Avainsana-arkisto: Uistelu

Uusi vetoauto

Uuden auton hankinta tai oikeastaan vanhan vaihto isompaan oli jo pitkään pyörinyt allekirjoittaneen mielessä. Tuttavallisemmin kutsuttuna autokuume  alkoi alunperin syksyllä 2013 ja sai päätöksen Joulukuussa 2013 hakiessani uuden vaihdokin Tampereelta ja jättäessäni entisen, vuoden 2011 Mitsubishi ASX:n vaihdossa liikkeeseen. ”Vanha” auto oli uudesta asti käytössäni ja mitään vikoja siinä ei ilmennyt. Ainut isompi tarve oli tottakai suurempi vetopaino ja sen hankkiminen olikin alunperin lähinnä kauppakassiksi sekä perhokalastus harrastuksen palvelemista varten. Nuo Cleartech koneet ovat muuten ihan varmoja ja suhteellisen pieniruokaisia bensiini koneita. Itse tykkäsin autosta kaikin puolin vaikka moni tuota autoa citymaasturiksi haukkuukin.

Sopivia vaihtoehtoja oli etsitty lähinnä nettiautosta pitkin syksyä ja ajatus pyöri jatkuvasti mielessä. Kahdella autolla oli rasittava lähteä kolmella hengellä kisailemaan ja näin oltiin monta vuotta jo mentykin.  Pajerolla sai kulkea pakettiautoksi rekisteröinnin ansiosta vain kaksi kalamiestä ja kolmas eli minä ajoin aina erikseen kilpailuihin. Luonnollisesti ne tärkeimmät kriteerit tulevan auton ominaisuuksissa oli vetopaino, kilometrit sekä tietty plussaa oli, ettei auto olisi aivan kymmentä vuotta vanha. Järkevimmät ja budjettiin sopivimmat tapaukset kahlattiin moneen kertaan läpi. Nähdessäni vaihdokin ilmoituksen tiesin oikeastaan heti, että tuo on se oikea. Vaihtotarjous varmisti päätöksen ja auto varattiin oikeastaan heti.

Auto haettiin Tampereelta Joulukuussa 2013 ja luonnollisesti sain jonkin verran väliä maksaa.  Kilometrit olivat ostohetkellä hieman yli 140tkm ja auto oli suhteellisen siisti ja ihan hyvin varusteltu automaatti vaihteinen Nissan Pathfinder, vuosimallia 2007. Monihan tuota automaattivaihteistoa on parjannut mutta minulla se on toiminut vielä moitteitta eikä Nissan King Cabille tuttuja moottorivikojakaan 2005 jälkeen näissä autoissa ole ollut, jos on ollut ollenkaan. Taitaa vika/viat kuiten koskea enemmän tuota Navaraa/King Cabbia ja siinäkin foorumien mukaan viat korjattiin vuoden 2005 jälkeisiin autoihin. Enivei, automaatti askiin olen kertaalleen vaihdattanut aineet ja moottorinkiin vaihdettiin juuri toistamiseen öljyt, kilometrien ollessa nyt hieman yli 180 tkm. Pyrin hätävarjelun nimissä uusimaan öljyt jokaisen ajetun 20 tkm jälkeen ja tästä toimenpiteestä ei ole ainakaan haittaa, moottorin käyttöikä ainakin toivottavasti kasvaa, vaikka samoilla öljyillä teoriassa voisikin ajaa kuinka paljon tahansa. Öljyä sitten meneekin, muistaakseni sen 7,4 litraa suodattimen kanssa.

