Avainsana-arkisto: cannon

Autotrolling

Kuten aiemmin tuli mainittua vaihdoimme Cannonin Digitroll IV:t pois ja laitoimme tilalle Scottyn Dephtmasterit. Syynä tähän oli suomalaisten kehittämä sovellus AutoTrolling.

Autotrolling sovelluksella saa Scottyn sähkötakilat toimimaan pohjanseurannassa, sen saa myös Cannonin ”ei älyllisiin” sähkötakiloihin. Näin on mahdollista saada Digitrollien ominaisuudet myös muihinkin takiloihin. Scottyissa Autotrolling hoitaa myös laskun moottorilla, tämän johdosta jarru pitää säätää muutamaa kiloa kuulaa tiukemmalle. Meillä suurimpana syynä vaihtoon varmaankin oli uuden tekniikan testaus, Digitrolleissa ei käytössämme esiintynyt minkäänlaisia ongelmia. Vaihdon myötä saimme peräpeilistä myös yhden anturin pois kun Autotrolling ottaa nmea1083 signaalin jo olemassa olevasta laitteesta, tämä vähentää mahdollisia häiriötilanteita.

 

Itse paketissa tulee mukana ohjainkortit valitsemallesi määrälle takiloita ja sitten ControlUnit joka hoitaa tiedonsiirron. Scottyn asennuspaketissa tulee myös anturi takilaan joka mittaa vaijerin kulkeman matkan. Asennuksessa takilan sisään asennetaan ohjainkortti jossa on myös Wi-Fi moduuli ControlUnitin kanssa kommunikointiin, lisäksi takilan sisään tulee myös edellämainittu anturi. Takilaan ei tule ulospäin mitään näkyviä muutoksia asennuksessa, halutessaan voi asentaa ledin joka ilmoittaa nmea-yhteyden tilan ja toisen napin takilan ohjausta varten. ControlUnit voidaan asentaa minne vain, tähän yksikköön tulee virtapiuhat ja nmea-piuha. Yksikköön on myös mahdollista laittaa nappi josta saa kaikki takilat ylös, johdot tälle ovat jo valmiina. ControlUnit saa syvyystiedon kaikuluotaimelta ja lähettää sen eteenpäin Wi-Fi yhteydellä takiloihin joiden mukaan sitten takila ohjaa kuulia. Hyvät asennusohjeet löytyvät täältä ja lisäksi ne tulevat vielä tulostettuina paketin mukana!

Takilan säätöihin tarvitset Android laitteen ja tähän Autotrollingin sovelluksen, ohjelma on erittäin selkeäkäyttöinen ja sillä saa tehtyä monipuoliset asetukset. Kun olet kerran laittanut asetukset kohdilleen et välttämättä tarvitse puhelinta enää ollenkaan vaan kaiken pystyy hoitamaan takilasta. Meillä on takiloissa asetukset joista vihreää ylöskelaus nappia kaksi kertaa painamalla takila nousee automaattisesti ylös ja kolme kertaa painamalla menee oletussyvyyteen ja pohjanseuranta on päällä. Jos takilaa tarvitsee laittaa muuhun syvyyteen niin se onnisttuu normaalisti kammesta, ja pohjanseuranta on aina päällä. Periaatteessa takila toimii ihan kuin normaalisti mutta pohjanseurannan kanssa. Ohjelmalla on myös mahdollista laittaa takila syklimodeen, tässä takila nousee tietyin väliajoin halutun matkan ja on säädetyn ajan kummassakin syvyydessä. Autotrollingissa myös pohjanseuranta toimii syklin aikana, eli jos satut ajamaan matalaan pattiin ja syklitoiminto on päällä niin takila ei jää pohjaan. Ainakaan meidän Digitroll IV:ssä pohjanseuranta ei toiminut syklin aikana.

Photo 24.7.2016 19.37.10
Takilat seuraamassa pohjaa

Takilat ovat olleet nyt käytössä muutamia reissuja ja pohjanseuranta on toiminut moitteetta. Kuulat eivät ole kertaakaan jäänee pohjaan ja takiloiden säätömahdollisuudet ovat erittäin monipuoliset. Varsinkin kovalla kelillä yksin tai kaksin uistellessa pohjanseurannasta on suuri hyöty kun ei tarvitse olla koko aikaa säätämässä takiloita vaan aikaa jää muuhunkin.

Mainokset

Nilsiä 3.7.2016

Kiireiden takia kisaan treenaaminen jäi melko laihaksi. Ehdimme kuitenkin käydä testaamassa pari paikkaa. Torstaina suuntasimme Ollukanselälle, josta parin tunnin vedolla löysimme useamman kuhan ja paikat vaikuttivat hyvältä. Perjantaina aikataulu oli vielä tiukempi ja ehdimme vesille vasta myöhään iltapäivällä. Kävimme kuitenkin nopeasti testaamassa Killonselkää, koska se oli lähellä. Se osottautui huonoksi kuhan suhteen ja saalis oli lähinnä alamittasia haukea, (alle 55cm) joten rajasimme nopeasti alueen pois.

Kisapäivä

Treenauksen johdosta vene oli jo valmiina Nilsiässä, joten saimme nukkua hieman pidempään, mutta kuitenkin perinteisesti edellisen yön töiden johdosta unet jäivät noin kolmeen tuntiin. Kun pääsimme Antin kanssa kisakeskukseen, oli Tomi jo valmiina paikalla ja hoitanut ilmottautumisen. Aiemmin kaudella huomasimme, että uistinkokoelmamme on päässyt toistuvan pohjaan jäämisen seurauksena hieman hupenemaan, niinpä Tomi toi tullessaan helpotusta asiaan uusien Isluren tuikkareiden muodossa.

Tarpeeseen tulleet uudet Tuikkarit
Tarpeeseen tulleet uudet Tuikkarit

Ollukanselälle kertyy kisakeskuksesta melkoinen matka, joten kävimme treenipäivinä luotaamassa oikoreittiä Killonselän kautta. Reitti oli paikoin kapea ja matala, mutta kuitenkin ajettava. Muutama muukin vene uskaltautui ajamaan samaa reittiä.

