Avainsana-arkisto: takila

Pikku asennuksia

IMG_4397 (1)Se joka joskus sanoo että ”nyt on vene valmis” ei varmaan voi seisoa sanojensa takana :D Joten tässä jatkoa edelliseen. Kaikkeahan ei taaskaan muistanut kerralla laittaa ja vielä pientä hienosäätöä ja lisäilyä kevään asennuksiin sitä mukaa mitä mieleen tulee. Ensimmäisenä mieleen putkahti jossain nähdyt Ikean aterintelineet jotka menevät veneessä hyvin pikku tavaran säilytykseen, näille löytyi sopiva paikka takatilan etureunasta ja ne menivät mukavasti Rocket Launchereiden pultteihin. Näihin saa näppärästi laitettua ulkona pyörivät turhat pikkuesineet ja kaikilla on taas astetta mukavampaa, molemmille puolille tuli samanlaiset. Tässä myös naisille hyvä vinkki millä miehen saa houkutelua Ikeaan ;)

IMG_4395
Pysyy puhelin paikallaan

Viime kerralla jäi myös laittamatta tuollainen kumimatto puhelimelle joka tarttui herätteenä mukaan Motonetistä, tämä löysi paikkansa kuskin puolelta kaasukahvan edestä. Nyt puhelimen voi huoletta laskea siihen, eikä tarvitse pelätä että se keinuessa putoaisi. Halpa ja huomaamaton keksintö, mutta välillä saattaa tulla myös tarpeeseen. Tässä on sopiva paikka myös tulevaisuudessa mahdollisesti tulevalle puhelimelle joka on vain takiloiden ohjaukseen, näin ollen se olisi koko ajan kuskin käsien ulottuvilla ja takiloiden säätö olisi entistä helpompaa.

IMG_4430
Kiinnike

Motonettiin oli myös uutuutena tullut lepuuttajien kiinnikkeitä kaiteisiin, näiden avulla leppareita ei tarvitse enää olla koko ajan solmimassa ja niiden siirtely paikasta toiseen on entistä nopeampaa. Kiinnikkeet ovat helpot käyttää ja ne pysyvät kaiteessa ilman ruuvia, telineet ovat suunniteltu 22mm ja 25mm putkille ja narun paksuus saa olla 6-8mm. Kiinnikkeen toiminta on yksinkertainen, köysi pujotetaan kiinnikkeen läpi jonka jälkeen se laitetaan putkeen ja painetaan klipsi kiinni. Tämä riittää pitämään lepparin tarpeeksi jämäkästi paikallaan ja narun pituutta on helppo säätää, jos joskus tulee keulaan lepparitelineet niin siirtäminen niihin käy nopeasti.

IMG_4433Kalastukseen lähdöt on pyritty tekemään mahdollisimman helpoiksi ja irroittettavan tavaran määrää on pyritty pienentämään. Tähän mennessä takilat on aina irroitettu laituriin tullessa ja ratkaisua niiden paikalleen jättämiseen on mietitty. Nettiä selaillessa tuli vastaan Scottyn omat lukot jotka sopivat takilan kiinnitykseen, tai paketissa tulee levyt ja lukot pitää hommata itse. Lukituksen toiminta on yksinkertainen, levyyn kiinni laitettava munalukko estää siipimutterin pyörittämisen ja näin ollen tappia ei saa irti.

Myöskin lohireissun ollessa tulossa haavi kaipasi uusimista. Tällä hetkellä haavit olivat lähinnä järvikäyttöön ja kisoihin tarkoitettuja. Ahvenanmaalle olikin sitten tarkoitus hommata mahdollisimman iso haavi, koska siltä ei vaadita niin paljoa käytettävyyttä, kuin kisoissa tarvittavalta haavilta, nostokoukkua emme harkinneet koska kenelläkään meistä ei ole kokemusta siitä. Päädyimme Cumingsin isoon haaviin jossa on erittäin tukeva teleskooppivarsi ja iso kehä, tämän pitäisi riittää mahdollisille kaloille. Vaikkakin varsi on tukeva, sitä tuskin tulee koskaan käytettyä pisimmässä asennossa, vipuvartta tulee kuitenkin sen verran että operoiminen on hankalaa ja varsi alkaa joustaa. Toivotaan että sitäkin päästään käytössä testaamaan :)