IMG-20150503-WA0025 (1)
Auto kerrankin kiiltää pesun jälkeen
Positiivista itse autossa on ollut hyvä vetokyky paketissa, jota ei millä tahansa autolla laillisesti saa edes vetää. Vene on noussut hyvin rampilta ja matka ajossa auto käyttäytyy tosi rauhallisesti. Dieseliä on palanut vetokäytössä 13,5-17 l / 100km. Päivittäisessä ajossa olen päässyt n. 9l keskikulutukseen ja kaupunkiajossa auto on vienyt n. 10-11l, joka on vielä melko maltillinen tuon kokoiseen ja painoiseen autoon. Paljonhan kulutuksessa ratkaisee oma kaasujalka, luonnollisesti eikä autoa ole tehtykään hurjasteluun. Manuaali vaihteiden valintamahdollisuutta olen käyttänyt melko vähän ja antanut automaatin hoitaa vaihteiden valitsemisen. Vetokäytössä ominaisuus on käytössä, mutta venettä käsittääkseni pystyy myös vetämään 5-vaihteella ja D-asennossa turvallisesti. Ylämäkiin laatikko tarjoaa itsenäisesti pienempää vaihdetta mutta ei kuitenkaan onneksi heti. Auto ei siis heti säikähtä pientä mäen nyppylää tai loivaa ylämäkeä. Jos ylämäki kuitenkin alkaa ja valitsimen siirtää manuaali puolelle, laatikko tarjoaa aina 4-vaihdetta automaattisesti. Lopputuloshan on sama nesteellä toimivan momentin muuntimen osalta. Se kumpaa haluaa käyttää on melko sama, ja ohjekirjassakaan ei ole oikeaa vetotapaa isommille painoille.

10369201_10202134424097218_1016563598263751689_n
Yhdistelmällä alkaa löytyä pituutta
Hieman kuitenkin negatiivista kokemusta jottei itse auto ala kuulostaa liian hyvältä. Autossa oli alussa ongelmia lähinnä tuenta puolella mutta myyjäliike hoiti asian melko mallikkaasti ja siihen en halua sen syvällisemmin mennä. Autoa vaihtaessa kannattaa ottaa mukaan kuitenkin sellainen henkilö, joka osaa kysyä oikeat kysymykset myyjältä ja varmistaa itse, ettei autossa ole mitään vikoja. Autotohtori on tähän se turvallisin ja käytännöllisin ratkaisu. Autoliikkeiden omat kuntotarkastukset ovat yleensä mitä ovat, ja tässä tapauksessa sellaista ei oltu edes tehty. Isommaksi viaksi voidaan kuitenkin katsoa kahden viikon omistamisen jälkeen tullut ajokielto-päätös katsastuksessa, jonne ominpäin vein auton. Siitä alkoi tukivarsien ja pallonivelten uusiminen. Auto saatiin kuitenkin kuntoon lukuisten korjaamo reissujen jälkeen. Ainoastaan kerran akku pääsi tyhjenemään viime viikolla ja matka tyssäsi. Näille autoille ominaista ruostetta en ole kuitenkaan huomannut ja maalipinta on muutenkin hyvässä kunnossa.

Kaikenkaikkiaan auto palveli viime kesän hyvin ja sillä oli mukava kiertää kisoja yhdessä. Uuden jäsenen eli Henen mukaan tulo varmisti vielä hankinnan alkuperäistä tarkoitusta ja lopulta mahduimme kaikki saman auton kyytiin. Autoon mahtuu kalastajat ja tavarat hyvin penkkirivien hyvän muunneltavuuden vuoksi, auton ollessa 7h- mallia. Julkaisen vielä kuvia sisältä ja ulkoa kunhan saan sellaisia otettua. Saa kysyä ja kommentoida!

-Teme

Sähköjen uusimista

Edellisen yön töissä viettäneelle 8:45 herätys ei ollut mukava, eikä sängystä nousemista ainakaan helpottanut ulkona vallitseva kolea ja kostea ilma. Lähdön piti tapahtua klo 9, mutta meille hyvin tyypilliseen tapaan, tapahtui se vasta puoli tuntia myöhemmin. Heti alkajaisiksi kurvasimme motonetin pihaan ostamaan tarvikkeita. Jonkinlainen ostoslistakin varmaan oli olemassa, mutta silti saimme haahuiltua kaupassa reilun tunnin. Saatuamme tarvittavat liittimet, johdot ja öljyt suuntasimme pikaisen kahvinhakureissun jälkeen Siilinjärvelle veneen luo.

Kaupassa
Kaupassa

Tomi oli ajaut joensuusta aamutuimaan ja toi mukanaan syksyllä tilatut Islureen tuikkarit. Malttamattomina aloimme Antin kanssa ottamaan uistimia pois pakkauksistaan ja järjestelimme ne suoraan rasioihin. Täytyy kyllä sanoa, että värit näyttivät todella hyvältä ja himo päästä kalaan vaan kasvoi entisestään! Tomi olikin sillä aikaa ehtinyt jo hyttiin kartoittamaan sähköjä ja päivittelemään työn määrää.

