Ilmat ovat osoittaneet lämpenemisen merkkejä ja taas on tullut aika hakea vene talviunilta ja aloittaa herättely uutta kautta varten. Ensimmäisenä ohjelmassa oli kärryn huolto, jarruvaijerit alkoivat olla jo huonossa kunnossa ja ne oli vaihdettava. Myöskin kärryn katsastus osui tälle vuodelle, elikkäs kärry huoltoon ja katsastukseen jonka jälkeen saa taas pari vuotta vedellä.
Vene haettu talvisäilöstä
Kun kärry oli saatu kuntoon, olimme sopineet viikonlopun jolloin laittaisimme veneen valmiiksi Ahvenanmaan reissua varten. Mitään isompaa operaatiota ei ollut edessä, mutta pienempiä hommia sitäkin enemmän, helposti taas kaksi päivää sai kulumaan. Alunperin oli tarkoitus että ehtisimme kalastaa myös järvillä ennen reissua merelle, mutta tällä hetkellä näyttää, että jäät ovat vielä pitkään paikallaan, joten voi olla että vene saa maata trailerin päällä reissuun asti.
Kyllä sitä tavaraa vaan taas kertyy
Homma aloitettiin ohjauksen tutkimisella, hydrauliohjaus on ollut vuosikaudet jäykkä ja syytä on pohdittu aika ajoin. Parina edellisenä vuotena olemme muista syistä joutuneet ilmaamaan ohjauksen, eikä tämä ole auttanut vaivaan, joten nyt lähdimme metsästämään syytä systemaattisesti. Alkuun tarkastimme kaikki hydrauliikkaletkut ja niiden kunnon ja taivutukset, sitten onko muodossa muutoksia, tukoksia yms. normaalista poikkeavaa. Tämän jälkeen testailua ratista pyöriikö tasaisesti vai nykiikö ja sitten nipat irti työsylinteristä ja katsottiin tuleeko neste ulos tasaisesti vai nykimällä. Lopulta vaihdoimme öljyn erimerkkiseen ja juoksevampaan tavaraan ja tämä ainakin jonkun verran kevensi ohjaustuntumaa, toivottavasti muutos olisi pysyvä ja toimiva myös kun kone on vedessä. Heräteostoksena vaihdoimme myös ratin, motonettiin oli tullut juuri uusi rattimalli jossa oli mukana irroitettava urakkanuppi. Aiemmin on ollut jo mielessä vaihtaa ratti malliin jossa puolat ovat tasaisesti eikä ratissa ole ”oikeaa suuntaa”, johtuen siitä että autopilotin takia rattin on aina milloin missäkin asennossa.
Tämän jälkeen projektina oli uusien siimojen vaihto, siimaksi valikoitui uusi Climax Hyper Salmon Trolling 0,45 paksuisena. Siima on kehitetty erityisesti pohjoisiin oloihin ja sen kylmäominaisuuksiin on kiinnitetty huomiota. Hommahan alkoi tietysti sillä, että entiset siimat oli saatava pois puolilta, tähän otettiin avuksi porakone johon kiinnitettiin putki jonka ympärille ”kelattiin” siimat kuudesta vavasta yhtäaikaa. Näin homman saa hoidettua muutamassa erässä eikä kädet väsy nykiessä. Kun kelat oli saatu tyhjiksi alkoikin sitten siiman kelailu sisään, tämä tehtiin perinteiseen tyyliin yksi kela kerrallaan käsin kelaten. Siimat olivat 2000m rullissa ja yhdestä rullasta saatiin täyteen viisi Okuman Clarionia ja yksi Abun Syncro.
Kelat valmiina kauden aloitukseen
Myös uusia vapaputkia oli taas asennuksen alla, Matsomixilta tuli 8 putkea keskikiinnikkeellä, jotka oli tarkoitus laittaa katolle toiseen riviin.
Scotty paikoillaan
Lisäputket katolle laitettiin siitä syystä, että takilavavat voi nostaa perästä pois tieltä väsytyksen ajaksi, eli putket saavat olla vähän hankalammin tavoitettavissa koska niitä ei tarvitse koko aikaa käyttää. Putket olivat taas taattua priimalaatua ja hinta/laatu -suhde on todellakin kohdillaan. Myös dipsy/sivutönkkö -vavoille tuli uudet putket sivuille, paikaksi valikoitui hytin sivuseinä ja telineiksi Scottyn Rocket Launcherit. Tässä paikassa putket saa taivutettua seinää vasten, jolloin ne eivät ole tiellä kulkiessa. Telineen saa myös sellaiseen asentoon, että vapaa voi käyttää myös plaanarikäytössä.
Telinettä joka lähtöön
Seuraavaksi viimeisteltiin uistelujarrun asennus. Syksyn pakkasilla vedimme levyn johdot koneen kopan ulkopuolelta, mutta nytten oli vuorossa niiden vetäminen kopan sisään. Kopassa oli jo valmiiksi reiät tehtynä koska edellisellä omistajalla oli jo ollut levy joten kyseessä oli vain johdon pujoittamisesta. Ainoa homma oli kun johdossa valmiiksi olleet pikaliittimet eivät mahtuneet läpiviennistä sisään niin johto piti pätkiä ja liittää uudelleen mutta sen kummempia vastoinkäymisiä ei tullut. Tämän jälkeen moottorin kimpussa jo oltaessa oli vuorossa moottoriöljyjen ja suodattimen vaihto, siinäpä ei sen kummempia ihmeitä tullut vastaan.
Johdot piilossa
Sitten olikin vuorossa kesärenkaiden vaihto. Ainakin toivon mukaan kuukauden päästä ei enää talvi olisi näilläkään leveyspiireillä. Vaihto sujui kevyesti ja joutuisasti kahden hallitunkin avulla ja viime kesänä uusitut renkaat kestää meidän ajolla vielä monta kautta.