Kapeikko oikoreitillä.
Kapeikko oikoreitillä.

Treeneissä parhaiten tuntui toimivan kultainen väritys ja sitähän me perään laitoimmekin muutaman ärsykevärin kera. Syönti tuntui olevan kohdallaan, mutta tuntui että ensimmäisen tunnin aika sai kalastaa 15 alamittaa, ennenkö mitat täyttävä yksilö sattui kohdalle. Muokkasimme välillä painotusta ja vedimme hieman syvempää linjaa pysyen kuitenkin suunnilleen samoilla paikoilla, koska alueella tuntui kalaa olevan. Toivoimme luonnollisesti suurempaa kuhaa, mutta emme sitä tälläkertaa oikein löytäneet. moni kala oli rimaa hipoen mitat täyttävä ja alamittaisia kävi veneessä päivän aikana varmasti kymmeniä.

Tomi mittailemassa
Tomi mittailemassa

Sää oli päivän mittaan erittäin kirjava. Kisojen alkaessa, oli puolipilvinen ja tuulinen sää. Puolivälissä alkoi sataa ja sateen jälkeen tuuli lakkasi kokonaan. Ilma oli miellyttävä ja aallokkokin hävisi nopeasti, mutta tuulen myötä hävisivät myös kalat. Kilpailun loppupuolella kisa-aluetta alkoi lähestyä ukkosrintama. Kesken säädön saimme kunnon säikäytyksen kun salama löi aivan veneen viereen. Pamaus oli niin kova, että korvat menivät lukkoon ja ei ollut kaukana ettei kalsarit olisi menneet vaihtoon. Hetken mietimme kisan lopettamista kun huomasimme, että viereltä katosi pari venettä ukkosen seurauksena, mutta päätimme kuitenkin jäädä vielä yrittämään loppuun asti.

Tomi säätää, satoi tai paistoi.
Tomi säätää, satoi tai paistoi.

Veimme puntarille yhden hauen, sekä 8 kuhaa, joista 7 läpäisi mitan ja yksi jäi millin erolla pois tuloksesta. Tuloksena sija 21/48, joka oli luonnollisesti pettymys.

Viikon tauon aikana oli moottorin väliin ilmestynyt linnunpesä
Viikon tauon aikana oli moottorin väliin ilmestynyt linnunpesä

 

Kalustoa

Talven aikana tuli mieleen että meiltähän ei vielä löydy kunnon kalustoesittelyä täältä. Nyt kun on kalastukselta aikaa niin sellaisenkin joutaa kirjoittelemaan, samaan yhteyteen tulee vähän kokemuksia laitteista.

Silver Eagle Star Cabin

Photo 9.4.2016 17.37.55
Vene kauden -16 alussa
photo-24-11-2016-8-31-40
Vene kauden -16 lopussa

Tiimimme ykkösveneenä on Silverin kabiini, vene on jo vuosimallia 2001 eli ensimmäistä sarjaa, ja ollut meillä syksystä -06 lähtien. Koneena siinä on Mercuryn 115 EFI, vuosimalli -03, ja tämäkin on ollut samasta syksystä lähtien. Syksyllä -16 kone päivitettiin Yamahan F150 -12 koneeseen joka löytyi sopivasti käytettynä. Nyt kone on suositusalueen ylärajalta joten tehoreserviä on enemmän ja toivottavasti myös marssivauhdin kulutus pienenee. Alun pitäen vene tuli meille retkikäytöstä mutta siinä oli kuitenkin valmiina vapaputket ja autopilotti. Tässä ajassa venettä on kerennyt pikkuhiljaa varustaa mieleisekseen ja isompia suunnitelmia sen osalta ei ainakaan tällä hetkellä ole mielessä.

Elektroniikka

Kuten jo joskus aiemmin on tullut kirjoitettua on meillä yleensä aina ollut Lowrancen elektroniikkaa. Tämä johtuen suurimmaksi osaksi siitä että käytettynä veneet ostaessa näissä on ollut kiinni kyseisen merkin laitteita. 2015 kauden alussa testasimme eri valmistajia mutta päädyimme sitten lopulta päivittämään koko elektroniikan saman merkin alle, eli Lowranceen. Tulee varmaan jo tottumuksesta, mutta niiden käyttöliittymät ja laitteiden logiikka sopivat vain meille, eikä myöskään ominaisuuksissa ole ollut ikinä valittamista. Itsellä on sama ollut myös muun elektroniikan puolella, esimerkiksi koneiden ja puhelimien kanssa olen tottunut Applen systeemiin ja kynnys siirtyä muihin on noussut isoksi. Käyttöliittymien helpoutta pitäisi varmaan testata jollain ihan maallikolla joka ei ole ikinä ollut tekemisissä vene-elektroniikan kanssa jotta saataisiin luotettava tulos, mutta väittäisin että Lowrancen valikot ovat ainakin sieltä selkeämmästä päästä.

Myöskin keväällä 2015 uusimme veneen sähköt ja lyhensimme ylimääräiset johdot pois, sitä kertyi useita kymmeniä metrejä. Laitoimme myös uusia sulakerasioita muutamaan paikkaan ympäri venettä joihin kaikki laitteet tulee kiinni, nyt myös sulakkeet on merkitty vian etsintää helpottamaan.

