle 55cm) joten rajasimme nopeasti alueen pois.

Kisapäivä

Treenauksen johdosta vene oli jo valmiina Nilsiässä, joten saimme nukkua hieman pidempään, mutta kuitenkin perinteisesti edellisen yön töiden johdosta unet jäivät noin kolmeen tuntiin. Kun pääsimme Antin kanssa kisakeskukseen, oli Tomi jo valmiina paikalla ja hoitanut ilmottautumisen. Aiemmin kaudella huomasimme, että uistinkokoelmamme on päässyt toistuvan pohjaan jäämisen seurauksena hieman hupenemaan, niinpä Tomi toi tullessaan helpotusta asiaan uusien Isluren tuikkareiden muodossa.

Tarpeeseen tulleet uudet Tuikkarit
Tarpeeseen tulleet uudet Tuikkarit

Ollukanselälle kertyy kisakeskuksesta melkoinen matka, joten kävimme treenipäivinä luotaamassa oikoreittiä Killonselän kautta. Reitti oli paikoin kapea ja matala, mutta kuitenkin ajettava. Muutama muukin vene uskaltautui ajamaan samaa reittiä.

Kapeikko oikoreitillä.
Kapeikko oikoreitillä.

Treeneissä parhaiten tuntui toimivan kultainen väritys ja sitähän me perään laitoimmekin muutaman ärsykevärin kera. Syönti tuntui olevan kohdallaan, mutta tuntui että ensimmäisen tunnin aika sai kalastaa 15 alamittaa, ennenkö mitat täyttävä yksilö sattui kohdalle. Muokkasimme välillä painotusta ja vedimme hieman syvempää linjaa pysyen kuitenkin suunnilleen samoilla paikoilla, koska alueella tuntui kalaa olevan. Toivoimme luonnollisesti suurempaa kuhaa, mutta emme sitä tälläkertaa oikein löytäneet. moni kala oli rimaa hipoen mitat täyttävä ja alamittaisia kävi veneessä päivän aikana varmasti kymmeniä.

Tomi mittailemassa
Tomi mittailemassa

Sää oli päivän mittaan erittäin kirjava. Kisojen alkaessa, oli puolipilvinen ja tuulinen sää. Puolivälissä alkoi sataa ja sateen jälkeen tuuli lakkasi kokonaan. Ilma oli miellyttävä ja aallokkokin hävisi nopeasti, mutta tuulen myötä hävisivät myös kalat. Kilpailun loppupuolella kisa-aluetta alkoi lähestyä ukkosrintama. Kesken säädön saimme kunnon säikäytyksen kun salama löi aivan veneen viereen. Pamaus oli niin kova, että korvat menivät lukkoon ja ei ollut kaukana ettei kalsarit olisi menneet vaihtoon. Hetken mietimme kisan lopettamista kun huomasimme, että viereltä katosi pari venettä ukkosen seurauksena, mutta päätimme kuitenkin jäädä vielä yrittämään loppuun asti.

Tomi säätää, satoi tai paistoi.
Tomi säätää, satoi tai paistoi.

Veimme puntarille yhden hauen, sekä 8 kuhaa, joista 7 läpäisi mitan ja yksi jäi millin erolla pois tuloksesta. Tuloksena sija 21/48, joka oli luonnollisesti pettymys.

Viikon tauon aikana oli moottorin väliin ilmestynyt linnunpesä
Viikon tauon aikana oli moottorin väliin ilmestynyt linnunpesä

 

Vänern 6.4. – 16.4.

Keskiviikko 6.4.

 

Tänään koetti se päivä jota on odotettu syksystä lähtien, oli aika suunnata auton keula kohti Turun satamaa, siitä lautalla Tukholmaan, josta vielä ajo Spikeniin.

Allekirjoittaneelle reissu Ruotsiin oli ensimmäinen reissu ulkomaille kalan perässä, onnekseni pääsin venekunnan mukaan jolla on jo aiempaakin kokemusta kyseisestä järvestä. Jos on itse suunnittelemassa ekaa reissua ulkomaille kannattaa ainakin olla yhteydessä siellä jo käyneisiin ja parhaassa tapauksessa kysyä mukaan pääsyä. Tämä varmasti helpottaa paljon ja auttaa ottamaan huomioon asioita mitä reissussa tarvitsee.

