Veneen kiillotuksen yhteydessä poistimme veneestä vanhat kulahtaneet tarrat ja tilasimme uudet tilalle. Nyt oli aika laittaa tarrat paikalle. Tilasimme tarrat siirtokalvotarroina ja tämä oli kaikille eka kerta niiden laitossa.
Painolaatikko ja pihtitelineet
Alkusäätöjen jälkeen tarrat menivät ihan kohtuu hyvin paikalleen ilman suurempia ilmakuplia. Asensimme myös samalla muutaman uuden pihtitelineen mitä tarttui viikolla mukaan ykköskaiteelta.
Tarrat paikallaan
Tämän jälkeen lähdimme käymään nopealla uistelulla ennen töihin menoa kelin näyttäessä kesään suhteutettuna oikein hyvältä.
Teemu ja Hene passissa ja kuha kiinni
Suuntasimme paikoille joissa olemme harvemmin käyneet ja tarkoitus oli taas vähän luotailla. Laskun aikana nappasi eka noin 3kg hauki kiinni ja heti perään mittakuha (45cm). Seuraavan lenkin aikana tuli neloistärppi josta kyytiin kaksi mittakuhaa ja kaksi haukea, kalat saivat jatkaa matkaansa lukuunottamatta kahta ruokakuhaa. Haukea ja kuhaa tuli tasaiseen tahtiin ja kisassa olisi ollut jo ihan mukavat pisteet muutamaan tuntiin :) Parasta reissussa oli kuitenkin pitkästä aikaa mukava sää, aurinko paistoi ja tuulta oli pari metriä sekunnissa.
Henen pakollinen eväs
Kalastusta ei olisi millään malttanut lopettaa mutta pakko se on välillä töissäkin käydä.
Heinäkuu alkaa olla kisojen osalta ohitse ja meille siihen mahtuivat Koillis-savo Cupista Riistaveden ja Nilsiän, ja Savonia Cupista Keiteleen kilpailut. Välillä tuntuu että kisoja on melkein joka viikonloppu ja aina pitää lähtee eri järvelle väsyneenä suoraan töistä.
Nilsiän kisan avaussiirtymä
Kisatkin ovat menneet vähän sen mukaisesti eikä toivottua menestystä ole tullut. Koillis-savo Cupin molemmat kisat, Riistavesi ja Nilsiä, menivät aikalailla penkin alle kohdekalamme kuhan ollessa kateissa. Aiempina vuosina Riistaveden osakilpailu on ollut vahva meille ja olemme saaneet sieltä hyvin kuhaa mutta tänä vuonna se oli ihan kateissa ja olisi pitänyt keskittyä vain hauen kalastukseen. Nilsiän kisassa toimme puntarille pari mittakuhaa, eli senkään kisan saaliit eivät päätä huimanneet.. Kisassa muutenkin oli kala erittäin tiukassa, voitto irtosi noin 19k pisteellä ja suurimman kalan luotain meni n. 2kg hauella.
Savonia Cupin keiteleen kisa meni kalastuksellisesti jo hiukan paremmin. Tämä oli ensimmäinen kisa johon menimme Henen kanssa kahdestaan ja molemmat olivat tietysti olleet edellisen yön töissä. Kisakeskukseen saavuimme noin 9.20 ja kisaan lähtö oli puolelta. Paikalla vain nopeasti vene järveen ja eikun vesille. Keiteleeltä meillä on aiemmin vain vähän kokemusta ja valitsimmekin paikan vain kartan perusteella. Kisa alkoi ihan hyvin ja muutama mittahauki tuli heti kyytiin.