Osa Tuikkareista
Osa Tuikkareista

Tarkoituksena oli uusia suurin osa veneen sähköistä, koska merkinnät, sekä liitokset olivat joiltain osin puutteelliset ja sekavat. Tämä johtunee laitteiden asteittaisesta lisäämisestä.
Ostimme kolme sulaketaulua ja merkkailimme tarroilla kunkin sulakkeen sitä mukaa kun saimme uudet johdot vedettyä. Homma kuulostaa yksinkertaiselta, todellisuudessa prosessiin kului aikaa tuntikaupalla. Samalla asensimme myös uusimman hankintamme, eli hummingbirdin 1198 luotaimen. Itse asennus sujui suht kivuttomasti olemassa olevien läpivientien ja antunrin kiinnityspaikan takia. Enemmän ongelmaa tuotti kahden luotaimen sovittaminen pulpettiin ilman, että ne estäisivät näkyvyyttä tai olisivat liian hankalasti käytettävissä. Lopulta kuitenkin löysimme mielestämme sopivimman ratkaisun.

Purkua
Purkua
Hieman sellkeyttä
Hieman sellkeyttä
Laitteet uusilla paikoillaan
Laitteet uusilla paikoillaan

Samalla kun muut taistelivat sähköjen kanssa, jäi allekirjoittaneen hommaksi moottori- ja peräöljyjen vaihto. Edellisillä öljyillä olikin ajettu jo jonkin aikaa, joten vaihto oli enemmän kuin paikallaan. Olen vaihtanut öljyjä autoihin ja moottoripyöriin, mutta perämoottoreiden suhteen olin vielä neitsyt. Tomin annettua pikaiset ohjeet peräöljyn vaihtoon, kävin toimeen. Moottorin alaosasta löytyi kolme talttakantaista ruuvia, joista yksi on korvausilmalle, toinen öljyn tasolle ja kolmas valutusta, sekä täyttöä varten. Saatuani ruuvit auki, lähti öljy hitaasti valumaan kohti astiaa. Öljyn väristä päätellen ne olisi pitäny vaihtaa jo aikaa sitten, mutta kuten sanotaan: parempi myöhään kun ei milloinkaan. Ostimme motonetistä täyttöä varten tarkoitetun pumpun jonka pää sopi kierteiltään suoraan täyttöaukkoon ja tämä helpotti pumppaamista huomattavasti. öljyä piti pumpata sisään kunnes se alkoi tulemaan ulos ylemmästä tasoreijästä. ennen ruuvien takaisin laittoa pistin vielä uudet o-renkaat paikalleen ja homma oli valmis.

Tulevaisuudessa olisi tarkoitus kertoa hieman lisää uudesta kaikuluotaimesta, sekä perehtyä hieman Autochart ohjelmaan kunhan se vaan saapuu perille. Veneen pyrimme saamaan vesille tulevana viikonloppuna, joten toivottavasti saamme päivitystä vesiltäkin pian.

-Henri

Katsaus kauteen 2014

Blogin päivittäminen jäädessä viime vuodelta kokonaan, otetaan nyt pieni summaus edellisestä kaudesta.

Ensimmäisenä asiana haluaisin mainita allekirjoittaneen liittymisen uistelutiimiin ja tässä kohtaa pitäisi varmaan hieman raottaa taustoja. Olen ollut jo pienestä pitäen intohimoinen mökkikalastaja, mutta töiden lisääntyessä jäi kalastus vuosi vuodelta pienemmälle. Antin tunsin jo muutaman vuoden takaa, työskentelemme molemmat Dj-puolen hommissa ja tiesin hänen harrastavan vetouistelua, joten pyysin päästä joskus mukaan kallavedelle. Kesäkuussa aikataulut kohtasivat ja pian huomasinkin olevani jatkuvaan mukana. Opeteltavaa riitti, mutta kova innostus joudutti oppimaan.

Innokas kalamies
Innokas kalamies
Ensimmäiset kisani kävin Savonia Cupin Nilsiän osakilpailussa ja samassa minulle aukesi täysin uusi ulottuvuus kalastukseen kaiken sen jännityksen ja ”totisuuden” vuoksi. Menestys tosin oli vaihtelevaa ja välillä ketutti armottomasti, joten kisojen nurja puolikin tuli tutuksi. Positiivisen mielen omaavana olin kuitenkin tyytyväinen tuloksiin ja siihen, että edes ylipäätään pääsin kilpailemaan. Kauden kirkkaimpana saavutuksena mainittakoon Tomin sijoittuminen kolmanneksi kuhakunkussa! Sm-kisapaikka jäi täpärästi saamatta, mutta yritys oli kova viimeisiin kisoihin saakka. Kilometrejä kaudelle kertyikin karvan alle 2000 ja tunteja yli 300.