Kokoa ainakin löytyy
img_0169
Tee-se-itse viritelmä

Niinkin tärkeä väline, kuin selfietikku tuli uusittua samalla tukevampaan. Tällä kaudella olisi tarkoitus saada tuotettua enemmän videomateriaalia reissuilta ja keppi on siinä kätevä vekotin. Sillä saat helposti uusia kuvakulmia ja se myös vakauttaa hieman kuvaa. GoPron ja kepin kanssa on monesti ollut ongelmana kuvan katsominen, kännykkää käytettäessä näyttönä joudut toisella kädellä pitämään keppiä ja toisella puhelinta. Jos taas on näytöllinen GoPro niin sekin on tikun päässä sen verran kaukana ettei näyttöä näe kunnolla. Tähän kikkailin ratkaisun sillä, että laitoin tikun mukana tulleen puhelimenpidikkeen kiinni tikun varteen GoPron kaidekiinnikkeellä, näin näyttö pysyy hyvällä katseluetäisyydellä ja pystyt operoimaan yhdellä kädellä.

Meillä on nyt veneessä ollut muutaman vuoden näyttö myös takatilassa ja se on ollut sijoitettu kopin oven yläpuolelle. Nyt päätimme kokeilla näyttöä takakaiteessa, näin se on ehkä paremmin näkökentässä takana touhutessa. Tällä hetkellä jos haluaa jotain katsoa niin joutuu kääntymään eteenpäin ja silloin helposti vilkaisee suoraan kopin isompaa näyttöä, tällöin takanäyttö on välillä tuntunut vähän turhalta. Alunperin syyt katolle laitossa oli ettei näyttö olisi tiellä ja se ei menisi niin helposti likaiseksi, nykyään pyrimme yleensä haavimaan menemättä taakse ja jos on tarvetta mennä niin sinnekkin pääsee. Lowrancen telineissä on se hyvä puoli että ne menevät suoraan stauffin reikiin, joten mitään erillistä telineviritelmää ei tarvinnut miettiä.

IMG_4829
Takanäyttö paikallaan

Lowrancelta tuli tälle kaudelle uusi Carbon sarja ja mielessä on ollut päänäytön päivitys uudempaan. Uuden sarjan myötä mielenkiinto kohdistui edelliseen Gen3 sarjaan, samanlaiseen mikä on jo 7″:na takanäyttönä. Tarkoitus oli etsiä näyttöä käytettynä kun niitä alkaa tulemaan muiden vaihtaessa uudempaan sarjaan, kiirettä tälle ei ole joten ilmoituksia voi seurailla rauhassa. Vihdoin sattu tulemaan sopivassa hintaluokassa oleva käytetty 12″ laite ja siitähän sitten syntyi kaupat, tämä sattui vielä sopivasti ennen reissuamme. No siitähän sitten alkoi suunnittelu mihin näyttö asennettaan, tavoite olisi saada se suunnilleen samaan linjaan jo olemassa olevan näytön kanssa. Ratkaisuksi tuli lopulta pulpettia kiertäneen puisen ”liukuesteen” poisto ja näytön laitto osittain avattavan pleksin päälle, samalla siirsimme entistä näyttöä hieman lähemmäksi ikkunaa tämän mahdollistaessa molempien näyttöjen saamisen paremmin kuskin näkökenttään. Tällä järjestelyllä näytöt saadaan samaan tasoon ja helposti käden ulottuville.

Myöskin yksi Ram-kuulista sai siirtyä tieltä pois, mutta tuohon väliin padikaan ei olisi enää tullut mahtumaan. Vielä ei ole varmuutta tullaanko molemmat laitteet pitämään, vai lähteekö entinen kiertoon. Ahvenanmaan reissun aikana tulee hyvin esille kahden näytön edut ja ratkaisua on aikaa mietiskellä. Tällä hetkellä on suunnitelmissa että toisessa näytössä olisi pelkästään 3d- ja sivuluotauskuvat ja toisessa näytössä sitten kartta ja chirp-kaiku. Näin 3d kuvaa olisi helppo tulkita kun vieressä olisi vertailuna 2d sivuluotaus kuva ja molemmat saisi vielä näkymään melko isona, toisessa näytössä taas jäisi isot ruudut kartalle ja peruskaiulle. Mutta tämä on vielä pohdiskelua ilman käytännön testiä, nämäkin visiot tulevat varmasti vielä muuttumaan ajan saatossa. Uuden järjestelyn myötä myös kopin näytön saa nyt heijastettua padille ja tämä voi olla mukava lisä kauniina kesäpäivänä kun kaiken tiedon saa takatilaan.