Luukun kiinnitystä
Meillä on ollu pitkään ongelmana lattialuukkujen kestävyys, erityisesti pakkaskeleillä muoviluukut eivät tunnu millään kestävän. Varsinkin vielä, kun luukut ovat sellaisilla paikoilla että siinä tulee väkisinkin liikuttua päällä. Monta vuotta on ollut suunnitteilla, että luukut päällystettäisiin metallilla jotta niitä ei tarvitse olla koko aikaa uusimassa. Vihdoin saimme aikaseksi ottaa mitat ja teettää levyt. Luukkujen päälle tulee nyt muotoonleikatut rst-levyt joiden päälle muutama siivu liukuesteteippiä pidon takaamiseksi. Levyt iskettiin kiinni sikaflexillä ja varmistettiin vielä ruuveilla, nyt ei enää luukkujen pitäisi hajoilla edes pakkasella.
Luukut paikoillaanKuidut puolalla
Luukkujen korjauksen jälkeen oli vuorossa kuitujen puolaus takiloihin. Tämä jäi viime kaudella kiireiden vuoksi välistä takiloiden vaihdon jäljiltä joten nyt oli viimein aika hoitaa tämäkin alta pois. Puolille tuli Tufin takilakuidut joista kertyi jo hyviä kokemuksia Cannoneiden kanssa. Tähän liittyen välilaukaisimiin pujoiteltiin kumit jotta ne pysyvät kuidussa, vakiona ne tahtovat liukua.
Sittenpä olikin vuorossa taas joka keväinen veneen inventaario: kaikki kama ulos veneestä ja turhat tavarat roskiin. Se on kummallista miten kauden aikana turhaa tavaraa kertyy veneeseen vaikka sitä yrittäisikin aina kauden aikana karsia pois. Alkukaudesta pulpetti on aina tyhjänä mutta parin reissun jälkeen sitä huomaa että tavaraa alkaa jo olla ihan riittävästi. Nyt laatikot on taas järjestyksessä ja tavaran määrä varmaan puoliintui, saa nähdä miten kauan tilanne kestää.
Uudet kepit
Talven aikana tuli myös hommattua uudet lohivavat, aiemmin käytössä oli kuha/hauki- ja lohihommissa samat vavat jotka olivat 7ft pitkiä. Nyt lohivavoiksi hommattiin Savage Gearin Baltic Salmon Trolling 2:set 8ft pitkinä, vavoista on kuulunut hyviä kokemuksia ja uskoisin että ne soveltuu meidän käyttöön enemmän kuin hyvin. Toivotaan että Ahvenanmaalla saadaan jotain siiman päähän että voidaan kokemuksiakin kertoa, ainakin kädessä hypistellessä vavat tuntuivat mukavilta :) Myöskin houkutuslevyjä on tullut talven aikana hommattua ja niillehän piti tietysti hommata säilytyslaukut, aiemmin meillä oli yksi planon laukku mutta niitä ei tahdo suomesta löytyä ja jenkeistä tulee sitten hintaa jo suhteessa aika paljon.
”Kukkarot”
Katsofishin sivuilta löytyi lopulta Zebcon houkutuslevylaukut, laukuissa on minigrip tyyliset ”sivut” joihin levyt saa laitettua. Mietityttämään jäi kun pussit vaikuttavat olevan ilmatiiviit ja jos ja kun sinne laitetaan kosteita levyjä niin pusseihin pitää varmaan tehdä tuuletusreiät. Laukuissa on myös kaksi pikkutaskua joissa on ”kukkarot” minigrip taskuilla, näihin on hyvä laittaa leikareita ja muuta pikku tavaroita mitä mukana aina tarvitsee. Myös jopa valmiita raksitapseja voi sitoa varalle sinne, koukkujen kanssa vaan pitää silloin olla varovainen.
Levylaukut
Viimeisenä vuorossa oli ehkä ärsyttävin mutta pakollinen homma, eli veneen pesu. Onneksi nyt oli sen verran hyvät myrkyt käytössä että pesu oli jopa mielyttävää, ja kerrankin hommat pääsi tekemään hallissa eikä tarvinnut olla ulkona säiden armoilla. Mutta nyt on vene puhtaana sisältä ja ulkoa ja reissuun on paljon mukavampi lähteä.
Tomi iloisena pesemässäVälillä täytyy pitää välit kotiväkeen kunnossa
Talven aikana tuli mieleen että meiltähän ei vielä löydy kunnon kalustoesittelyä täältä. Nyt kun on kalastukselta aikaa niin sellaisenkin joutaa kirjoittelemaan, samaan yhteyteen tulee vähän kokemuksia laitteista.
Silver Eagle Star Cabin
Vene kauden -16 alussaVene kauden -16 lopussa
Tiimimme ykkösveneenä on Silverin kabiini, vene on jo vuosimallia 2001 eli ensimmäistä sarjaa, ja ollut meillä syksystä -06 lähtien. Koneena siinä on Mercuryn 115 EFI, vuosimalli -03, ja tämäkin on ollut samasta syksystä lähtien. Syksyllä -16 kone päivitettiin Yamahan F150 -12 koneeseen joka löytyi sopivasti käytettynä. Nyt kone on suositusalueen ylärajalta joten tehoreserviä on enemmän ja toivottavasti myös marssivauhdin kulutus pienenee. Alun pitäen vene tuli meille retkikäytöstä mutta siinä oli kuitenkin valmiina vapaputket ja autopilotti. Tässä ajassa venettä on kerennyt pikkuhiljaa varustaa mieleisekseen ja isompia suunnitelmia sen osalta ei ainakaan tällä hetkellä ole mielessä.