Näytöt

Päänäyttönä meillä on veneessä Lowrancen vanhempaa gen2 -sarjaa oleva 12″ kosketusnäyttö (HDS 12M GEN2 Touch). Näyttö on pelkästään ”plotteri”, eli siihen ei saa kiinni suoraan kaikuluotaimia. Takanäyttönä on sitten uudempaa mallisarjaa oleva 7″ näyttö (HDS 7 GEN3), tähän näyttöön meillä tulee luotaimet jotka ovat sitten verkotettu myös toiseen näyttöön, näistä myöhemmin lisää. Gen3 -sarjassa ei ole enää saatavilla kuin yhtä mallia, näissä kaikissa on kosketusnäyttö ja näppäimet sekä sisäänrakennettuina Sturcturescan ja Chirp toiminnot. Näytöt ovat toimineet moiteetta ja kosketusominaisuus on nykypäivänä hyvä lisä siihen jokapäiväisessä käytössä tottuneelle. Vanhemman polven laitteessa kosketusominaisuudet eivät ole vielä ihan puhelimien tasoa, esim. nipistykset puuttuvat, mutta ne helpottavat käyttöä pelkkiin näppäimiin verrattuna huomattavasti. Uudemmissa Gen3 -sarjan laitteissa tämäkin ominaisuus on parantunut ja se toimii entistä jouhevammin, myös tukien enemmän sormien eleitä näytöllä. Myöskin näyttöjen nopeudet ovat hyvää tasoa, minkä huomaa esimerkiksi karttojen zoomauksesta. Toimintojen lisääntyessä myös näyttöjenkin rasitus luonnolisesti lisääntyy ja ne vaativat entistä enemmän laskentatehoa. Vertailukohtaa uusimpiin laitteisiin ei tästä osalueesta ole, koska entinen Lowrancen plotterimme oli kymmenen vuoden takaa ja Humminbirdin laitekkin oli noin viisi vuotta vanha. Venekäyttöön tarkoitettujen näyttöjen lisäksi meillä on myös iPad Pro veneessä. Koppiveneessä varsinkin padeilla saa ”halvalla” lisää tuumia aina rajalliseen näyttökapasiteettiin. Välillä iPadiin tulee kuva gen3 sarjassa olevan sisäänrakennetun Wi-Fi:n kautta takanäytöltä, näkymä on sama kuin takanäytössä, mutta sitä pystyy myös ohjamaan padin ruudulta joten käytännössä tästä saa suoraan yhden lisänäytön koppiin. Välillä taas padi näyttää Navionicsin Europe HD karttaa jossa on myös käytössä Sonarchart Live -ominaisuus, tämän avulla laite tekee reaaliaikaista karttaa luotain datasta. Luotain on yhdistetty myös tähän näyttöön Wi-Fi:llä ja data tulee suoraan Lowrancesta, erillisiä antureita ei tarvita. Näiden avulla olemme saaneet ”pää näytöiltä” karttadataa pois ja tilaa jää enemmän kalastuksessa tärkeimmille luotainnäkymille. Uuden Ipad Pron myötä siihen on saatavilla myös näytön jako kahdelle eri ohjelmalle, tämä ei vielä tue kaikkia ohjelmia mutta toivottavasti tulevaisuudessa onnistuu samalla näyttölle Navionicsin kartta ja takanäytön peilaus!

Photo 7.4.2016 15.25.59
Vanhan ohjauspulpetin näkymää

Kaikuluotaimet

Veneessämme on luotaimina Airmarin TM150 -chirp anturi ja Lowrancen StructureScan -anturi. Lowrancen kielellä structure scan tarkoittaa sivu- ja alasluotausta korkeamalla erottelukyvyllä. Sivuluotauksen hyödyt kalastuksessa tulevat esiin monessa tilanteessa, sillä näet esimerkiksi kummalla sivulla venettä parvi on. Suurin hyöty on kuitenkin meidän käytössä ollut pohjanmuotojen ja rakenteiden saaminen selville, tästä on paljon apua kartoittaessa mahdollisia kalan oleskelupaikkoja. Kivikot ja muut muodostelmat tulevat helposti esille ja näkymä saadaan paljon laajemmalta alueelta kuin normaalilla luotaimella. Alasluotausta käytämme normaalin luotainnäkymän rinnalla, parhaiten erottelukyky tulee esille kalaparvissa ja pohjan lähettyvillä olevien asioiden tunnistamisessa, kalaparvista voit jopa zoomaamalla laskea yksilöiden määrän. Myöskin pohjan tuntumasta tulee esille normaalia luotainta helpommin onko siellä esimerkiksi kivi vai kasvustoa. Chirp-anturin avulla saadaan myöskin entistä tarkempaa kuvaa veden alta. Vanha anturi lähettää pulssia yleensä joko 83kHz tai 200kHz -tajuudella, kuitenkin yhtä taajuutta kerralla käyttäen, kun taas Chirp -anturi lähettää useita eri taajuuksia yhtaikaa. Esimerkiksi meidän käytössä oleva anturi lähetää taajuksia väliltä 95-155 kHz, tämä parantaa anturin erottelukykyä ja helpottaa esimerkiksi kalojen erottelua pohjasta. Tälle kaudelle veneeseemme tulee uutena Lowrance 3D-structurescan, tämä toiminto yhdistää normaalin sivuluotauksen 3D -näkymään, tätä ei ole vielä muilta valmistajilta nähty. Kuvaa voi pyörittää ja pystyt katsomaan näkymää mistä suunnasta haluat, pohjanmuodot näkyvät entistä selvemmin ja kalaparvien sijainnit ovat helposti nähtävissä. Myöskin sivuluotaus normaali 2D näkymässä on parantunut verrattuna vanhaan StructureScan -anturiin, n. 4m vedessä pystyy näkemään sivuille jopa 80m asti. Laitteesta on kokemusta vasta yhdeltä reilun viikon reissulta joten kokemuksia tulossa enemmän myöhemmin.

Lisää 3d-kokemuksia!