IMG_4820
Mukitelineet asemissaan

Ulkotiloissa on mukitelineet toteutettu helpoilla rosterisilla telineillä jotka ovat stauffeilla kiinni kaiteissa. Sisällä taas ei ole telineitä ollenkaan, tölkit ja juomat ollaan yleensä pidetty vain pöydällä. Tämä on vähän arka paikka ja kovassa aallokossa tai käden vahingossa osuessa lammikko on taattu ja rätin kanssa saa taas heilua. Monenlaisia telineitä on tutkailtu, mutta oikein mikään ei ole täysin säväyttänyt. Lopulta päädyimme nyt upotettaviin telineisiin jotka tulevat apukuskin eteen, näitä tulee kaksi kappaletta ja kuskille tulee oma teline ram mountilla.

Takanäytön siirron myötä katolla oleva ”varustelevy” sai poistua. Tässä on ollut aikojen saatossa kiinni vaikka mitä golightista gps-antenniin, mutta nykyisten asennusten myötä levy on tullut turhaksi ja joutaa pois. Aikasempi gopro kiinnikke selfiekepille oli myöskin levyssä mutta nyt sen sai mahtumaan juuri ja juuri katolle.

IMG_4832
Gopron uusi paikka

Edessä oli vielä vararengastelineen kiinnittäminen traileriin. Tämä oli mahdollisimman yksinkertainen teline joka löytyi puuilosta, se tulee kiinni vain yhteen putkeen, mutta vaikutti siitä huolimatta tukevalta. Tämän avulla rengas kulkee aina mukana eikä vie tilaa autosta. Tulevaisuudessa olisi suunnitelmissa myös varustelaatikko kärriin, jonne saisi laitettua liinat yms. kärrin mukana kulkevat tavarat. Vielä sopivaa ei ole tullut vastaan, joten metsästys jatkuu.

IMG_4824
Vain rengas puuttuu
IMG_4277
Lepparit saa helposti oikealle korkeudelle

Asennuksia

Pidimme pientä taukoa kisoista joten pitkästä aikaa oli aikaa pienille asennuksille, isompia hommia ei ollut edessä mutta aikaa taas tuhraantui yllättävävän paljon. (Juttua jatkettu syksyllä)

Ensimmäisenä oli vuorossa takiloiden asennus, vanhat Cannonit oli jo purettu pois ja tilalle tuli uudet Scottyt. Takiloiden vaihtoon innoitti suomalaisten kehittelemä pohjanseurantasovellus, Autotrolling, joka toimii myös Scottyn takiloissa. Pohjanseuranta oli aikanaan syy miksi vaihdoimme Scottyt Cannoneihin ja nyt kun se oli saatavilla myös Scottyihin niin vaihto niihin takaisin houkutteli. Autotrollingista ja sen asennuksesta juttua sitten myöhemmin käyttökokemusten kera! Takiloiden asennus sujui kohtalaisen nopeasti koska veneessä oli valmiina jo kaikki tarvittavat reiät niitä varten ja sähkötkin oli vedettynä valmiiksi entisten takiloiden jäljiltä.

photo-3-10-2016-7-57-00
Takila paikoillaan

Seuraavaksi oli vuorossa muovilevyn asennus veneen peräpeiliin antureita varten, homma on ollut listalla jo pidemmän aikaa mutta nyt saimme sen aikaiseksi. Poistimme vanhan anturihissin kokonaan ja kiinnitimme peräpeiliin Etrasta haetun muovilevyn johon anturit tulisivat kiinni. Levyn kiinnitimme muutamalla ruuvilla ja laitoimme väliin vielä sikaa, pitäisi pysyä kiinni. Levyä valitessa kannattaa kysyä neuvoa mitkä levyt pitävät myös massan kanssa, osa levyistä on liian liukkaita ja saattavat irrota pelkällä sialla kiinnitettäessä. Levyn etuna on se että antureiden paikkaa voi etsiä paremmin poraamatta reikiä itse veneeseen, näin ollen anturit pitäisi saada laitettua optimaaliseen paikkaan viimeistään muutaman kokeilun jälkeen.