Elektroniikka
Kuten jo joskus aiemmin on tullut kirjoitettua on meillä yleensä aina ollut Lowrancen elektroniikkaa. Tämä johtuen suurimmaksi osaksi siitä että käytettynä veneet ostaessa näissä on ollut kiinni kyseisen merkin laitteita. 2015 kauden alussa testasimme eri valmistajia mutta päädyimme sitten lopulta päivittämään koko elektroniikan saman merkin alle, eli Lowranceen. Tulee varmaan jo tottumuksesta, mutta niiden käyttöliittymät ja laitteiden logiikka sopivat vain meille, eikä myöskään ominaisuuksissa ole ollut ikinä valittamista. Itsellä on sama ollut myös muun elektroniikan puolella, esimerkiksi koneiden ja puhelimien kanssa olen tottunut Applen systeemiin ja kynnys siirtyä muihin on noussut isoksi. Käyttöliittymien helpoutta pitäisi varmaan testata jollain ihan maallikolla joka ei ole ikinä ollut tekemisissä vene-elektroniikan kanssa jotta saataisiin luotettava tulos, mutta väittäisin että Lowrancen valikot ovat ainakin sieltä selkeämmästä päästä.
Myöskin keväällä 2015 uusimme veneen sähköt ja lyhensimme ylimääräiset johdot pois, sitä kertyi useita kymmeniä metrejä. Laitoimme myös uusia sulakerasioita muutamaan paikkaan ympäri venettä joihin kaikki laitteet tulee kiinni, nyt myös sulakkeet on merkitty vian etsintää helpottamaan.
Näytöt
Päänäyttönä meillä on veneessä Lowrancen vanhempaa gen2 -sarjaa oleva 12″ kosketusnäyttö (HDS 12M GEN2 Touch). Näyttö on pelkästään ”plotteri”, eli siihen ei saa kiinni suoraan kaikuluotaimia. Takanäyttönä on sitten uudempaa mallisarjaa oleva 7″ näyttö (HDS 7 GEN3), tähän näyttöön meillä tulee luotaimet jotka ovat sitten verkotettu myös toiseen näyttöön, näistä myöhemmin lisää. Gen3 -sarjassa ei ole enää saatavilla kuin yhtä mallia, näissä kaikissa on kosketusnäyttö ja näppäimet sekä sisäänrakennettuina Sturcturescan ja Chirp toiminnot. Näytöt ovat toimineet moiteetta ja kosketusominaisuus on nykypäivänä hyvä lisä siihen jokapäiväisessä käytössä tottuneelle. Vanhemman polven laitteessa kosketusominaisuudet eivät ole vielä ihan puhelimien tasoa, esim. nipistykset puuttuvat, mutta ne helpottavat käyttöä pelkkiin näppäimiin verrattuna huomattavasti. Uudemmissa Gen3 -sarjan laitteissa tämäkin ominaisuus on parantunut ja se toimii entistä jouhevammin, myös tukien enemmän sormien eleitä näytöllä. Myöskin näyttöjen nopeudet ovat hyvää tasoa, minkä huomaa esimerkiksi karttojen zoomauksesta. Toimintojen lisääntyessä myös näyttöjenkin rasitus luonnolisesti lisääntyy ja ne vaativat entistä enemmän laskentatehoa. Vertailukohtaa uusimpiin laitteisiin ei tästä osalueesta ole, koska entinen Lowrancen plotterimme oli kymmenen vuoden takaa ja Humminbirdin laitekkin oli noin viisi vuotta vanha. Venekäyttöön tarkoitettujen näyttöjen lisäksi meillä on myös iPad Pro veneessä. Koppiveneessä varsinkin padeilla saa ”halvalla” lisää tuumia aina rajalliseen näyttökapasiteettiin. Välillä iPadiin tulee kuva gen3 sarjassa olevan sisäänrakennetun Wi-Fi:n kautta takanäytöltä, näkymä on sama kuin takanäytössä, mutta sitä pystyy myös ohjamaan padin ruudulta joten käytännössä tästä saa suoraan yhden lisänäytön koppiin. Välillä taas padi näyttää Navionicsin Europe HD karttaa jossa on myös käytössä Sonarchart Live -ominaisuus, tämän avulla laite tekee reaaliaikaista karttaa luotain datasta. Luotain on yhdistetty myös tähän näyttöön Wi-Fi:llä ja data tulee suoraan Lowrancesta, erillisiä antureita ei tarvita. Näiden avulla olemme saaneet ”pää näytöiltä” karttadataa pois ja tilaa jää enemmän kalastuksessa tärkeimmille luotainnäkymille. Uuden Ipad Pron myötä siihen on saatavilla myös näytön jako kahdelle eri ohjelmalle, tämä ei vielä tue kaikkia ohjelmia mutta toivottavasti tulevaisuudessa onnistuu samalla näyttölle Navionicsin kartta ja takanäytön peilaus!
Vanhan ohjauspulpetin näkymää
Kaikuluotaimet
Veneessämme on luotaimina Airmarin TM150 -chirp anturi ja Lowrancen StructureScan -anturi. Lowrancen kielellä structure scan tarkoittaa sivu- ja alasluotausta korkeamalla erottelukyvyllä. Sivuluotauksen hyödyt kalastuksessa tulevat esiin monessa tilanteessa, sillä näet esimerkiksi kummalla sivulla venettä parvi on. Suurin hyöty on kuitenkin meidän käytössä ollut pohjanmuotojen ja rakenteiden saaminen selville, tästä on paljon apua kartoittaessa mahdollisia kalan oleskelupaikkoja. Kivikot ja muut muodostelmat tulevat helposti esille ja näkymä saadaan paljon laajemmalta alueelta kuin normaalilla luotaimella. Alasluotausta käytämme normaalin luotainnäkymän rinnalla, parhaiten erottelukyky tulee esille kalaparvissa ja pohjan lähettyvillä olevien asioiden tunnistamisessa, kalaparvista voit jopa zoomaamalla laskea yksilöiden määrän. Myöskin pohjan tuntumasta tulee esille normaalia luotainta helpommin onko siellä esimerkiksi kivi vai kasvustoa. Chirp-anturin avulla saadaan myöskin entistä tarkempaa kuvaa veden alta. Vanha anturi lähettää pulssia yleensä joko 83kHz tai 200kHz -tajuudella, kuitenkin yhtä taajuutta kerralla käyttäen, kun taas Chirp -anturi lähettää useita eri taajuuksia yhtaikaa. Esimerkiksi meidän käytössä oleva anturi lähetää taajuksia väliltä 95-155 kHz, tämä parantaa anturin erottelukykyä ja helpottaa esimerkiksi kalojen erottelua pohjasta. Tälle kaudelle veneeseemme tulee uutena Lowrance 3D-structurescan, tämä toiminto yhdistää normaalin sivuluotauksen 3D -näkymään, tätä ei ole vielä muilta valmistajilta nähty. Kuvaa voi pyörittää ja pystyt katsomaan näkymää mistä suunnasta haluat, pohjanmuodot näkyvät entistä selvemmin ja kalaparvien sijainnit ovat helposti nähtävissä. Myöskin sivuluotaus normaali 2D näkymässä on parantunut verrattuna vanhaan StructureScan -anturiin, n. 4m vedessä pystyy näkemään sivuille jopa 80m asti. Laitteesta on kokemusta vasta yhdeltä reilun viikon reissulta joten kokemuksia tulossa enemmän myöhemmin.