Selventävä kuva sivuluotausnäytöstä
Photo 10.4.2016 8.04.14
Takanäyttö
img_0180
Takanäyttö uudella paikallaan

Autopilotti

Viime kaudella hyvin palvellut Raymarin vanha st5000+ pilotti sai väistyä uudemman Lowrancen pilotin tieltä. Kyseiseen pilottiin päädyttiin sen hinnan ja laiteperheen peruusteella. Pilotissa on mukana pumppu, Nac1 -boksi eli pilotin ”aivot”, point-1 kompassi ja auto/stand-by nappi. Erillistä ohjainpaneelia pilotin mukana ei tule, vaan sen käyttö hoituu plottereiden näytöltä ja fyysisestä napista josta saa pilotin joko päälle tai pois. Tämä ratkaisu jakaa mielipiteitä ja me olemme tulleet toimeen sen kanssa vaikka edellisessä pilotissa ohjainpaneeli olikin, lisävarusteena on saatavana myös kaukosäädin josta onnistuu perustoimintojen ohjaus. Pilotin asennus onnistui helposti ja sen kytkeminen järjestelmään kävi plug´n´play tyyliin mikä pitäisikin olla jo standardi nykyaikana. Kauden kokemuksella pilotti on toiminut hyvin keleissä joissa olemme olleet ja reittiajot ja muut ovat helppo suunnitella plotterin näytöltä. Riittää kun näytölle painelee halutun reitin ja käskee pilotin ajaa sen, tämä on ahtaimissa paikoissa iso apu laskiessa vieheitä järveen. Autopilotti veneessä on sellainen asia ettei sitä välttämättä osaa kaivata, mutta kun sellainen kerran on ollut niin siitä ei enää halua luopua. Varsinkin kisahommissa isommalla veneellä ja useasti myös puuttellisella miehistöllä, siitä on erittäin iso apu.

Tutka

Tutkaksi valikoitui tälle kaudelle Lowrancen 3G tutka. Tämä tuli ajankohtaiseksi reissujen suuntautuessa tulevaisuudessa entistä isommille järville ja ehkä vielä joskus merillekkin. Siellä sumu saattaa yllättää nopeastikin ja isojen laivaväylien läheisyydessä on hyvä tietää missä muut menevät. Myöskin joskus myöhäissyksyn reissuilla kotijärvilläkin on ollut ikävä tutkaa kun näkyvyys on parhaillaan ollut muutamaa kymmentä metriä. Myöskin iltojen hämärtyessä valottomat veneet väylillä ovat jo aiheuttaneet läheltä piti tilanteita, jatkossa toivottavasti nämäkin pystyy välttämään tutkan avulla. Tutkasta ei ole vielä kokemuksia vesiltä ja myöskin lisää juttua luvassa kunhan pääsee käytännössä kokeilemaan.

VHF

Myöskin VHF -puhelimen hankinta tuli ajankohtaiseksi tälle kaudelle isommille järville siirryttäessä. Laite on hyvä olla hätätilanteita varten ja se kannattaa olla kytkettynä gps-laitteeseen jotta pahimman paikan tullen hätäviestiin lähtevät myös veneen koordinaatit mukaan. Tämän ohella myöskin yhteyden pito muihin kalastajiin helpottuu ja saalis ja muiden tietojen vaihto toivottavasti vilkastuu. Laitteeksi valikoitui Link-8 jossa on VHF- radion lisäksi myös sisäänrakennettu AIS-vastaanotin. AIS järjestelmä on pakollinen kaupallisissa aluksissa ja niissä pitää olla AIS lähettimet, järjestelmässä liikkuu tiedot aluksista ja niiden reiteistä. Link-8:ssa on sisäänrakennettu vastaanotin ja kun laite on yhdistetty plotteriin näyttää se ruudulla kaikki laivat joissa on tämä lähetin, tämän avulla vilkkailla väylillä pystyy ennakoimaan isompien alusten liikkeet ja pysymään poissa näiden reiteiltä.

photo-9-11-2016-19-52-28

Verkko

Kaikki laitteet veneessä ovat linkitettyinä toisiinsa, joko NMEA2000- tai Ethernet- verkossa ja osa laitteista ovat molemmissa. Näin laitteilta saatava data on molempien näyttöjen käytössä. Tähän olisi hyvä saada yksi standardisoitu verkko jossa liikkuisi kaikki tarvittava data, näin ollen eri merkkisten laitteiden yhdistäminen olisi helpompaa eikä veneessä tarvitsisi olla useampaa eri verkkoa. NMEA -verkossa liittyvät data on yksinkertaisempaa ja siellä liikkuu enemmän numerotietoa kuten esimerkiksi syvyydet ja vedenlämmöt. Ethernet verkossa liikkuu taas isompi data ja sen kautta laitteiden välillä pystyy siirtämään esimerkiksi luotainkuvaa ja tämä mahdollistaa myös pelkkien plotterilaitteiden käytön myös luotaimina jos verkosta löytyy yksi luotainominaisuuksilla varustettu laite, tämä siis edellyttää että laitteista löytyy ethernet liitäntä. NMEA -verkko tarvitsee toimintaansa virtaa, yksinkertaisimmillaan verkkoon tarvitsee yhden haaran virralle ja yhden laitteelle,  verkon päissä pitää olla terminaattorit jotka sulkevat verkon. Verkkoon voi lisätä laitteita liittämällä väliin t-haaran josta lähtee sitten johto uudelle laitteelle, jos verkossa on paljon laitteita se voi tarvita myös lisäksi toisen virransyötön. Tällä hetkellä meillä oleva ethernet verkko on vain näyttöjen välillä, tässä tilanteessa riittää yksi kaapeli näytöstä toiseen. Ensi kaudeksi ethernet verkon laitteet tulevat lisääntymään tutkan ja 3d -kaiun myötä joten verkkoon tarvitsee Ethernet-hubin, uudessa kaikumoduulissa on valmiina 3 ethernet porttia joten sitä ei tarvitse erikseen hommata.

3d blogiin
Kuvassa keltaisella Ethernet-verkko

Kuvasta poiketen meillä ei ole oikean yläkulman go-free moduulia joten saamme molemmat näytöt suoraan kiinni kaikumoduuliin. Lowrancella 7″ näytöissä on yksi ethernet portti mutta isommissa näytöissä on kaksi porttia, näin ollen esimerkiksi 12″ näyttöön saa kiinni pienemmän näytön ja sen lisäksi esimerkiksi tutkan.