Photo 25.7.2016 22.24.45.jpg
Anturin kiinnitystä

Tämän jälkeen asennettin invertteri, tarkoituksena oli laittaa muutama pistorasia pulpettiin ja asentaa invertteri piiloon. Pistorasian saimme vanhan lämmittimen säätöpaneelin tilalle ja näin ollen pulpettiin jäi taas yksi reikä vähemmän. Tämän lisäksi asensimme myös muutaman uuden 12v ulosoton koska ladattavia laitteita tuntuu nykyisin olevan ihan riittämiin. Asennukset sujuivat kerrankin helposti ja laitteet saatiin nopeasti kuntoon.

Photo 19.7.2016 14.29.20.jpg
Pistorasia paikallaan

Laitoimme myös takatilaan suihkun jolla saamme huuhdottua liat suoraan pois. Kiinnittimme anturihissiin pilssipumpun josta lähtee ihan normaali puutarhaletku takatilaan. Perus pilssipumppu antaa ainakin meidän tarpeisiimme tarpeeksi suuren paineen eikä erikoispumpuille ole tarvetta.

Photo 19.7.2016 13.03.48.jpg
Pilssipumppu paikallaan

Syksyllä tuli myös koneen vaihdon aika, vanha Mercury lähti vaihtoon ja perää tuli -12 mallinen Yamaha F150 kone. Nyt kone on tehoalueen yläpäästä ja kestää kuormaakin hyvien, myös matkavauhdin kulutus laski pienempien kierrosten myötä.

”Uusi” kone

Uuteen koneeseen asensimme myös uistelujarrun, tämän ansiosta jarrupusseja ei tarvitse enää viritellä ja oikein nopeuden säätö on helpompaa. Asennus tapahtui mukavassa lähes 10 asteen pakkasessa ennen uistelemaan lähtöä, kerkesimme yhden reissun testata levyä ja se toimi kuten pitikin. Asennuksessa pitää porailla reiät moottorin kavitaatiolevyyn johon sitten jarrulevy pultataan kiinni, tämän jälkeen johto vedetään siitä keinukytkimelle ja virtoihin, eli yksinkertainen homma myös kokemattomalle. Toimintaperiaatehan uistelujarrussa on se että moottoriin asennetaan levy joka säätyy pumpulla potkurin eteen, näin ollen työntövoimaa voi säädellä kierroksia muuttamatta, säätö tapahtuu yksinkertaisesti keinukytkimestä.

Levy paikallaan
Photo 9.11.2016 20.24.51.jpg
Levy ala-asennossa

Myös vhf:n paikan vaihdoimme plotterin takaa ratin viereen, tässä se on paremmin käsillä ja käyttö helpompaa. Pulpetissa oli vanha reikä entiselle autopilotille joka saatiin peitettyä uppoasentamalla vhf joten reikiä oli taas yksi vähemmän.

photo-9-11-2016-19-52-28
VHF uudella paikallaan
photo-9-11-2016-20-04-19
Luuri paikallaan

Syyskauden väliyhteenveto

Aamulla lähdössä kohti Suvasta
Aamulla lähdössä kohti Suvasta

Tälle syksylle on tullu täyteen 10 reissua Suvasvedellä järvilohen perässä ja on aika tehdä pientä yhteenvetoa.

Karjala-turnauksen seuraamista
Karjala-turnauksen seuraamista

Vetotunteja per reissu on tullut keskimäärin kahdeksan joten tälle syksylle kellumista suvaksen aalloilla on tullut noin 80h. Mittakalaa emme ole vielä kovasta yrityksestä huolimatta onnistuneet saamaan, joten todennäköisesti reissut tulevat vielä jatkumaan. Vedämme suvaksella Kukkarinselkää ja ainakin siellä n.50-55cm järvilohien kanta on ollut hyvä joten usko ensi syksyyn on kova. Lähes joka reissu on tullut useampia kyseisen kokoisia yksilöitä ja kaikki on saatu laskettua elinvoimaisina takaisin.  Edellisistä syksyistä poiketen isoja täkylauttoja ei ole vielä kunnolla löytynyt. En tiedä johtuuko tämä uusista laitteista, jotka näyttävät eri tavalla, vai sitten ihan vain täkykalojen vähyydestä.