Hene ja tuplahauki
Noin 12 aikoihin saimme vähän vauraamman lähdön, tätä kalaa aikamme väsytellessä ja olosuhteiden muuttuessa saimme vihdoin kalan kyytiin ja se paljastui vähän yli viiden kilon haueksi. Tämä tiesi kisalle hyvää koska cupissa on tupla pisteet yli 5kg kaloille. Kalan väsytyksen aikana huomasi että olisi hyvä olla myös kolmas jäsen venekunnassa, sää kerkesi muuttua auringonpaisteesta tuuleen ja vesisateeseen, ja saimme myös kaksi muuta kalaa sinä aikana. Tähän vielä lisäksi kapea alue ja tuntemattomat vedet aiheuttivat vähän jännitystä mutta onneksi mitään kummempaa ei sattunut. Tässä vaiheessa olimme hyvässä tahdissa kalojen kanssa ja loppuun tuli kohtalaisen tasaisesti haukea ja ahventa mutta mitalliset kuhat loistivat poissaolollaan. Lopulta saimme noin 24k pistettä ja se riitti 20/62 sijaan. Sijoitukseen emme olleet kuitenkaan tyytyväisiä koska kaipaamamme leima jäi puuttumaan, punnituksessa kuulimme että kisa oli ollut Keiteleellä kaikkien aikojen kalaisin ja ahventakin oli tuotu puntarille yli 73kg. Kisa kuintekin antoi taas vähän uskoa että kyllä sitä kalaa löytyy kunhan vain malttaa yrittää, tässä kisassa jäi jossittelun varaan että miten olisi käynyt jos olisimme saaneet kolmannen jäsenen mukaan.
Seuraava kisa olisikin sitten Savonia Cupin Kuopion osakilpailu, eli kotikisa. Tähän kisaan ei ole kovia odotuksia koska yleisesti ottaen ne ovat menneet aina penkin alle.
– Antti
Keiteleen kisan lähtöäNäkymä komentopaikalleKeiteleellä matkalla punnitukseen
Kahdesta edellisestä kisasta ei ole jäänyt paljoa kerrottavaa jälkipolville. Molemmissa kisoissa kala on ollut ihan hukassa, osasyynä varmaan myöhässä oleva kesä. Vähäisen kalastuksen vuoksi emme ole löytäneet vielä keinoa kalojen jallittamiseen, huonojen säiden ja töiden takia kalastuspäivät ovat jäneet tosi vähälle, lähinnä pelkästään kisoihin. Tarkoituksen olisikin päästä muutaman kerran uistelemaan ihan rauhassa ja päästelemään paineita pois jotta seuraaviin kisoihin pääsisi sitten lähtemään ihan rennoissa tunnelmissa.
Tahkon rampillaRiistavedeltä ei mittaa löytynytTässä lähinnä kisojen tapahtumatKalalle tulee kilohintaa
Toivotaan että seuraavissa kisoissa alkaisia kalat löytymään ja saataisiin puuttuvat leimat kerättyä!
Lauantaina oli vuorossa Savonia-cupin toinen osakilpailu, Iisalmi-uistelu. Pitkästä aikaa päästiin kisaamaan niin, ettei kukaan ollut töissä edellisenä yönä, näin jäi enemmän energiaa itse uisteluun.
Harjoittelua
Kävimme Henen kanssa perjantaina treenaamassa muutaman tunnin Porovedellä, tapahtumia oli niukasti ja olivat tosi laajalla alueella joten siitä ei voinut hirveästi tehdä johtopäätöksiä. Nerkoonjärvi oli tarkoitus käydä treenaamassa mutta sinne emme enää kerenneet. Niinpä kisaan lähdettiin aikalailla edellisten kokemusten turvin.
Evästä kisaan
Aamulla olimme noin 9 aikoihin Iisalmessa joten kerkesimme hakea myös oluet kaupasta, siitä suoraan sitten kisakeskukseen ja melko nopeasti olikin jo startin aika.
Lähdössä
Arvoimme lähtiessä menemmekö Nerkoolle vai Haapajärvelle, päätöstä vaikeutti se että tosi moni vene suuntasi Haapajärvelle, mutta lopulta ajattelimme sitten lähteä sekaan. Paikanpäällä sitten nopeaa kartan tutkiskelua ja valitsimme aloituspaikaksi penkan reunan josta pääsi vetämään pitkää linjaa. Kello löi 10 ja kamat järveen nopeasti, tarkoituksena oli vetää tuplia pohjan tuntumassa.