Keiteleen säätöä
Keiteleen säätöä
Koko heinäkuun saimme nauttia upeasta säästä ja pyrimme käymään kalassa aina kun työt ja menot sallivat. Eihän siinä paljoa tullut nukuttua, mutta kumman virkeänä jaksoi herätä kun tiesi pääsevänsä kalaan. Kesä vierähtikin nopeasti kalastellessa ja makkaraa paistellen. Syksyn tultua suuntasimme katseet lohen uisteluun ja suvakselle.

Vene parkissa * laavulla
Vene parkissa Tuomaansalon laavulla
Suvaksella tärppejä tuli vaihtelevasti. Joinakin päivinä jopa yli 6, mutta varsinkin loppusyksystä vedimme monena päivänä tyhjää. Aloitimme alkuun vaapuilla, mutta syksyn edetessä halusimme kokeilla raksin vetoa (olisiko siitä voinut johtua tämä tärppien vähyys loppua kohti?). Opimme kuitenkin paljon, vaikka välillä meinasikin sormet tippua kämmenistä kun säädimme täkyjen uintia.  Suurimmaksi arvokalaksi jäi 58cm taimen, mutta saadun kokemuksen määrä korvasi osittain pettymystä (olemattoman) saaliin suhteen. Vene pääsi säilytykseen marraskuun lopulla ja siitä lähtien on malttamattomana odotettu uutta kautta. Omat odotukseni tulevaan kauteen ovat korkeat ja aika näyttää miten äijien käy. Tätä kirjoittaessa vene on jo otettu pois säilytyksestä ja hieman uudistuksiakin tehty, niistä kirjoitammekin seuraavaksi. Lopuksi vielä pari kuvaa viime kaudesta. Lisää löytyy kuvat osiosta. Kuvia reissuilla tulee räpsittyä vähän liikaakin ja päivittelemme niitä parhaamme mukaan.

-Henri

Suvaksen antia. Nopea kuva ja takas uimaan.
Suvaksen antia. Nopea kuva ja takas uimaan.
Lohta lähdössä koittamaan. Kuva millibaarin laiturista Vehmersalmelta.
Lohta lähdössä koittamaan. Kuva millibaarin laiturista Vehmersalmelta.
 

Juhannus & MM-kisat
Juhannus & MM-kisat
Loppukevennyksenä vielä kuva kisareissun kuluttamasta kalamiehestä :)
Loppukevennyksenä vielä kuva kisareissun kuluttamasta kalamiehestä :)

15.10 Suvas

Taas on vuoro syksyn ensimmäisen jalokala uistelun. Starttasimme aamulla klo 6 Kuopiosta kohti suvasta. Päätimme ajella paikan päälle vesiteitä pitkin koska se tulee naapurimaan bensalla halvemmaksi kuin autolla meno. Matkaan lähdettiin hyvillä mielin ja odotukset olivat jo vähän nousseet huhuilla edellisviikon kalantulosta. Ilma oli hyvä, mieto tuuli ja ilmanlämpö +2. Suvakselle saavuimme vähän jälkeen 7 ja rupesimme laittamaan varusteita kuntoon.