Välillä kelit ovat suosineet
Välillä kelit ovat suosineet
Suvaksen taimen, 4cm jäi puuttumaan
Suvaksen taimen, 4cm jäi puuttumaan

Muutaman ensimmäisen reissun vedimme vaappua ja niilläkin oli tapahtumia, mutta silti mielessä on ollut kokeilla jotain uutta. Monena syksynä on ollut niin että alussa kun vedet ovat vielä vähän lämpimämpiä vaaput toimivat hyvin ja sitten niiden kalastavuus pikkuhiljaa vähenee. Tänä syksynä oli mahdollista alkaa opetella raksikalastusta joka on ollut jo pitkään mielessä, niinpä viimeisimmät reissut on vedetty raksia.

Kelvannut uinti
Kelvanneen uinnin seuraus

Raksiuistelussa eniten varmaankin kiehtoo se kun saat tehdä jokaiseen yksilöllisen uinnin ja säätömahdollisuuksia on varmaan loputtomiin, sitten ku se kala iskee omaan virittämään uintiin niin se palkitsee vielä enemmän. Alkuun olemme ottaneet käyttöön AS:n ja VK:n huppuja ja niillä varmaankin jatkamme opettelua vielä pitkälle. Molempiin olemme olleet tyytyväisiä ja alussa olemme saaneet helposti silmää miellytäneet uinnit, myöskin kaloja on tullut tasaiseen tahtiin.

Joinakin aamuina saa hieman lämmitellä
Joinakin aamuina saa hieman lämmitellä

Sitten vielä itse asiaan eli kalantuloon. Niinkuin aiemmin kirjoitin niin 50-55cm kaloja on ollut paljon liikenteessä. Tässä kohdin mittojen nosto näkyy positiivisella tavalla ja kalat saavat jatkaa kasvuaan,  toivottavasti ensi syksyllä sitten huudattavat räikkää aivan eri tavalla.

Tutuksi tulleen kokoista
Tutuksi tulleen kokoista

Toivonmukaan kaikki ovat myöskin noudattaneet lakia eikä kiusaus hyvästä ruokakalasta ole käynyt liian suureksi. Alkuun käytimme 5-50g painoja ja alamittaisia tuli oikeastaan joka syyvydestä, viimeisimmille reissuille olemme lisänneet painotusta hiukan mitallisten kalojen toivossa. Järjestään kaikissa tietoon tulleissa mittakaloissa painotusta on ollut yli 50g ja mieleen on tullutkin ollemmeko vetäneet koko alkusyksyn isompien kalojen yli. Muutamalla viime reissulla olemme laittaneet hieman enemmän painoa ja alamittaisia ei ole enää niin paljoa näkynyt, en tiedä johtuuko tämä painotuksesta vai ovatko kalat olleet muuten vaan suut kiinni, kuitenkin aiomme jatkaa myös muutaman isomman painon pitoa vedossa.

Takilat pyytämässä
Takilat pyytämässä

Yksi ihmetyksen aihe ovat olleet takilat, emme ole saaneet vielä ainuttakaan lohikalaa takilasta. Jokaisella reisulla meillä on ollu vähintään neljä vapaa vedossa takiloissa mutta emme ole vielä yhtään lohikalatärppiä saaneet, muutaman kerran täkyä on käyty ihmettelemässä mutta siinä ovat kaikki tapahtumat olleet. Olemme testanneet lyhyet ja pitkät vaparit ja levyäkin on uitettu, syvyydet ovat olleet noin 4-14m. Tällä hetkellä tuntuu että takilat ovat vain turhaan vedossa, mutta pitää vielä jatkaa erilaisten yhdistelmien kokeilua sinne ja jatkaa ihmettelyä.

Luultavasti verkosta selvinnyt yksilö
Luultavasti verkosta selvinnyt yksilö

Joka reissulla olemme myös nauhoitelleet karttoja, ja niitä on ladattu Insight Genesikseen. Sieltä voi ladata karttoja Lowrancen sitä tukeviin laitteisiin, ja tietokoneelta karttoja voi ihmetellä muuten vaan.

Kohti pimeyttä
Kohti pimeyttä

Käykäähän vielä tykkäilemässä meistä myös Facebookissa niin saatte ajantasaisimmat päivitykset!