Photo 31.3.2016 16.45.55
Verkotuksia, ylhäällä nmea-verkon tukki ja ethernet-verkko jaetaan 3d-boksista
verkotus_1
Meidän veneen laitteet verkotettuna

Kalastusvälineet

Kelat

Keloina meillä on Abun 7000- sarjalaiset, plaanarivapoissa normaali versiot ja takiloissa Syncrot. Abuja on ollut meidän käytössä alussa asti ja pienemmistä malleista siirryimme nykyiseen sarjaan joskus kymmenisen vuotta sitten. Meidän käytössämme syncrot ovat olleet ehdoton valinta takiloihin niiden jarrun takia, vain kampea taaksepäin kääntämällä saa jarrun löysennettyä ja tästä on monesti ollut apua kun takiloita on tarve puottaa nopeasti. Kaikki kelat ovat toimineet moitteetta, muutamia räikän jousia lukuunottamatta. Tarvetta uusimiseen ei ole ollut ja näillä keloilla mennään niin pitkään kuin ne kestävät.

No tähänkin tuli päivitystä sitten kevään Ruotsin reissun jälkeen, siellä pääsin tutustumaan mittarikeloihin ja polte jäi vaihtaa myös omat kelat sellaisiin. Sopivia vaihtoehtoja vertaillessa valinta kohdistui Okuman Clarioniin, näissä siimatilavuus oli riittävä ja niiden toiminnasta on kuulunut pelkkää hyvää. Kelat ovat olleet nyt yhden kauden käytössä eikä minkäänlaisia ongelmia ole ilmaantunut. Abut lähtivät jatkamaan seuraavalle omistajilleen vielä täydessä toimintakunnossa, takiloihin jäivät vielä syncrot niiden jarrujen takia.

Vavat

Vapoina käytössä on 7 jalkaiset Abun Workhorset plaanarivapoina ja 7 jalkaiset Shakespearen Ugly Stickit takiloissa. Vavat ovat olleet ihan riittävät sisävesi käyttöön ja kohdekalojen ollessa pääsääntöisesti haukea ja kuhaa. Isompien lohien perään ei olla vielä päästy joten vavoista niiden kanssa ei ole vielä kokemusta. Toivottavasti tämäkin asia korjaantuu tulevaisuudessa.

Ensi kaudeksi vavat vaihtuvat ja lohivavoiksi tulee Savage Gearin Baltic Salmon Trolling 2:set 8´pituisena. Myöskin hauki/kuha -vavat tulevat aika varmasti vaihtumaan mutta vielä ihan tarkkaa päätöstä ei ole tehty että mihin. Näistä lisää sitten kauden edetessä ja kokemusten karttuessa!

Takilat

Takiloina meillä on tällä hetkellä Cannonin Digitroll IV:t. Näihin takiloihin valinta kohdistui puhtaasti siitä syystä että Digitroll -sarja on markkinoiden ainoa missä on automaattinen pohjanseuranta. Tämä on ollut suureksi hyödyksi kisahommissa varsinkin silloin kun miehistöstä on ollut pulaa, takilat voi asettaa seuraamaan pohjaa halutun etäisyyden päähän. Takilat saavat syvyystietonsa omasta anturistaan joka on veneen peräpeilissä, näin ollen ne ovat itsenäinen yksikkö eivätkä ole riippuvaisia muusta elektroniikasta. Meillä ei ole ollut ongelmia seurannan kanssa eikä luotain ole hävittänyt pohjaa, välillä takilat väistelevät isompia kalaparvia mitä sattuu luotaimeen mutta tämäkin on aika harvinaista. Aikaisemmin meillä on ollut erilaisia Scottyn takiloita ja kaikki ovat toimineet moitteetta, käytössä on ollut niin manuaalisia kuin sähköisiäkin takiloita. Tälläkin hetkellä yhdet Scottyn manuualit odottaisivat varastossa asennusta, vielä on pohdinnassa että tuleeko veneeseen toinen pari takiloita vai lähtevätkö ne myyntiin.

No niinhän tässä kävi taas kauden -16 aikana että Digitrollit saivat väistyä ja tilalle tulivat taas Scottyn Depthpowerit Suomalaisella Autotrolling -sovelluksella höystettynä, niistä lisää täällä!

photo-3-10-2016-7-57-00

Kalastusvarustelu

Veneessämme oli targakaari ja vapatelineet katolla valmiina jo ostettaessa. Tämän jälkeen on pikkuhiljaa tullut hankittua lisää kaidetta ja kaikenlaisia telineitä. Taakse hommasimme tuplatakakaiteen joka helpottaa lisäputkien ja takiloiden asennuksia. Myöskin varuste- ja uistinrasialaatikoita löytyy kaiteista takatiloista, näiden avulla tavarat pysyvät omilla paikoillaan ja löytyvät helposti niitä tarvittaessa. Kaikki varusteemme olemme hankkineet joko Matsomixilta Liperistä tai Ykköskaiteelta Savonlinnasta, tavaroihin ja työnjälkeen olemme olleet erittäin tyytyväisiä.

Muu varustus

Kuvaus

Nykypäivänä melkein jokaisella reissulla mukana ovat myös kamerat. Viime kauden loppupuolella ostimme kaksi kappaletta GoPro Hero4 Black -kameroita venekäyttöä varten. GoProhon päädyimme lähinnä niiden kuvanlaadun ja ominaisuuksien vuoksi, lisäksi erilaisia kiinnitystarvikkeita löytyy niihin paljon erilaisia ja saatavuus on hyvä. GoProsta on tullut myös kokemusta aiemmin erilaisten urheilulajien parissa ja sen käyttö oli tuttua ja toimivuus tullut jo testattua. Miinuspuolena kameroissa on yleensä huono akun kesto varsinkin jatkuvasti käytettäessä, kamerat pyritään saamaan mahdollisimman pieniksi ja näin ollen myös akun koosta ja kapasiteetista joudutaan tinkimään. Olemme pitäneet jatkuvasti kuvaavaa kameraa koko ajan piuhassa ja lisäksi vara-akkuja on mukana useampia. Pyrimme jatkossa kuvaamaan kisat ja muut mielenkiintoisimmat reissut videolle ja tekemään näistä pieniä pätkiä kauden aikana. Kuvien ottamisessa käytämme lähes aina vain kännykkäkameroita, tämä johtuen siitä että ne ovat yleensä aina mukana. Veneeseen joutuu yleensä raahaamaan paljon tavaraa ja isompi kamera jää näin ollen aina helposti kotiin.