Selventävä kuva sivuluotausnäytöstäTakanäyttöTakanäyttö uudella paikallaan
Autopilotti
Viime kaudella hyvin palvellut Raymarin vanha st5000+ pilotti sai väistyä uudemman Lowrancen pilotin tieltä. Kyseiseen pilottiin päädyttiin sen hinnan ja laiteperheen peruusteella. Pilotissa on mukana pumppu, Nac1 -boksi eli pilotin ”aivot”, point-1 kompassi ja auto/stand-by nappi. Erillistä ohjainpaneelia pilotin mukana ei tule, vaan sen käyttö hoituu plottereiden näytöltä ja fyysisestä napista josta saa pilotin joko päälle tai pois. Tämä ratkaisu jakaa mielipiteitä ja me olemme tulleet toimeen sen kanssa vaikka edellisessä pilotissa ohjainpaneeli olikin, lisävarusteena on saatavana myös kaukosäädin josta onnistuu perustoimintojen ohjaus. Pilotin asennus onnistui helposti ja sen kytkeminen järjestelmään kävi plug´n´play tyyliin mikä pitäisikin olla jo standardi nykyaikana. Kauden kokemuksella pilotti on toiminut hyvin keleissä joissa olemme olleet ja reittiajot ja muut ovat helppo suunnitella plotterin näytöltä. Riittää kun näytölle painelee halutun reitin ja käskee pilotin ajaa sen, tämä on ahtaimissa paikoissa iso apu laskiessa vieheitä järveen. Autopilotti veneessä on sellainen asia ettei sitä välttämättä osaa kaivata, mutta kun sellainen kerran on ollut niin siitä ei enää halua luopua. Varsinkin kisahommissa isommalla veneellä ja useasti myös puuttellisella miehistöllä, siitä on erittäin iso apu.
Tutka
Tutkaksi valikoitui tälle kaudelle Lowrancen 3G tutka. Tämä tuli ajankohtaiseksi reissujen suuntautuessa tulevaisuudessa entistä isommille järville ja ehkä vielä joskus merillekkin. Siellä sumu saattaa yllättää nopeastikin ja isojen laivaväylien läheisyydessä on hyvä tietää missä muut menevät. Myöskin joskus myöhäissyksyn reissuilla kotijärvilläkin on ollut ikävä tutkaa kun näkyvyys on parhaillaan ollut muutamaa kymmentä metriä. Myöskin iltojen hämärtyessä valottomat veneet väylillä ovat jo aiheuttaneet läheltä piti tilanteita, jatkossa toivottavasti nämäkin pystyy välttämään tutkan avulla. Tutkasta ei ole vielä kokemuksia vesiltä ja myöskin lisää juttua luvassa kunhan pääsee käytännössä kokeilemaan.
VHF
Myöskin VHF -puhelimen hankinta tuli ajankohtaiseksi tälle kaudelle isommille järville siirryttäessä. Laite on hyvä olla hätätilanteita varten ja se kannattaa olla kytkettynä gps-laitteeseen jotta pahimman paikan tullen hätäviestiin lähtevät myös veneen koordinaatit mukaan. Tämän ohella myöskin yhteyden pito muihin kalastajiin helpottuu ja saalis ja muiden tietojen vaihto toivottavasti vilkastuu. Laitteeksi valikoitui Link-8 jossa on VHF- radion lisäksi myös sisäänrakennettu AIS-vastaanotin. AIS järjestelmä on pakollinen kaupallisissa aluksissa ja niissä pitää olla AIS lähettimet, järjestelmässä liikkuu tiedot aluksista ja niiden reiteistä. Link-8:ssa on sisäänrakennettu vastaanotin ja kun laite on yhdistetty plotteriin näyttää se ruudulla kaikki laivat joissa on tämä lähetin, tämän avulla vilkkailla väylillä pystyy ennakoimaan isompien alusten liikkeet ja pysymään poissa näiden reiteiltä.