– Antti

Iisvesi 24.5.

Kisapäivä alkoi yllätykseksi hieman myöhäisemmällä herätyksellä kuin yleensä kisapäivinä on ollut  tapana alkaa. Olimme jo aiemmin vieneet veneen kisakeskuksen laituriin joten pääsimme ajamaan suoraan ilman venettä Kuopiosta Iisveden sataman kisakeskukseen. Pojilla oli ollut taas rankka yö töiden ja nukkumisen suhteen ja jälleen vastassa oli hieman väsyneitä kalamiehiä aamulla hakiessani heidät kyytiin.

Torstai-iltainen näkymä Iisvedelle

Matka alkoi uuden Pitkälähden abc:n kautta, josta ostimme taas evästä igloon. Rakennus oli ilmeisesti valmis mutta parkkipaikkojen teko oli hieman kesken, onneksi ei tarvinnut veneen kanssa kiemurrella alueella.. Tästä matka jatkui melkoista haipakkaa ja ilmoittautumisesta ei tainnut jäädä kuin noin parikymmentä minuuttia starttiin ja veneen valmisteluihin.. Ruuvasimme telkkarit paikoilleen, kiinnitimme tuikkarit ja bomberit siimoihin ja valmistelimme muutenkin veneen lähtövalmiiksi. Kisan alussa meillä ei ollut mitään suunnitelmaa eikä aluetta valmiiksi katsottuna mistä aloittaisimme vetämisen. Onneksi olin sentään tehnyt edellisiltana tupliin tapsit, joten se pelasti hieman noin muuten päämäärätöntä toimintaa. Sekään ei muuten mitään kovin nopeaa ole, ainakaan veneessä..

Henen vuoro nukkua

Onneksi vinkkiä tuli sen verran  kolleegalta ennen kisoja että päätimme ottaa siitä kiinni ja suunnata selän yli Kuninkaansaaren kupeeseen, jonne myös muutama muukin vene pysähtyi. Ajoimme rehdisti parin veneen eteen parkkiin odottamaan että kello olisi pykälässään. Kisan alkaessa saimme muutaman mitallisen hauen hinattua sumppuun ensimmäisen 40- minuutin aikana. Sen jälkeen pitelikin melko hiljaista pitkin päivää ja uistelusta katosikin ehkä tarvittava yrittäminen ja suunnitelmien vaihto.. Tähän suurimmaksi osaksi syynä oli miehistön unenpuute. Johonkin kisaan olisi vielä tarkoitus päästä lähtemään kunnolla nukutun yön jälkeen.

Keli päivän aikana oli erittäin vaihteleva ja jopa räntää vaakatasossa tuli nähtyä. Muuta ei sitten rajun kuuron aikana juuri näkynytkään järvelle ja kolme-neljä isoa mutta erittäin paikallista sadekuuroa pyyhkäisi päivän ainana ylitsemme. Tällaisissa tilanteissa lämmitin olisi kiva mutta toisaalta olihan meillä edes suoja pään päällä.

Havereilta ei vältytty kisojen aikana. Tuntuu että aina on jotain pientä vikaa joko varusteiden toiminnassa tai muussa.. Puolivälin tienoilla onnistuin jotenkin ihmeen kaupalla saamaan sivuaallokossa takilan vaijerin puolan väliin ja taisi siinä useampi kymmen minuuttinen mennä sotkua setviessä.. No, nyt tietää ainakin miten toimia, jos vastaava tilanne tulee vastaan. Varsinkaan kelissä selvittäminen ei ole erityisen mukavaa..

Teemu takilan kimpussa

Lopullinen sijoutus oli kisassa 21. ja se jättikin hieman jossiteltavaa ja kysymysmerkkejä ilmaan. Vedimme pääasiassa 3-8m vettä mutta aivan persmatalassa emme käyneet kisan aikana. Löysimme muutenkin tosi nihkeästi ylipäätään mitään pohjan muotoja järvestä ja uistelu olikin jossain määrin hakuammuntaa. Kuitenkin huonosti menneeseen kisaan nähden yllättävän hyvä sijoitus. Leimojen metsästys jatkukoon..