Tien päälle pääsimme noin klo 12 lounaan jälkeen, matka sujui hyvin yhtä turbon hyytymistä lukuun ottamatta. Turun satamaan saavuimme puoli seitsemän aikoihin ja laivan lähtö oli klo 20.15. Aikaa jäi hyvin yli ja kerkesimme vielä katsoa liigan välieriä ennen laivaan nousua. Laivaan tultua suuntasimme syömään ja tax freen kautta nukkumaan. Päivän matkustaminen ja seuraavan aamun aikainen herätys sai kaikki aikasin hytteihin ja nukkumaan.

Photo 6.4.2016 17.57.13
Laivan odottelua satamassa
Photo 6.4.2016 19.06.09
Vene parkissa ja sähköt vedettynä pakastimeen

Torstai 7.4.

Herätyskello soi laivalla 5.30. Kamat kasaan, sängystä ylös ja autokannelle. Onneksi edellinen ilta ei mennyt kovin pitkäksi niin lähtö helpottui kummasti. Veneestä päästiin meidän tuurilla ulos toiseksi viimeisenä autona, tämän jälkeen matka meni sujuvasti.

Photo 7.4.2016 6.43.31
Lähtö tukholmasta

Pakollisten taukojen lisäksi pysähdyttiin yhden kerran syömään, perillä mökillä olimme noin varttia vaille yhden aikoihin. Vene tyhjennettiin nopeasti ylimääräisistä tavaroista ja ursuitit kaivettiin kasseista, auto liikkeelle ja vene satamaan.

Majoitus meillä oli Spikenissä Lacko Strand nimisessä paikassa. Mökki oli aika karu mutta tilava, kaikki tarvittava kuitenkin löytyy eikä varmasti tuota ongelmia asua reilua viikkoa siinä. Veneen saimme suoraan oven eteen josta purku onnistua helposti ja nopeasti.

Photo 7.4.2016 12.46.20
Veneen purkua

 

 

 

 

 

 

 

Polte päästä vesille oli kova ja tämä sai vauhtia liikkeisiin, vene rampilta veteen ja kone ekalla käyntiin. Viime syksyn vastoinkäymisten jälkeen kaikki näytti hyvältä. Kalastuskamat valmiiksi jo laiturissa ja tämän jälkeen kohti pelipaikkoja.

Photo 7.4.2016 14.36.17
Matkalla paikoille

 

Heti kun isompi selkä pääsi aukeamaan niin kone hyytyi, nopea ihmettely ja syyksi ilmeni polttoaineen saanti.

Photo 7.4.2016 14.56.27
Fiilikset kun kone saatu pakettiin

Tämän jälkeen alkoi tarkempi tutkiminen miksi kone ei saa polttoainetta, koppa auki ja se oli täynnä bensaa. Koneen päässä ollut vedeneroitin oli päässyt löystymään ja se oli fuskannut bensat kopan sisään, kone oli ollut huollossa ja vedeneroitin oli varmaan jäänyt kiristämättä kunnolla. Isolla selällä 10m/s tuulessa tämä ei ollut kovin mieluisa yllätys, ja kaiken lisäksi se että yksi kipinä koneesta olisi riittänyt sytyttämään koko veneen tuleen. No vihdoin puolen tunnin jälkeen saatiin kone käymään ja päätettiin että jatketaan kohti kalapaikkoja koska vika saatiin paikallistettua ja korjattua.

Photo 7.4.2016 16.10.23
3d kaiun kuvaa

Kamat järveen ja uusien laitteiden ja asennusten ihmettely alkoi. Kolmen vartin uistelun jälkeen alkoi räikkä päristä ja keskimmäinen plaanari pakittamaan, sain ekan kelausvuoron ensikertalaisena joten keppi käteen ja kelaamaan.

Kala tuli suhteellisen helposti venen viereen ja haaviin, haavista löytyi 64cm taimen, kausi avattu ja mitallisella kalalla.