Photo 8.4.2016 15.10.13
Kamerateline

Lämmitin

Lämmittimenä meillä on ollut alusta lähtien veneen mukana tullut Safiren 2000D. Lämmitin toimii sekä valopetroolilla että dieselillä, olemme käyttäneet itse vain petroolia jolle löytyy oma säiliä takatilan huoltoluukusta. Lämmittimen teho on riittänyt hyvin koppiin, vaikka se ei kovin tiivis olekkaan, ja mieluummin tehoa tulee pidettyä vähän viileämmällä ettei pelastuspukua tule riisuttua sisällä turhaan pois.

Yamarin 470 Big Fish -92


Tiimin toisena veneenä on Tomin keskipulpetillinen Yamarin vuodelta -92. Koneena siinä on tuttu ja turvallinen Yamahan F50 nelitahti vuosimallia 2002. Vene tuli hommattua käytettynä myöhään syksyllä 2014 vakiokuntoisena ja kohtuu rujon näköisenä, myrkkymaalit pohjassa jotka oli tuotu törkeän näköisesti liian ylös kyljille. Kevään tultua koko vene käytiin kokonaan lävitse. Veneestä purettiin kaikki irtoava pois, vene hiottiin ulkopuolelta kauttaaltaan, myös pohjasta aina alkuperäiseen gelgoatiin saakka. Vene pohjamaalattiin 3 kertaa 2-komponentti epoxy primerilla ja pintamaalattiin 3 kertaa delfeetin 2-komponenttisella raskaskalusto maaleilla. Samalla uusittiin läpivientien tiivistykset ja perälaudan vaneri sekä koneen pulttien tarkastus ja tiivistys. Kaikki sähköt uusittiin, akku tuotiin takanurkasta pulpetin alle paremman painojakauman saavuttamiseksi ja kaikki sähköt uusittiin käyttämällä kunnollisia sulaketauluja ja kaikki kaapelit uusittiin ja liitokset tehtiin vesitiiviiksi,samalla myös poistettiin kymmeniä metrejä ylimääräistä kaapelia välipohjasta. Kaikki alumiiniosat poistettiin veneestä ja korvattiin Matsomixin tekemillä rosteriosilla sisältäen kaiteet veneen ympäri, tuulilasin kaari ja takila-alustat veneen sivuille. Samasta paikasta onnistui hommata myös uusi tuulilasi vanhan kellastuneen tilalle.

Elektroniikka

IMG_4697
Ohjauspulpetti vm. 2017

Veneeseen tuli ajankohtaiseksi päivittää elektroniikka samalla kun Eagleenkin päivitettiin Lowrancen HDS-sarjan laitteet. Koimme tämän helpoimmaksi ratkaisuksi käyttää samoja laitteita molemmissa veneissä jotta käyttö ja ominaisuuksien säätäminen yms. kilpailuissa on mahdollisimman helppoa, oli sitten ratin punoajana kuka vain tiimistämme.

Päälaitteena toimii Lowrance HDS 7 Gen3 ja lisäruutuna Lowrance HDS 7m Gen2 touch. Kaudelle -17 setuppiin tuli vielä yksi HDS Gen2T 7″ lisää joten pulpetti alkaa sitä myöten olla aika ammuttu täyteen. Laitteet on kytketty yhteen ethernetillä ja näin näyttökuvan jakaminen ruutujen välillä on mahdollista. Takanäyttönä tulee jatkossa toimimaan aikasemmin pilkkikäyttöön hommattu Lowrance Elite-5X Chirp. Antureina viistoluotauksessa Lowrance LSS-HD-XDCR structure scan ja normaali luotaukseen 2kpl HST-HDI -antureita käytettäksi eri taajuuksilla takanäytössä ja pulpettien ruuduissa.

Kalastusvälineet

Takilat ja kepit

Takiloina toimivat Cannonin Easitroll II:t. Valinta osui näihin puolan suunnan takia, vaakatasossa oleva puolaa ei olisi mahtunut kelaamaan kunnolla pulpetin vieressä ja kulkutila olisi hieman kaventunut.Takilat ovat sijoitettu pulpetin tasalle veneen reunoille, näin ne eivät ole takakulmissa häiritsemässä haavitusta ja ovat nopeasti käsillä kuskin paikalta. Takilat ovat käytettävissä täysin yhdellä kädellä samoilta jalansijoilta sekä ovat kokoajan katseen alla venettä ohjattaessa. Näinollen herkimmät kuhatärpit tulee havaittua hieman helpommin.

Vapoina kaaressa lankkuvetoon 8kpl Ugly stik Gold tiger 210cm / 7,0′ varustettuna samalla määrällä Abu Garcian Seven hyrräkeloja. Takilassa 2kpl Ugly stik Gold tiger 180cm / 6,0′ ja keloina Abu Garcia 7000 Syncrot.

Syyskauden väliyhteenveto

Aamulla lähdössä kohti Suvasta
Aamulla lähdössä kohti Suvasta

Tälle syksylle on tullu täyteen 10 reissua Suvasvedellä järvilohen perässä ja on aika tehdä pientä yhteenvetoa.

Karjala-turnauksen seuraamista
Karjala-turnauksen seuraamista

Vetotunteja per reissu on tullut keskimäärin kahdeksan joten tälle syksylle kellumista suvaksen aalloilla on tullut noin 80h. Mittakalaa emme ole vielä kovasta yrityksestä huolimatta onnistuneet saamaan, joten todennäköisesti reissut tulevat vielä jatkumaan. Vedämme suvaksella Kukkarinselkää ja ainakin siellä n.50-55cm järvilohien kanta on ollut hyvä joten usko ensi syksyyn on kova. Lähes joka reissu on tullut useampia kyseisen kokoisia yksilöitä ja kaikki on saatu laskettua elinvoimaisina takaisin.  Edellisistä syksyistä poiketen isoja täkylauttoja ei ole vielä kunnolla löytynyt. En tiedä johtuuko tämä uusista laitteista, jotka näyttävät eri tavalla, vai sitten ihan vain täkykalojen vähyydestä.