– Teemu

Mietteitä kalastuksesta ja suvas 10.5

Kolmen tunnin yöunilla päivä alkoi taas sopivan tahmeasti. Mietinkin, että millaistahan on kalastaa virkeänä. Työni teen aina yöllä, joten harvoin tulee nukuttua yli viittä tuntia ennen kalaan lähtöä. Toisaalta se mahdollistaa sen, että pääsemme Antin kanssa kalaan heti aamupäivästä myös arkisin. Kisoihin joutuu yleensä heräämään aikaisin ja olemme Antin kanssa molemmat lähes poikkeuksetta edellisen yön töissä. Kilpailutilanteessa väsymys tulee melko selkeästi esille, koska aikaa on rajoitetusti. Kalastus tulisi hoitaa tehokkaasti ja vauhdilla, eikä virheisiin ole varaa. Monesti tuleekin töpeksittyä aivan yksinkertaisia asioita, jotka todennäköisesti onnistuisivat virkeänä ilman ongelmia (tai näin tykkään ainakin itselleni väittää). Väsyneenä en välttämättä ole se leppoisin tyyppi (lievä ilmaisu) ja rohkenisin väittää, että Antti vielä vähemmän. Voitte siis arvata sen ärräpäiden ja ketutuksen määrän kun pääsee kala karkuun tai joku töpeksii. Onneksi kuitenkin Teemu ja Tomi ovat virkeämpänä mukana ja tässä vaiheessa sanottakoon, että meillä on kisoissa yleensä kuitenkin hauskaa, emmekä me siellä kokoajan naamat irvessä istu. Haluamme kuitenkin tehdä kisoissa parhaamme ja menestyä, ettei tarvitsisi jälkeenpäin miettiä, olisiko vielä voinut tehdä jotain enemmän. Kilpailulajina vetouistelua haluan suositella kaikille! Itse innostuin välittömästi, koska Joka kisoihin lähtiessä kaikilla on mahdollisuus voittaa ja jokaisella (mitat täyttävällä) kalalla on merkitystä. Erityisesti nuoria haluaisin kannustaa osallistumaan, koska meitä näkyy kisoissa liian vähän ja olisi kiva nähdä uutta sukupolvea kalastamassa. Jos kiinnostus vetouistelua kilpalajina kohtaan heräsi ja on jotain kysyttävää, niin kirjoita ihmeessä kommentti tai laita meille viestiä vaikka facebookissa: http://www.facebook.com/pojatkoukussa tai pojat.koukussa@gmail.com ja kerromme mielellämme lisää.

Antti torkkumassa ratissa
Antti torkkumassa ratissa

Sitten itse raporttiin. Ajoimme suvakselle jälleen vesiteitse kärrin odottaessa vieläkin katsastusta. Edellisen reissun mittakala oli tuoreena mielessä ja aloitimme vetämisen toiveikkaina klo 11 aikoihin. Emme tällä kertaa käyneet ostamassa salakkaa, joten vedimme takiloissa peltiä ja sivuilla vaappua. Vapoja käytössä yhteensä 14 kappaletta.

Sää parhaimmillaan
Sää parhaimmillaan, Kalamies ei :)

Sää oli lähes täydellinen: pieni vire tuulta, pilviä kumpuili välillä, mutta aurinko paistoi kuitenkin suurimman osan reissua.Tultaessa selälle veden lämpö taisi olla alle 4 astetta. Yritimme etsiä lämpimiä alueita ja pintavesi heitteli siinä 4-7 asteen välillä. Lämpimämmillä alueilla kaiku näytti enemmän aktiivisuutta, mutta kalat loistivat poissaolollaan. Kuten oletimmekin, muutama muukin vene oli äitienpäivän kunniaksi lähtenyt koittamaan. Suvaksella onneksi tilaa riittää ja kauimmaisia veneitä ei tahdo enää edes paljaalla silmällä nähdäkään.

S00028
Piirtoja
Kaikukuvaa
Kaikukuvaa

Painotimme vaappuja tällä kertaa hieman enemmän, mutta ilmeisesti vedimme kuitenkin yli. Vedimme noin klo 18 asti ja tapahtumia ei päivän mittaan tullut yhtäkään. Hyvä sää ja padilta katsottu formulalähetys hieman lievensivät lyhyien yöunien tuomaa väsymystä. Vaikka menikin munat pataan ja väsytti aivan vietävästi, kotiin päästyäni mielessä oli kuitenkin jo seuraava reissu. On tämä vaan mukava harrastus.

-Henri