 

Photo 7.4.2016 16.22.41
Kauden avaus kala, 64cm

Ensimmäinen puolikas päivä takana ja apina saatu pois selästä, tämä sai vähän fiilistä nostatettua. Kahden tunnin jälkeen ihmettelimme kun takilavapa alkoi väpättää, tietenkin kala oli heti ekana mielessä. Ja heti perään toinenkin takilavapa alkoi niiata! Tuplatärppi!!! No eihän se näin mennyt, sitten pakittaa plaanari ja toisesta takilasta katkeaa vaijeri, toinen takila jää jumiin ja siitä vaijeri poikki leikkureilla. Ihmettelimme minne takilat jäivät kiinni koska ne eivät olleet edes pohjan lähellä, 3 plaanaria lisää alkoi pakittaa joten loput kamat ylös, kone kiinni ja jääneiden siimojen perään. Siimojen päästä alkoi paljastua merkkaamaton pintaverkko jonka toisessa päässä oli paino. Verkosta oli jäljellä pelkästään ylänaru ja riekaleet. Kelasimme verkon veneeseen ja oman kaluston lisäksi saimme sieltä 6 levyä ja 8 huppua kumikaloineen. Oli siis tainnut joku muukin ajaa kalustonsa kiinni kyseiseen verkkoon. Verkon riekaleet kerättyämme kello olikin jo sen verran paljon, että oli hyvä lopettaa kalastus tältä päivältä. Verkko tuotiin satamaan ja se löysi nopeasti tiensä roskiin. Satamassa paikkasimme tappiot ja sidoimme uudet tapsit sekä takilan kuulat kiinni. Vene lukkoon ja mökille purkamaan tavarat ja syömään. Ensimmäiseen päivään riitti tapahtumia ja unta ei tarvinnut kauaa houkutella.

Photo 7.4.2016 19.07.20
Verkko saatu rantaan
Photo 7.4.2016 18.35.53
Lohdutuspalkinto

 

Perjantai 8.4.

Photo 8.4.2016 15.10.13
Keli oli erittäin suotuisa

Aamulla kello soitti kuuden aikaan, yksi torkutus ja pakolla ylös. Tämän jälkeen päivän eväskeitot lämpeämään ja muut pakolliset aamutoimet ja sitten suunta veneelle. Veneellä olimme noin seitsemän aikoihin ja aloimme laittamaan venettä kalastus kuntoon. Siitä sitten suunta vesille ja vähän kauemmaksi kuin edellisenä päivänä, vetoon saimme kamat noin kahdeksan aikoihin. Vedenlämmöt olivat aika viileitä tällä paikalla ja muutaman ylivedon jälkeen aloimme valuttamaan kohti edellispäivän paikkoja, aloituspaikalta saimme yhden alamitan ja yksi kala karkasi. Matkalla kohti seuraavia paikkoja tuli lisää tärppejä, yhteensä matkan varrelta saimme vielä yhden mittakalan ja kolme alamittaa.

Photo 8.4.2016 11.32.55
Päivän mittakala

Mitallinen lohi oli n.65cm ja yksi päästetyistä oli juuri 60cm mutta laitoimme sen jatkamaan matkaa, ensi keväänä saa luvan tulla uudestaan. Saimme myös reissun ensimmäisen kalan takilasta, nämä ovat yleensä olleet aika heikko kohta meillä lohen pyynnissä ja toivomme että se tulisi muuttumaan tässä reissun aikana. Puolenpäivän jälkeen kalan syönti loppui meidän osalta kuin seinään. Saimme vetää päivän puolipilvisessä ja melkein tyynessä kelissä, iltapäivää kohden tuuli vähän yltyi mutta pysyi kuitenkin kohtuullisena. Vapoja ylös kelatessa kauimmainen plaanari peruutti vähän matkaa mutta kala ei tarttunut kiinni, nälkää jäi erittäin paljon tuleville päiville.

 

Photo 8.4.2016 15.13.00
Aurinko maistui Teemulle

Lauantai 9.4.

Edellisten päivien perusteella päätimme että lähdemme tänään vähän kauemmaksi kohti pienen puolen etelärantaa. Vedenlämmöt ovat olleet vielä sen verran alhaalla että kalat eivät ole vielä nousseet ns. kevät paikoille. Keli näytti aamulla hyvältä mutta edellisen yön tuulet olivat nostaneet mainingin joka oli vielä aamullakin kohtuu kova, jouduimmekin ajamaan hiljaa pelipaikoille ja matkaan tuhlautui melkein kaksinkertaisesti aikaa mitä oli suunniteltu. Lopulta pääsimme laskemaan vehkeet noin yhdeksän aikoihin. Ensimmäinen kala tarttui ”aamupalan aikaan”. Olimme juuri saaneet kaivettua ruisleivät esille kun oikean puolen toiseksi ulointa plaanaria vietiin. Nopea väsytys ja kala kyytiin, haavissa oli n.65cm lohi.