Välillä kelit ovat suosineet
Välillä kelit ovat suosineet
Suvaksen taimen, 4cm jäi puuttumaan
Suvaksen taimen, 4cm jäi puuttumaan

Muutaman ensimmäisen reissun vedimme vaappua ja niilläkin oli tapahtumia, mutta silti mielessä on ollut kokeilla jotain uutta. Monena syksynä on ollut niin että alussa kun vedet ovat vielä vähän lämpimämpiä vaaput toimivat hyvin ja sitten niiden kalastavuus pikkuhiljaa vähenee. Tänä syksynä oli mahdollista alkaa opetella raksikalastusta joka on ollut jo pitkään mielessä, niinpä viimeisimmät reissut on vedetty raksia.

Kelvannut uinti
Kelvanneen uinnin seuraus

Raksiuistelussa eniten varmaankin kiehtoo se kun saat tehdä jokaiseen yksilöllisen uinnin ja säätömahdollisuuksia on varmaan loputtomiin, sitten ku se kala iskee omaan virittämään uintiin niin se palkitsee vielä enemmän. Alkuun olemme ottaneet käyttöön AS:n ja VK:n huppuja ja niillä varmaankin jatkamme opettelua vielä pitkälle. Molempiin olemme olleet tyytyväisiä ja alussa olemme saaneet helposti silmää miellytäneet uinnit, myöskin kaloja on tullut tasaiseen tahtiin.

Joinakin aamuina saa hieman lämmitellä
Joinakin aamuina saa hieman lämmitellä

Sitten vielä itse asiaan eli kalantuloon. Niinkuin aiemmin kirjoitin niin 50-55cm kaloja on ollut paljon liikenteessä. Tässä kohdin mittojen nosto näkyy positiivisella tavalla ja kalat saavat jatkaa kasvuaan,  toivottavasti ensi syksyllä sitten huudattavat räikkää aivan eri tavalla.

Tutuksi tulleen kokoista
Tutuksi tulleen kokoista

Toivonmukaan kaikki ovat myöskin noudattaneet lakia eikä kiusaus hyvästä ruokakalasta ole käynyt liian suureksi. Alkuun käytimme 5-50g painoja ja alamittaisia tuli oikeastaan joka syyvydestä, viimeisimmille reissuille olemme lisänneet painotusta hiukan mitallisten kalojen toivossa. Järjestään kaikissa tietoon tulleissa mittakaloissa painotusta on ollut yli 50g ja mieleen on tullutkin ollemmeko vetäneet koko alkusyksyn isompien kalojen yli. Muutamalla viime reissulla olemme laittaneet hieman enemmän painoa ja alamittaisia ei ole enää niin paljoa näkynyt, en tiedä johtuuko tämä painotuksesta vai ovatko kalat olleet muuten vaan suut kiinni, kuitenkin aiomme jatkaa myös muutaman isomman painon pitoa vedossa.

Takilat pyytämässä
Takilat pyytämässä

Yksi ihmetyksen aihe ovat olleet takilat, emme ole saaneet vielä ainuttakaan lohikalaa takilasta. Jokaisella reisulla meillä on ollu vähintään neljä vapaa vedossa takiloissa mutta emme ole vielä yhtään lohikalatärppiä saaneet, muutaman kerran täkyä on käyty ihmettelemässä mutta siinä ovat kaikki tapahtumat olleet. Olemme testanneet lyhyet ja pitkät vaparit ja levyäkin on uitettu, syvyydet ovat olleet noin 4-14m. Tällä hetkellä tuntuu että takilat ovat vain turhaan vedossa, mutta pitää vielä jatkaa erilaisten yhdistelmien kokeilua sinne ja jatkaa ihmettelyä.

Luultavasti verkosta selvinnyt yksilö
Luultavasti verkosta selvinnyt yksilö

Joka reissulla olemme myös nauhoitelleet karttoja, ja niitä on ladattu Insight Genesikseen. Sieltä voi ladata karttoja Lowrancen sitä tukeviin laitteisiin, ja tietokoneelta karttoja voi ihmetellä muuten vaan.

Kohti pimeyttä
Kohti pimeyttä

Käykäähän vielä tykkäilemässä meistä myös Facebookissa niin saatte ajantasaisimmat päivitykset!

– Antti

Iisalmi 13.6.

Lauantaina oli vuorossa Savonia-cupin toinen osakilpailu, Iisalmi-uistelu. Pitkästä aikaa päästiin kisaamaan niin, ettei kukaan ollut töissä edellisenä yönä, näin jäi enemmän energiaa itse uisteluun.

Harjoittelua
Harjoittelua

Kävimme Henen kanssa perjantaina treenaamassa muutaman tunnin Porovedellä, tapahtumia oli niukasti ja olivat tosi laajalla alueella joten siitä ei voinut hirveästi tehdä johtopäätöksiä. Nerkoonjärvi oli tarkoitus käydä treenaamassa mutta sinne emme enää kerenneet.  Niinpä kisaan lähdettiin aikalailla edellisten kokemusten turvin.

Evästä kisaan
Evästä kisaan

Aamulla olimme noin 9 aikoihin Iisalmessa joten kerkesimme hakea myös oluet kaupasta, siitä suoraan sitten kisakeskukseen ja melko nopeasti olikin jo startin aika.

Lähdössä
Lähdössä

Arvoimme lähtiessä menemmekö Nerkoolle vai Haapajärvelle, päätöstä vaikeutti se että tosi moni vene suuntasi Haapajärvelle, mutta lopulta ajattelimme sitten lähteä sekaan. Paikanpäällä sitten nopeaa kartan tutkiskelua ja valitsimme aloituspaikaksi penkan reunan josta pääsi vetämään pitkää linjaa. Kello löi 10 ja kamat järveen nopeasti, tarkoituksena oli vetää tuplia pohjan tuntumassa.

Reitti Haapajärvelle
Reitti Haapajärvelle

Haapajärven ollessa tosi rehevä ja tummavetinen saimme vähän väliä olla tarkistamassa vieheitä ja poistamassa roskia. Noin puolen tunnin uistelun jälkeen saimme tuplatärpistä kyytiin mittakuhan ja mittahauen. Teimme heti lenkin uudestaan paikalla ja toivoimme että muutamat lähistöllä olevat veneet eivät jää pyörimään samalle alueelle. Meidän onneksemme muut näyttivät jatkavan muihin paikkoihin ja saimme rauhassa jäädä pyörimään tähän.