Verkko
Kaikki laitteet veneessä ovat linkitettyinä toisiinsa, joko NMEA2000- tai Ethernet- verkossa ja osa laitteista ovat molemmissa. Näin laitteilta saatava data on molempien näyttöjen käytössä. Tähän olisi hyvä saada yksi standardisoitu verkko jossa liikkuisi kaikki tarvittava data, näin ollen eri merkkisten laitteiden yhdistäminen olisi helpompaa eikä veneessä tarvitsisi olla useampaa eri verkkoa. NMEA -verkossa liittyvät data on yksinkertaisempaa ja siellä liikkuu enemmän numerotietoa kuten esimerkiksi syvyydet ja vedenlämmöt. Ethernet verkossa liikkuu taas isompi data ja sen kautta laitteiden välillä pystyy siirtämään esimerkiksi luotainkuvaa ja tämä mahdollistaa myös pelkkien plotterilaitteiden käytön myös luotaimina jos verkosta löytyy yksi luotainominaisuuksilla varustettu laite, tämä siis edellyttää että laitteista löytyy ethernet liitäntä. NMEA -verkko tarvitsee toimintaansa virtaa, yksinkertaisimmillaan verkkoon tarvitsee yhden haaran virralle ja yhden laitteelle, verkon päissä pitää olla terminaattorit jotka sulkevat verkon. Verkkoon voi lisätä laitteita liittämällä väliin t-haaran josta lähtee sitten johto uudelle laitteelle, jos verkossa on paljon laitteita se voi tarvita myös lisäksi toisen virransyötön. Tällä hetkellä meillä oleva ethernet verkko on vain näyttöjen välillä, tässä tilanteessa riittää yksi kaapeli näytöstä toiseen. Ensi kaudeksi ethernet verkon laitteet tulevat lisääntymään tutkan ja 3d -kaiun myötä joten verkkoon tarvitsee Ethernet-hubin, uudessa kaikumoduulissa on valmiina 3 ethernet porttia joten sitä ei tarvitse erikseen hommata.
Kuvassa keltaisella Ethernet-verkko
Kuvasta poiketen meillä ei ole oikean yläkulman go-free moduulia joten saamme molemmat näytöt suoraan kiinni kaikumoduuliin. Lowrancella 7″ näytöissä on yksi ethernet portti mutta isommissa näytöissä on kaksi porttia, näin ollen esimerkiksi 12″ näyttöön saa kiinni pienemmän näytön ja sen lisäksi esimerkiksi tutkan.
Verkotuksia, ylhäällä nmea-verkon tukki ja ethernet-verkko jaetaan 3d-boksistaMeidän veneen laitteet verkotettuna
Kalastusvälineet
Kelat
Keloina meillä on Abun 7000- sarjalaiset, plaanarivapoissa normaali versiot ja takiloissa Syncrot. Abuja on ollut meidän käytössä alussa asti ja pienemmistä malleista siirryimme nykyiseen sarjaan joskus kymmenisen vuotta sitten. Meidän käytössämme syncrot ovat olleet ehdoton valinta takiloihin niiden jarrun takia, vain kampea taaksepäin kääntämällä saa jarrun löysennettyä ja tästä on monesti ollut apua kun takiloita on tarve puottaa nopeasti. Kaikki kelat ovat toimineet moitteetta, muutamia räikän jousia lukuunottamatta. Tarvetta uusimiseen ei ole ollut ja näillä keloilla mennään niin pitkään kuin ne kestävät.
No tähänkin tuli päivitystä sitten kevään Ruotsin reissun jälkeen, siellä pääsin tutustumaan mittarikeloihin ja polte jäi vaihtaa myös omat kelat sellaisiin. Sopivia vaihtoehtoja vertaillessa valinta kohdistui Okuman Clarioniin, näissä siimatilavuus oli riittävä ja niiden toiminnasta on kuulunut pelkkää hyvää. Kelat ovat olleet nyt yhden kauden käytössä eikä minkäänlaisia ongelmia ole ilmaantunut. Abut lähtivät jatkamaan seuraavalle omistajilleen vielä täydessä toimintakunnossa, takiloihin jäivät vielä syncrot niiden jarrujen takia.
Vavat
Vapoina käytössä on 7 jalkaiset Abun Workhorset plaanarivapoina ja 7 jalkaiset Shakespearen Ugly Stickit takiloissa. Vavat ovat olleet ihan riittävät sisävesi käyttöön ja kohdekalojen ollessa pääsääntöisesti haukea ja kuhaa. Isompien lohien perään ei olla vielä päästy joten vavoista niiden kanssa ei ole vielä kokemusta. Toivottavasti tämäkin asia korjaantuu tulevaisuudessa.
Ensi kaudeksi vavat vaihtuvat ja lohivavoiksi tulee Savage Gearin Baltic Salmon Trolling 2:set 8´pituisena. Myöskin hauki/kuha -vavat tulevat aika varmasti vaihtumaan mutta vielä ihan tarkkaa päätöstä ei ole tehty että mihin. Näistä lisää sitten kauden edetessä ja kokemusten karttuessa!
Takilat
Takiloina meillä on tällä hetkellä Cannonin Digitroll IV:t. Näihin takiloihin valinta kohdistui puhtaasti siitä syystä että Digitroll -sarja on markkinoiden ainoa missä on automaattinen pohjanseuranta. Tämä on ollut suureksi hyödyksi kisahommissa varsinkin silloin kun miehistöstä on ollut pulaa, takilat voi asettaa seuraamaan pohjaa halutun etäisyyden päähän. Takilat saavat syvyystietonsa omasta anturistaan joka on veneen peräpeilissä, näin ollen ne ovat itsenäinen yksikkö eivätkä ole riippuvaisia muusta elektroniikasta. Meillä ei ole ollut ongelmia seurannan kanssa eikä luotain ole hävittänyt pohjaa, välillä takilat väistelevät isompia kalaparvia mitä sattuu luotaimeen mutta tämäkin on aika harvinaista. Aikaisemmin meillä on ollut erilaisia Scottyn takiloita ja kaikki ovat toimineet moitteetta, käytössä on ollut niin manuaalisia kuin sähköisiäkin takiloita. Tälläkin hetkellä yhdet Scottyn manuualit odottaisivat varastossa asennusta, vielä on pohdinnassa että tuleeko veneeseen toinen pari takiloita vai lähtevätkö ne myyntiin.
No niinhän tässä kävi taas kauden -16 aikana että Digitrollit saivat väistyä ja tilalle tulivat taas Scottyn Depthpowerit Suomalaisella Autotrolling -sovelluksella höystettynä, niistä lisää täällä!