Photo 9.4.2016 13.57.12
Vitosen ylityksen seuraus

Puolenpäivän aikoihin kyydissä oli jo kolme mitallista lohta. Paikan vaihto ja pitkä siirtymä näytti kannattaneen. Ennen reissua lupasin että otan yhden energiajuoman jos saadaan yli viiden kilon kala. Yhden aikoihin oikean puolen uloin plaanari alkoi pakittaa, noin viiden minuutin kuluttua haavissa oli reissun ensimmäinen viiden kilon ylitys. Oli aika korkata tölkki tämän kunniaksi. Tämän jälkeen saimme vielä hyvän mittakalan. Kaloja tuli tasaiseen tahtiin koko päivän joka sai pävän tuntumaan erittäin lyhyeltä. Ensimmäisen kerran alkoi tuntua että nyt alkoi alku kankeuksien jälkeen palaset loksahtelemaan kohdilleen ja kala löytymään.

 

 

Päivä päättyi siihen kun polttoaine loppui, meillä oli tätä varten mukana 25l varakanisteri jolla pääsemme lähtösatamaan takaisin. Menomatkan kova aallokko yllätti polttoaineen kulutuksellaan ja siksi se pääsikin loppumaan ennakoitua aiemmin. Päivän mittaan keli onneksi rauhoittua ja pääsimme ajamaan takaisinpäin hyvässä kelissä matkavauhtia ylläpitäen. Päivän saldoksi tuli viisi mittakala ja kaloja olisi saattanut tulla vielä enemmänkin jos ei olisi tarvinnut lähteä rantaan, mutta tämä ei jäänyt harmittamaan koska päivä oli jo erittäin onnistunut.

Päivän lopuksi lähdimme hakemaan Lidköpingistä bensaa ja samalla kävimme pitsalla. Tämä oli hyvä lopetus päivälle ja kaikki pääsivät hyvillä mielin nukkumaan.

Photo 9.4.2016 18.20.09
Päivän saldoa

Sunnuntai 10.4.

Photo 10.4.2016 6.03.47
Aamulla hirvet olivat jo meitä ennen liikkeellä

 

Photo 10.4.2016 7.01.28
Jääriitteen läpi

Tänään päätettiin laittaa herätys tuntia aiemmin kuin edellisinä päivinä, kello oli soimassa viideltä. Kuuden aikaan olimme laiturilla ja aloimme laittaa venettä kuntoon. Pikkuhiljaa pääsimme lähtemaan ja keli oli aivan täydellinen, aurinko oli juuri noussut ja tuulta ei ollut nimeksikään. Pääsimme edelliseen päivään verrattuna ajamaan aivan tyynessä kelissä noin 30km siirtymän, edellisenä yönä oli ollut kylmää ja matkan varrella oli isoja jääriitelauttoja. Myöskin erittäin sankka sumu oli noussut järven päälle, nyt pääsimme ekan kerran testaamaan tutkaa tosi tilanteessa näkyvyyden ollessa noin 50 metriä.

Reilu puoli tuntia kamojen laskun jälkeen räikkä pärähti ensimmäisen kerran, ihan pläkässä kelissä toiseksi kauimmainen plaanari lähti pakittamaan. Kyytiin saatiin 68cm kala joten aloitus päivälle ei olisi voinut olla parempi. Tämä antoi uskoa siihen että kellon laittaminen aikaisin soimaan ei ole turhaa, ja kala on syönnillään heti aamusta lähtien.

Päivän saldo kaiken kaikkiaan 6 kalaa joista vain 68cm ja 78cm pönttöön huilaamaan. 64cm luonnonkala, 60cm lohi (kaikkia ei tarvitse vääntämällä ottaa)  ja pari tirriä palautettiin tuottamaan mielihyvää myös tulevina vuosina.

Photo 10.4.2016 15.41.45
Teemu ja kala

Maanantai 11.4.