Auringonnousu suvaksella

Vähän ennen kahdeksaa kamat oli vedossa ja rupesimme tutkimaan karttaa. Vedossa oli 14 vapaa joissa oli peltiä ja vaappuja, raksi touhujen opetteluun aika ei ole vielä riittänyt. Hetken aikaa uisteltuamme tulimme paikoille josta olimme kuulleet kalaa tulleen. Ei aikaakaan kun ensimmäinen järväri oli kiinni. Pituutta oli kertynyt 50cm ja kala jatkoi uintiaan. Tässä vaiheessa odotukset nousivat entisestään koska yksi jalokalatärppi on meille jo iso juttu. Hetken päästä laukesi yksi vapa ja kala näkyi ilmassa. Sen perusteella näytti jo että voisi olla otettavan kokoinen kala. Samaan aikaan laukesi toinen vapa jossa oli pienempi kala, Tomi kelasi tämän nopeasti pois edestä ja siellä oli taas n.50cm järväri. Toinen kala juroi vähän pidempään mutta tuli kohtuullisen herkästi veneen lähelle. Veneen lähellä kala sitten aloitti vähän spurttailemaan ja siinä oli pojat hauki ja kuha kokemuksella ihmeissään. Hetken päästä kala saatiin kuitenkin haavittua ja pistettiin meidän järväri enkka uusiksi, joka ei kovin vaikeaa ollut, 67cm/3,7kg. Tässä vaiheessa oltiin jo innoissaan ja reissun tavoite yli 60cm kalasta oli saavutettu. Ekaan tuntiin yksi otettava + 2 tärppiä. Päivä lopeteltiin noin puoli kolmen aikoihin ja saldoksi jäi yksi otettava + 9 (50-55cm) alamittaista. Todella onnistunut päivä meille vielä suhteellisen aloittelijoille tällä rintamalla. Huomenna sään salliessa uudelleen kohti suvasta mutta odotukset eivät ole enää ihan yhtä korkealla :)

– Antti

Antti + kala

8.10.2011 Koillis-Sawo Vetocup, viimeinen osakilpailu

Viimeiseen kilpailuun kisapaikaksi oli muutettu Kuopio ja sieltä etelä-kallavesi, syystä että Juurusvedellä kisakeskuksen alue oli remontissa ja näinollen poissa käytöstä. No tämä muutos ilmeisestikin sopi meille.

Kilpailuun harjoiteltiin kisaa edeltävänä torstaina yhdellä pelipaikalla kolmisen tuntia ja ideana oli koittaa muita paikkoja perjantaina, jotta saataisiin pientä osviittaa siitä, missä paikoilla voisimme kilpailussa pyörähtää. Perjantaina tuuli puhkuihin yli 10m/s lukemia ja järvelle lähtö saatiin suosiolla jättää väliin. Hieman jännitystä kisaan lähtiessä aiheutti se, että oliko harjoittelusta mitään hyötyä sillä myrskytuulet puhkuivat hieman eri suunnasta kuin mitä harjoitellessa ja lauantaina jo lähes päinvastaisesta suunnasta.

Itse kilpailuun kipparina aikaisemmin toiminut Antti ei päässyt osallistumaan ja Tomi (minä) hyppäsin varakipparin saappailla puikkoihin ja haavimieheksi hälyytin apuun serkkupojan joka onneksi osasi vielä kalastusvälineitä käyttää.
Aloitimme kisan samalta paikkaa jossa harjoittelimme, koska sinne jäi muutama muukin vene samalle paikkaa ja emme halunneet antaa niitten vetää meidän paikkaa tyhjäksi. Kello löi 10:00 ja vehkeet viskottiin järveen. 15min odottelun jälkeen ensimmäinen tapahtuma ja parikiloinen limatuubi veneeseen. Haavituksen jälkeen iski heti toinen mokoma. Jatkoimme samaa pitkää penkkaa ja ensimmäiseen tuntiin kyydissä oli 3 haukea, yhteispainoa ehkä 7 kiloa. Vedimme pikkuisen erikohtia samaa aluetta tunnin verran ja kun mitään ei tullut niin vaihdoimme maisemaa, suunnaksi Hirviselkä ja Kaarlon pohjoispuoli. Keli kirkastui ja syvältä uineet pyynnöt eivät oikein tuottaneet tulosta niin syvännepalikoista painot pois ja penkan reunoja/päältä vetelemään. Sieltäpä niitä hätäisellä mittahaukia alkoikin iskeä vähän väliä. Tuloksena kaikkiaan 11 haukea puntarille.

Punnituksessa olimme viimeisenä paikalla enkä ehtinyt nähdä mitä muut olivat saaneet. Jännitys tiivistyi tuloksia odotellen, että onko meidän ensimmäinen SM-kisapaikka nyt taputeltu vai katsellaanko ensi syksynä uudelleen..

Pisteet riittivät! Loppupisteet 17007pts ja sijoitus 4.
Tällä tuloksella varmistimme Koillis-Sawo vetocupin kokonaiskilpailun voiton ja paikan SM-kisoihin!

-Tomi