Kalastusvarustelu
Veneessämme oli targakaari ja vapatelineet katolla valmiina jo ostettaessa. Tämän jälkeen on pikkuhiljaa tullut hankittua lisää kaidetta ja kaikenlaisia telineitä. Taakse hommasimme tuplatakakaiteen joka helpottaa lisäputkien ja takiloiden asennuksia. Myöskin varuste- ja uistinrasialaatikoita löytyy kaiteista takatiloista, näiden avulla tavarat pysyvät omilla paikoillaan ja löytyvät helposti niitä tarvittaessa. Kaikki varusteemme olemme hankkineet joko Matsomixilta Liperistä tai Ykköskaiteelta Savonlinnasta, tavaroihin ja työnjälkeen olemme olleet erittäin tyytyväisiä.
Uistinrasiateline
Varustelaatikko + pihtitelineet
Pihtiteline
Laukaisijatelina
Muu varustus
Kuvaus
Nykypäivänä melkein jokaisella reissulla mukana ovat myös kamerat. Viime kauden loppupuolella ostimme kaksi kappaletta GoPro Hero4 Black -kameroita venekäyttöä varten. GoProhon päädyimme lähinnä niiden kuvanlaadun ja ominaisuuksien vuoksi, lisäksi erilaisia kiinnitystarvikkeita löytyy niihin paljon erilaisia ja saatavuus on hyvä. GoProsta on tullut myös kokemusta aiemmin erilaisten urheilulajien parissa ja sen käyttö oli tuttua ja toimivuus tullut jo testattua. Miinuspuolena kameroissa on yleensä huono akun kesto varsinkin jatkuvasti käytettäessä, kamerat pyritään saamaan mahdollisimman pieniksi ja näin ollen myös akun koosta ja kapasiteetista joudutaan tinkimään. Olemme pitäneet jatkuvasti kuvaavaa kameraa koko ajan piuhassa ja lisäksi vara-akkuja on mukana useampia. Pyrimme jatkossa kuvaamaan kisat ja muut mielenkiintoisimmat reissut videolle ja tekemään näistä pieniä pätkiä kauden aikana. Kuvien ottamisessa käytämme lähes aina vain kännykkäkameroita, tämä johtuen siitä että ne ovat yleensä aina mukana. Veneeseen joutuu yleensä raahaamaan paljon tavaraa ja isompi kamera jää näin ollen aina helposti kotiin.
Kamerateline
Lämmitin
Lämmittimenä meillä on ollut alusta lähtien veneen mukana tullut Safiren 2000D. Lämmitin toimii sekä valopetroolilla että dieselillä, olemme käyttäneet itse vain petroolia jolle löytyy oma säiliä takatilan huoltoluukusta. Lämmittimen teho on riittänyt hyvin koppiin, vaikka se ei kovin tiivis olekkaan, ja mieluummin tehoa tulee pidettyä vähän viileämmällä ettei pelastuspukua tule riisuttua sisällä turhaan pois.
Yamarin 470 Big Fish -92
Tiimin toisena veneenä on Tomin keskipulpetillinen Yamarin vuodelta -92. Koneena siinä on tuttu ja turvallinen Yamahan F50 nelitahti vuosimallia 2002. Vene tuli hommattua käytettynä myöhään syksyllä 2014 vakiokuntoisena ja kohtuu rujon näköisenä, myrkkymaalit pohjassa jotka oli tuotu törkeän näköisesti liian ylös kyljille. Kevään tultua koko vene käytiin kokonaan lävitse. Veneestä purettiin kaikki irtoava pois, vene hiottiin ulkopuolelta kauttaaltaan, myös pohjasta aina alkuperäiseen gelgoatiin saakka. Vene pohjamaalattiin 3 kertaa 2-komponentti epoxy primerilla ja pintamaalattiin 3 kertaa delfeetin 2-komponenttisella raskaskalusto maaleilla. Samalla uusittiin läpivientien tiivistykset ja perälaudan vaneri sekä koneen pulttien tarkastus ja tiivistys. Kaikki sähköt uusittiin, akku tuotiin takanurkasta pulpetin alle paremman painojakauman saavuttamiseksi ja kaikki sähköt uusittiin käyttämällä kunnollisia sulaketauluja ja kaikki kaapelit uusittiin ja liitokset tehtiin vesitiiviiksi,samalla myös poistettiin kymmeniä metrejä ylimääräistä kaapelia välipohjasta. Kaikki alumiiniosat poistettiin veneestä ja korvattiin Matsomixin tekemillä rosteriosilla sisältäen kaiteet veneen ympäri, tuulilasin kaari ja takila-alustat veneen sivuille. Samasta paikasta onnistui hommata myös uusi tuulilasi vanhan kellastuneen tilalle.
Elektroniikka
Ohjauspulpetti vm. 2017
Veneeseen tuli ajankohtaiseksi päivittää elektroniikka samalla kun Eagleenkin päivitettiin Lowrancen HDS-sarjan laitteet. Koimme tämän helpoimmaksi ratkaisuksi käyttää samoja laitteita molemmissa veneissä jotta käyttö ja ominaisuuksien säätäminen yms. kilpailuissa on mahdollisimman helppoa, oli sitten ratin punoajana kuka vain tiimistämme.
Päälaitteena toimii Lowrance HDS 7 Gen3 ja lisäruutuna Lowrance HDS 7m Gen2 touch. Kaudelle -17 setuppiin tuli vielä yksi HDS Gen2T 7″ lisää joten pulpetti alkaa sitä myöten olla aika ammuttu täyteen. Laitteet on kytketty yhteen ethernetillä ja näin näyttökuvan jakaminen ruutujen välillä on mahdollista. Takanäyttönä tulee jatkossa toimimaan aikasemmin pilkkikäyttöön hommattu Lowrance Elite-5X Chirp. Antureina viistoluotauksessa Lowrance LSS-HD-XDCR structure scan ja normaali luotaukseen 2kpl HST-HDI -antureita käytettäksi eri taajuuksilla takanäytössä ja pulpettien ruuduissa.