Eilinen ilta venähti pitkäksi ja kosteaksi, joten nukuimme tunnin normaalia pidempään ja vesille päästiin noin puoli yhdeksän maissa. Satamassa moikat Nilsiän kaverille ja kohti uusia vesiä. Reilun tunnin uistelun jälkeen räikkä pärähti soimaan ja haavitettiin 64cm taimen. Seuraavaa kalaa odoteltiinkin sitten muutama tunti täysin tyynellä järvellä ja täysillä möllötävästä auringosta saatiin jokainen hankituksi vuoden ensimmäiset rusketusrajat, naamaan. Pienen väännön jälkeen kyytiin nousi 78cm taimen!

Photo 11.4.2016 12.58.20
Juuso ja eväleikattu taimen
vlcsnap-2016-04-12-07h52m51s790
Luonnontaimen lähdössä vapauteen

Seuraavana vuorossa oli pari alamitta taimenta sekä hauki, joiden tiimoilta luotto paikkaan kasvoi entisestään. Kahden aikaan päivästä alkoi lähin läppä ottaa hyppyjä ja räikkä laulaa! Noin 10 minuutin uskomattoman taistelun jälkeen haavitettiin upea, pikaisesti IKEAN pussissa punnittu, 7kg luonnotaimen! Huikea elämys! Tämän jälkeen hävisi kaikki paineet ja valuttiin pohjoisesta vaan satamaa kohti ja matkalla väsyteltiin vielä yksi alamittainen lohi. Todella hieno ja onnistunut päivä!

 

Photo 11.4.2016 15.24.37
Keli oli erittäin hieno

Tiistai 12.4.

Photo 12.4.2016 7.47.59
Aamulla olisi ollut taas skrapalle käyttöä

Aamulla kello soi kuudesta poiketen seitsemältä ja pidimme vähän pidemmän aamun, satamaan päästyä veneen nokka jälleen kohti Hindeniä. Keli oli jälleen melkein täydellinen, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja tuulta ei ollut nimeksikään. Siirtymä sujui nopeasti ja kamat saimme nopeasti laskettua vetoon. 16 minuutin jälkeen takilavapa alkoi väpättää, nopea siimanlaukaisu ja löysät pois. Väsytysvuorossa oleva kaveri vavan varteen ja eikun kelaamaan. Parin minuutin jälkeen kala oli kyydissä, haavista paljastui 3,5kg eväleikattu lohi, mukava aloitus nätille päivälle. Kaloja tuli tasaiseen tahtiin pitkin päivää ja mitallisia kertyi neljä kappaletta, taas onnistunut päivä Hindenillä ja tämä taas vaikeuttaa päätöksiä seuraavan päivän paikan suhteen.

Photo 12.4.2016 13.27.32
Keli oli loistava koko päivän

Keskiviikko 13.4.

Tänään päätimme suunnata taas Hindenille koska edelliset kerrat ovat antaneet hyvin kalaa ja sääennusteet näyttivät siltä että viimeisinä päivinä ei enää päästäisi sinne. Aamulla kello soi viideltä ja aamutoimien jälkeen kohti satamaa, vene kuntoon ja nokka kohta vetoaluetta. Saimme kaksi Alamittaa aamupäivän aikana ja muilta tulleiden saamistietojen perusteella päätimme tehdä 30km siirtymän kohti Pålgrundenia., heti paikalle päästyä kaikilla oli fiilis että tästä otetaan se kala. Puolen tunnin jälkeen takilasta lähti, lyhyen taistelun jälkeen kyytiin tuli 84cm kala. Tästä noin vartti ja kyytiin 64cm kala. Tämä oli kaikkien ensimmäinen siirtymä lohenuistelussa ja tällä kertaa se onneksi toimi. Vähän jossiteltavaa jäi päivästä koska alunperin meidän piti jäädä lopetuspaikalle jo alunperin..

Photo 13.4.2016 17.04.58
Päivän parempi kala

 

Torstai 14.4.