Tärppiä odotellessa
Tärppiä odotellessa

Noin parin tunnin jälkeen saimme kyytiin vähän yli 6kg hauen joka tarkoittaa savonia-cupissa tuplapisteitä, tämä toi hiukan helpotusta tilanteeseen muiden kalojen ollessa aika pientä kokoa.Paikka antoi tasaiseen tahtiin tapahtumia ja veneessä käytettiin noin 15 kuhaa ja vähintään tuplasti haukia. Hauen keskimitta vain ei tunnu olevan kovin suuri tai sitten emme vain löytäneet oikeita paikkoja.

Photo 13.6.2015 11.38.20
Hammaslääkärissä

Lopulta saimme puntarille 5 haukea ja 3 kuhaa. Aikaisempien vuosien tuloksia katsellessa ajattelimme että nyt saattaisi olla mahdollisuus toiseen Opm leimaan. Onneksemme muutkaan eivät olleet saaneet mahdottomia saaliita. Lopulta tulokset tulivat seinälle ja ylättäen olimme tulleet toiseksi! Tämä tietysti antoi taas vähän lisää uskoa tekemiseen ja intoa tuleviin kisoihin.

Photo 13.6.2015 17.53.07
Venekunta kisan jälkeen

Uistelemaan olisi tarkoitus päästä enemmän jos vain kelit sallivat! Tuulet ovat olleet sen verran kuvia että harrastusuistelu on jäänyt vähemmälle mikä on vähän harmillista koska kesäkuu olisi töiden suhteen antanut tähän parhaat mahdollisuudet. – Antti Ps. Myynnissä olisi myös Lowrance ELITE-7 CHIRP kaikuluotain/karttaplotteri !

Iisvesi 24.5.

Kisapäivä alkoi yllätykseksi hieman myöhäisemmällä herätyksellä kuin yleensä kisapäivinä on ollut  tapana alkaa. Olimme jo aiemmin vieneet veneen kisakeskuksen laituriin joten pääsimme ajamaan suoraan ilman venettä Kuopiosta Iisveden sataman kisakeskukseen. Pojilla oli ollut taas rankka yö töiden ja nukkumisen suhteen ja jälleen vastassa oli hieman väsyneitä kalamiehiä aamulla hakiessani heidät kyytiin.

Torstai-iltainen näkymä Iisvedelle

Matka alkoi uuden Pitkälähden abc:n kautta, josta ostimme taas evästä igloon. Rakennus oli ilmeisesti valmis mutta parkkipaikkojen teko oli hieman kesken, onneksi ei tarvinnut veneen kanssa kiemurrella alueella.. Tästä matka jatkui melkoista haipakkaa ja ilmoittautumisesta ei tainnut jäädä kuin noin parikymmentä minuuttia starttiin ja veneen valmisteluihin.. Ruuvasimme telkkarit paikoilleen, kiinnitimme tuikkarit ja bomberit siimoihin ja valmistelimme muutenkin veneen lähtövalmiiksi. Kisan alussa meillä ei ollut mitään suunnitelmaa eikä aluetta valmiiksi katsottuna mistä aloittaisimme vetämisen. Onneksi olin sentään tehnyt edellisiltana tupliin tapsit, joten se pelasti hieman noin muuten päämäärätöntä toimintaa. Sekään ei muuten mitään kovin nopeaa ole, ainakaan veneessä..

Henen vuoro nukkua

Onneksi vinkkiä tuli sen verran  kolleegalta ennen kisoja että päätimme ottaa siitä kiinni ja suunnata selän yli Kuninkaansaaren kupeeseen, jonne myös muutama muukin vene pysähtyi. Ajoimme rehdisti parin veneen eteen parkkiin odottamaan että kello olisi pykälässään. Kisan alkaessa saimme muutaman mitallisen hauen hinattua sumppuun ensimmäisen 40- minuutin aikana. Sen jälkeen pitelikin melko hiljaista pitkin päivää ja uistelusta katosikin ehkä tarvittava yrittäminen ja suunnitelmien vaihto.. Tähän suurimmaksi osaksi syynä oli miehistön unenpuute. Johonkin kisaan olisi vielä tarkoitus päästä lähtemään kunnolla nukutun yön jälkeen.

Keli päivän aikana oli erittäin vaihteleva ja jopa räntää vaakatasossa tuli nähtyä. Muuta ei sitten rajun kuuron aikana juuri näkynytkään järvelle ja kolme-neljä isoa mutta erittäin paikallista sadekuuroa pyyhkäisi päivän ainana ylitsemme. Tällaisissa tilanteissa lämmitin olisi kiva mutta toisaalta olihan meillä edes suoja pään päällä.

Havereilta ei vältytty kisojen aikana. Tuntuu että aina on jotain pientä vikaa joko varusteiden toiminnassa tai muussa.. Puolivälin tienoilla onnistuin jotenkin ihmeen kaupalla saamaan sivuaallokossa takilan vaijerin puolan väliin ja taisi siinä useampi kymmen minuuttinen mennä sotkua setviessä.. No, nyt tietää ainakin miten toimia, jos vastaava tilanne tulee vastaan. Varsinkaan kelissä selvittäminen ei ole erityisen mukavaa..

Teemu takilan kimpussa

Lopullinen sijoutus oli kisassa 21. ja se jättikin hieman jossiteltavaa ja kysymysmerkkejä ilmaan. Vedimme pääasiassa 3-8m vettä mutta aivan persmatalassa emme käyneet kisan aikana. Löysimme muutenkin tosi nihkeästi ylipäätään mitään pohjan muotoja järvestä ja uistelu olikin jossain määrin hakuammuntaa. Kuitenkin huonosti menneeseen kisaan nähden yllättävän hyvä sijoitus. Leimojen metsästys jatkukoon..

– Teemu