Kalastusvälineet
Takilat ja kepit
Takiloina toimivat Cannonin Easitroll II:t. Valinta osui näihin puolan suunnan takia, vaakatasossa oleva puolaa ei olisi mahtunut kelaamaan kunnolla pulpetin vieressä ja kulkutila olisi hieman kaventunut.Takilat ovat sijoitettu pulpetin tasalle veneen reunoille, näin ne eivät ole takakulmissa häiritsemässä haavitusta ja ovat nopeasti käsillä kuskin paikalta. Takilat ovat käytettävissä täysin yhdellä kädellä samoilta jalansijoilta sekä ovat kokoajan katseen alla venettä ohjattaessa. Näinollen herkimmät kuhatärpit tulee havaittua hieman helpommin.
Vapoina kaaressa lankkuvetoon 8kpl Ugly stik Gold tiger 210cm / 7,0′ varustettuna samalla määrällä Abu Garcian Seven hyrräkeloja. Takilassa 2kpl Ugly stik Gold tiger 180cm / 6,0′ ja keloina Abu Garcia 7000 Syncrot.
Taas pikkuhiljaa talven vaihtuessa kevääksi alkaa tulla aika hakea vene talvisäilöstä. Siitä alkaakin sitten joka keväinen veneen laitto projekti. Jälleen tuntui, ettei paljoa laitettavaa olisi, mutta aikaa on saatu jälleen kerran kulumaan yllättävän paljon. Uusina laitteina veneeseen tulee tutka, vhf ja 3d-kaiku. Tutka ja vhf on hommattu turvallisuutta silmällä pitäen, reissujen suuntautuessa entistä isommille vesille ja kauden venyessä molemmista päistä. Asennusten valmistelu alkoi tutkalle sopivan kattotelineen tilauksella Matsomixilta, päätimme että laitamme samaan targaan tutkan kanssa myös vhf-antennin ja autopilotin point-1 kompassin. Pikkuhiljaa ilmojen lämmetessä ja tavaroiden saapuessa asennuksetkin pääsivät alkamaan, tuttuun tapaan posti hukkasi myös muutaman paketin matkan varrella mikä osaltaan venytti projektin valmistumista. Ensimmäisenä vuorossa oli targan sovitus katolle ja siihen tulevien laitteiden ruuvaus paikalleen.
Tutka paikallaan
Kaari meni paikalleen helposti ja sen jälkeen riitti että laitteet vain ruuvaa paikalleen, kaareen oli tehty valmiiksi alustat reikineen tarvittaville laitteille. Tämä nopeuttaa asennusta huomattavasti kun ei tarvitse erikseen alkaa porailemaan reikiä. Melkein jokaiseen laitteeseen alkaa olla nykyisin netistä saatavilla valmis template, jonka mukaan reiät voi tehdä, tämän avulla kaiteentekijä voi tehdä kaiken valmiiksi. Laitteiden kiinnityksen jälkeen oli vuorossa johtojen veto. Katolle piti vetää kompassin, tutkan ja vhf-antennin piuhat. Johtojen veto ja reititys alkaa mennä jo selkäytimestä, sitä on nimittäin vedetty aiemminkin, ja paljon. Tämän jälkeen olikin vain tarve kiinnittää laitteet ja niiden mukana tulleet boksit. Vhfn paikka löytyi pohdinnan jälkeen pulpetilta plotterin takaa, aivan ihanteellinen paikka ei ole mutta radioon pääsee kuitenkin kohtuu helposti käsiksi ja puhelinosa on helposti saatavilla. Toinen vaihtoehto olisi ollut laitteen kiinnittäminen kattoon mutta tämä olisi taas vaatinut enemmän johtojen vetoa ja epävarmuus kiinnityskohdan kestävyydestä sai valinnan kääntymään pulpettiin.
Vhf paikallaan
Laitteeseen pääsee tarpeeksi hyvin käsiksi
3d-kaikuluotaimen mukana tulee uusi anturi ja luotaimen keskusyksikkö. Anturi on ulkoisesti samanlainen kuin aiempi structurescan ja se menee samalle kiinnikkeelle. Kaiun keskusyksikkö on samaa kokoa kuin muutkin Lowrancen ”äly-yksiköt” kuten esimerkiksi pilotin Nac-boksi, boksin asennuksen yhteydessä päätimme laittaa kaikki asennukset yhdelle vanerille pulpetin etuseinää vasten. Vanerille tulivat autopilotin ja kaiun boksit, tutkan yksikkö ja nmea-verkon jakotukit.
Älyä vanerilla
Otimme myöskin projektiksi valmistaa irroitettavan yhtenäisen penkin apukuskin puolelle. Alunperin veneessä on apukuskilla oma jakkara ja sen takana pieni penkki sivuttain, tässä toteutuksessa takana olevan hartiatila jää aika pieniksi varsinkin pelastuspukujen ollessa päällä. Niinpä päätimme ottaa penkin pois kiskoilta ja alkaa kehitellä siihen tasaista ja yhtenäistä istuinta, tällä hetkellä penkki on prototyyppiasteella ja ulkonäkö ei ole silmiä hivelevä mutta se ajaa asiansa. Penkin vaneri löytyi viereisen busterin vanhasta lattialuukusta ja tämän päälle laitoimme finnfoamia ja vaahtomuovia. Tarkoitus olisi saada myös jonkinlainen kangas päälle, mutta saa nähdä millainen lopputulos meidän taidoilla tulee.
Penkit irroitettuina
Finnfoamin mallausta
Vanerin korotusta
Kankaan mallausta
Mukaan mahtui myös kaikkea muuta pientä näpertelyä ja laittoa. Vielä olisi tarkoitus asentaa taakse takatilan suihku, tämä olisit tarkoitus toteuttaa kiertovesipumpulla. Prototyyppiversio lähtee testiin Ruotsin reissulle ja tämän jälkeen katsotaan miten edetään.