Tänään tulimme samoille paikoille mihin eilen lopetimme. Aamupäivästä tuulta oli jonkun verran ja laitoimme sivuille vain kolme plaanaria puolelleen ja takiloihin yhteensä neljä vapaa. Puolenpäivän aikaan keli alkoi jo rauhoittua ja saimme 4 plaanaria puolelleen vetoon. Hetken päästä lähimmäinen plaanari alkoi pakittamaan. vapa käteen ja kala irti. Jatkoimme pyörimistä alueelle, kolmen aikoihin lähimmäinen planari pakitti jälleen. Tällä kertaa kala pysyi kiinni ja kyytin tuli 5,3kg lohi. Päätimme jäädä loppupäiväksi pyörimään samalle alueelle. Viiden jälkeen takilavapa alkoi niiaamaan, nopeasti vapa käteen ja siima tiukalle. Pienen taistelun jälkeen kyytiin tuli 6,2kg taimen. Vaikka tapahtumia ei ollut paljoa niin kalojen koko korvasi tämän ja päivä oli erittäin onnistunut.

Photo 14.4.2016 17.28.37
Päivän kalat

Perjantai 15.4.

Photo 15.4.2016 10.43.24

Viimeinen vetopäivä alkoi tuulisena. Päätimme venyttää aamua ja kello soi seitsemältä eikä aamutoimissa pidetty kiirettä. Vetopaikoille päästyä maininkia oli jonkun verran mutta vetämään pystyi, tuulta oli noin 7m/s. Pystyimme silti vetämään päivän täydellä setillä eikä sotkujakaan tullut. Kalantulon kannalta päivä oli hiljainen, aamupäivän aikana takilasta tuli 58cm alamittainen lohi ja vähän ennen lopetusta yksi plaanareista pakitti kunnolla mutta kala irtosi heti. Viimeinen vetopäivä oli ainoa kun emme saaneet mitallista kalaa ja tämä jätti nälkää taas seuraavalle reissulle. Rantaan tultua nostimme veneen jo valmiiksi ylös ja vedimme sen mökin pihaan odottamaan aamua ja pakkausta.

Photo 15.4.2016 19.57.05
Reissun viimeiset kelaukset

Lauantai 16.4.

Photo 16.4.2016 11.40.36
Mökki siivottu ja vene valmiina lähtöön
Photo 16.4.2016 19.08.52
Peliä satamassa

Viimeisenä päivänä saimme nukkua pitkään, kello oli soimassa vasta puoli yhdeksältä. Aamutoimet teimme rauhassa ja tämän jälkeen edessä oli kamojen pakkaus ja mökin siivoaminen. Rauhassa tehtyjen hommien jälkeen pääsimme lähtemään noin puoli kahdeltatoista kohti Tukholmaa. Ajosää oli hyvä ja pääsimme satamaan hyvissä ajoin odottamaan laivaa, aika meni joutuisasti Liigan finaaleita katsellessa. Suomessa olemme sunnuntaiaamuna seitsemän aikoihin josta alkaa matka kohti Kuopiota.

Lukuja reissusta:

  • Bensat auto: 274l
  • Bensat vene: 420l
  • Kilometrit auto: 2043km
  • Keskikulutus: 13,4l/100km
  • Kilometrit vene: 635km
  • Tunnit vene: 99h
  • Mitalliset kalat: 23kpl

Vedimme reissusa AS:n ja VK:n huppuja, houkutuslevyjä oli käytössä paljon erilaisia ja itse en varmaan edes kaikkien merkkiä tietäisi. Kaloja tuli molemmilla hupuilla sekä levyn takaa että ilman, selviä ottopelejä ei päässyt syntymään vaan kaloja tuli tasaisesti. Myöskin painotuksen suhteen kaloja tuli monesta eri korosta, saimme reissun aikana myös takilat toimimaan hyvin ja niistäkin alkoi tulla hyvin kalaa. Sellainen tuntuma jäi että alamittainen kala ei yhtä herkästi iske takilaan, takiloilla saatujen kalojen keskipaino oli mukavan korkea.

Reissu oli omalta osaltani erittäin onnistunut ja täytti kaikki odotukset. Matkalta tuli paljon uusia elämyksiä ja kokemuksia joita ei voi rahassa mitata. Lisäksi tulee tutustuttua uistelijoihin eri puolelta suomea. Paljon vapaa-aikaa mökillä ei jäänyt koska pääsimme kelien puolesta vetämään pitkiä päiviä, unta tuli yössä keskimäärin viisi tuntia ja se alkoi näkyä reissun loppupuolella. Itsellä odottaakin heti maanantaina viikon kertausharjoitukset joten unen määrä ei todennäköisesti tule lisääntymään :)

Lopuksi vielä kuvia! Videokin reissusta on tulossa kunhan sen kiireiltäni kerkeän koostaa. (Kuvat saa isommaksi klikkaamalla)

 

– Antti

 

Iisalmi 13.6.

Lauantaina oli vuorossa Savonia-cupin toinen osakilpailu, Iisalmi-uistelu. Pitkästä aikaa päästiin kisaamaan niin, ettei kukaan ollut töissä edellisenä yönä, näin jäi enemmän energiaa itse uisteluun.

Harjoittelua
Harjoittelua

Kävimme Henen kanssa perjantaina treenaamassa muutaman tunnin Porovedellä, tapahtumia oli niukasti ja olivat tosi laajalla alueella joten siitä ei voinut hirveästi tehdä johtopäätöksiä. Nerkoonjärvi oli tarkoitus käydä treenaamassa mutta sinne emme enää kerenneet.  Niinpä kisaan lähdettiin aikalailla edellisten kokemusten turvin.

Evästä kisaan
Evästä kisaan

Aamulla olimme noin 9 aikoihin Iisalmessa joten kerkesimme hakea myös oluet kaupasta, siitä suoraan sitten kisakeskukseen ja melko nopeasti olikin jo startin aika.

Lähdössä
Lähdössä

Arvoimme lähtiessä menemmekö Nerkoolle vai Haapajärvelle, päätöstä vaikeutti se että tosi moni vene suuntasi Haapajärvelle, mutta lopulta ajattelimme sitten lähteä sekaan. Paikanpäällä sitten nopeaa kartan tutkiskelua ja valitsimme aloituspaikaksi penkan reunan josta pääsi vetämään pitkää linjaa. Kello löi 10 ja kamat järveen nopeasti, tarkoituksena oli vetää tuplia pohjan tuntumassa.

Reitti Haapajärvelle
Reitti Haapajärvelle

Haapajärven ollessa tosi rehevä ja tummavetinen saimme vähän väliä olla tarkistamassa vieheitä ja poistamassa roskia. Noin puolen tunnin uistelun jälkeen saimme tuplatärpistä kyytiin mittakuhan ja mittahauen. Teimme heti lenkin uudestaan paikalla ja toivoimme että muutamat lähistöllä olevat veneet eivät jää pyörimään samalle alueelle. Meidän onneksemme muut näyttivät jatkavan muihin paikkoihin ja saimme rauhassa jäädä pyörimään tähän.

Tärppiä odotellessa
Tärppiä odotellessa

Noin parin tunnin jälkeen saimme kyytiin vähän yli 6kg hauen joka tarkoittaa savonia-cupissa tuplapisteitä, tämä toi hiukan helpotusta tilanteeseen muiden kalojen ollessa aika pientä kokoa.Paikka antoi tasaiseen tahtiin tapahtumia ja veneessä käytettiin noin 15 kuhaa ja vähintään tuplasti haukia. Hauen keskimitta vain ei tunnu olevan kovin suuri tai sitten emme vain löytäneet oikeita paikkoja.

Photo 13.6.2015 11.38.20
Hammaslääkärissä

Lopulta saimme puntarille 5 haukea ja 3 kuhaa. Aikaisempien vuosien tuloksia katsellessa ajattelimme että nyt saattaisi olla mahdollisuus toiseen Opm leimaan. Onneksemme muutkaan eivät olleet saaneet mahdottomia saaliita. Lopulta tulokset tulivat seinälle ja ylättäen olimme tulleet toiseksi! Tämä tietysti antoi taas vähän lisää uskoa tekemiseen ja intoa tuleviin kisoihin.

Photo 13.6.2015 17.53.07
Venekunta kisan jälkeen

Uistelemaan olisi tarkoitus päästä enemmän jos vain kelit sallivat! Tuulet ovat olleet sen verran kuvia että harrastusuistelu on jäänyt vähemmälle mikä on vähän harmillista koska kesäkuu olisi töiden suhteen antanut tähän parhaat mahdollisuudet. – Antti Ps. Myynnissä olisi myös Lowrance ELITE-7 CHIRP kaikuluotain/karttaplotteri !