Muutaman vuoden ajan on mielessä pyörinyt ajatus vene-elektroniikan päivittämisestä nykyaikaan.
Joulu etuajassa
Alkukaudesta hommasimme veneeseen Humminbirdin viistoluotainkombon mutta jossain vaiheessa kautta alkoi tuntua ettei laite tunnu ihan omalta, veneissämme on ollut yli kymmenen kauden ajan Lowrancen elektroniikkaa ja tottumus niiden käytettävyyteen oli näköjään pinttynyt jo liiän syvälle. Näinpä päätimme myydä Humminbirdin pois ja palata Lowrancen pariin, tällä kertaa uudempaan sukupolveen. Laitteiksi valikoitui HDS 7 Gen3, HDS 12m Gen2T ja Lowrancen autopilotti, antureiksi tulivat Lowrancen oma viistoanturi ja Airmarin valmistama Chirp-anturi. Tämän lisäksi takanäytöltä tulee wifin kautta kuva iPadille ohjaamoon, iPadin kautta pystyy myös käyttämään takatilan laitetta joten käytänössä ohjaamossa on kaksi täysiveristä laitetta. Laitteet laitetaan nmea2000 ja ethernet verkkoon joten kaikki toiminnot ovat käytettävissä kummallakin näytöllä. Aikaisempi Lowrancen kombo oli Lcx-112c joten päivitystä tuli muutama sukupolvi ja ominasuuksia sen myötä kourallinen lisää.
Anturit paikoillaan
Lisäksi Navionicsilta tuli uusi ominaisuus missä minkä tahansa valmistajan laitteiden luotausdatat voi lähettää palvelimelle ja niistä täydennetään sonar chartsien dataa. Aikaisemmin kartanteko-ohjelmat ovat olleet merkkikohtaisia eikä eri merkeillä kerättyä dataa ole voitu hyödyntää samassa kartassa. Näin ollen saamme hyödynnettyä myös aikaisemmat nauhoitusdatat läppärin lisäksi myös plotterissa.
Takanäytön paikka
Näytöt menivät helposti paikoilleen ja sähköjen ja muiden kaapeleiden veto meni jo rutiinilla. Takanäytön paikaksi valikoitui yläkaaren keskikohta oven yläpuolelta, totesimme tämän toimivammaksi kuin takakaiteen. Siellä näyttö on paremmin suojassa lialta mutta on kumminkin hyvin näkyvillä. Plottereiden käyttöönotto sujui helposti ja vanhat jäljet ja reittipisteet edellisestä Lowrancesta siirtyivät muistikortilla suoraan uuteen. Myöskin uudet ohjelmistopäivitykset ajoimme laitteisiin heti sisään, vanhemmissa versioissa ei ollut vielä tukea autopilotin ohjaamiseen.
Vanhan datan siirto
Alussa suurin mietityksen aihe oli pilotin asennus ja järjestelmän ilmaaminen, saimme pumpun menemään samoihin letkuihin kuin edellinen raymarinen pumppu, väliin tarvitsi vain yhdet sovittimet, näin letkut pystyivät olemaan entisellään. Ilmauskin sujui alkupohdintojen jälkeen helposti. Autopilotin mukana tulevan Point-1 antennin paikkaa emme ole vielä lopullisesti päättäneet, tällä hetkellä anturi on teipillä kiinni ohjauspulpetissa plotterin etupuolella. Pilotissa on vain yksi fyysinen nappi, auto/standby -kytkin, tällä kytketään autopilotti joko pois päältä tai pitämään keulan osoittaman kurssin. Pilotin asennukseen ja käyttöönottoon löytyi lowrancelta hyvät videot. Käyttöönotossa aluksi moottori keskitetään jonka jälkeen sitä käännellään ohjeiden mukaan, näin pilotin aivot rekisteröivät moottorin liikelaajuuden ja osaavat määrittää sille oikeat komennot. Point-1 anturin kalibroinnissa pitää ajaa järvellä ympyrä mahdollisimman tyynessä kelissä, näytölle tulevat ohjearvot käännökselle ja tarvittava info mistä voi seurata että pysyy ohjearvojen sisällä. Tämän jälkeen pilotti on valmis täysiveriseen käyttöön!
Point 1 kalibrointi valikko
Tällä hetkellä takatilan Hds7 ei ole kytkettynä nmea2000 verkkoon, näin olleen sille ei tule autopilotin tietoja. Ongelmalliseksi näytön ollessa verkossa koitui se että pilotin ajaessa reittiä, pisteelle saavuttaessa ponnahtaa aina esille autopilotin kontrolleri. Pienessä näytössä se vie paljon tilaa ja ohjaamosta padin näytöltä käsin sitä ei voi sulkea koska padi menee lukittuun tilaan pilotin kontrollerinäytön ollessa näkyvillä. Jos pilotin ohjaimen ottaa näytölle valmiiseen pohjaan näkymään silloin tätä ongelmaa ei ole mutta se vie kuitenkin tilaa näytöltä. Käytön edetessä asiaan tulee varmasti enemmän selkoa. Laitteista tulossa enemmän käyttökokemuksia kunhan niitä alkaa kertyä.
Siima on kehitetty erityisesti pohjoisiin oloihin ja sen kylmäominaisuuksiin on kiinnitetty huomiota. Hommahan alkoi tietysti sillä, että entiset siimat oli saatava pois puolilta, tähän otettiin avuksi porakone johon kiinnitettiin putki jonka ympärille ”kelattiin” siimat kuudesta vavasta yhtäaikaa. Näin homman saa hoidettua muutamassa erässä eikä kädet väsy nykiessä. Kun kelat oli saatu tyhjiksi alkoikin sitten siiman kelailu sisään, tämä tehtiin perinteiseen tyyliin yksi kela kerrallaan käsin kelaten. Siimat olivat 2000m rullissa ja yhdestä rullasta saatiin täyteen viisi Okuman Clarionia ja yksi Abun Syncro.
Pojat Koukussa 