Reitti Haapajärvelle
Haapajärven ollessa tosi rehevä ja tummavetinen saimme vähän väliä olla tarkistamassa vieheitä ja poistamassa roskia. Noin puolen tunnin uistelun jälkeen saimme tuplatärpistä kyytiin mittakuhan ja mittahauen. Teimme heti lenkin uudestaan paikalla ja toivoimme että muutamat lähistöllä olevat veneet eivät jää pyörimään samalle alueelle. Meidän onneksemme muut näyttivät jatkavan muihin paikkoihin ja saimme rauhassa jäädä pyörimään tähän.
Tärppiä odotellessa
Noin parin tunnin jälkeen saimme kyytiin vähän yli 6kg hauen joka tarkoittaa savonia-cupissa tuplapisteitä, tämä toi hiukan helpotusta tilanteeseen muiden kalojen ollessa aika pientä kokoa.Paikka antoi tasaiseen tahtiin tapahtumia ja veneessä käytettiin noin 15 kuhaa ja vähintään tuplasti haukia. Hauen keskimitta vain ei tunnu olevan kovin suuri tai sitten emme vain löytäneet oikeita paikkoja.
Hammaslääkärissä
Lopulta saimme puntarille 5 haukea ja 3 kuhaa. Aikaisempien vuosien tuloksia katsellessa ajattelimme että nyt saattaisi olla mahdollisuus toiseen Opm leimaan. Onneksemme muutkaan eivät olleet saaneet mahdottomia saaliita. Lopulta tulokset tulivat seinälle ja ylättäen olimme tulleet toiseksi! Tämä tietysti antoi taas vähän lisää uskoa tekemiseen ja intoa tuleviin kisoihin.
Venekunta kisan jälkeen
Uistelemaan olisi tarkoitus päästä enemmän jos vain kelit sallivat! Tuulet ovat olleet sen verran kuvia että harrastusuistelu on jäänyt vähemmälle mikä on vähän harmillista koska kesäkuu olisi töiden suhteen antanut tähän parhaat mahdollisuudet. – Antti Ps. Myynnissä olisi myös Lowrance ELITE-7 CHIRP kaikuluotain/karttaplotteri !
Kisapäivä alkoi kun herätyskello soi jo 3.15. Sovimme edellisiltana että hakisin Antin ja Henen kyytiin sen jälkeen kun pojat pääsevät töistä neljän aikaan. Suuntasimme heti Niiralan Abc:lle josta ostimme nopeasti eväät mukaan. Tämän jälkeen haimme trailerin kyytiin ja suuntasimme kohti Vehmersalmea josta nostimme taas veneen kyytiin.
Käsämän teboililla, matkalle mahtui myös hiekkatietä
Olimme sopineet Tomin kanssa että tapaisimme Käsämän Teboililla aamulla josta jatkaisimme neljästään kohti kisakeskusta Rääkkylässä. Perille päästyämme laskimme veneen ja kävimme ilmoittautumassa kisaan. Alueella oli jo hyvin ihmisiä ja venepaikalle oli jo jonoa vaikka kello oli vasta 8. Aikaa oli vielä hyvin joten joimme kahvit satamakahvilassa ja odottelimme kisojen alkua.
Tuulta oli luvattu edellispäivänä 6 m/s ja ilma oli heti aamusta pilvinen. Puuskittainen tuuli häiritsi heti kisan alkaessa ajoa varsinkin sen jälkeen kun saimme siimat laskettua. Saimme puolen tunnin uistelun jälkeen muutaman alamittahauen kyytiin, mutta normaalisti hyvin alkaneet kisat olivat kateissa. Saimme vetää noin pari tuntia ennenkuin se mittakala tuli veneeseen. Tiesimme jo päivän alussa ettei helppoa tulisi olemaan. Kala olisi passiivinen ja syönti luultavasti on heikkoa. Uitimme molemmilla puolilla alussa tupla-vaappuja ja pienet hauet olivatkin kiinnostuneita tästä yhdistelmästä. Tarkoituksenamme oli tällä taktiikalla vetää haukea noin 5m vedestä jossa uskoimme sen olevan.
Uusi teline padille
Itse kisalajeina oli ahven, hauki ja kuha (5 kalaa per laji). Kaikkia lajeja saimme kisan aikana mutta ne olivat pääsääntöisesti alamittaisia. Itse kisasääntöihin tulisi minun mielestäni hiljalleen kirjata myös ylämitat kaloille jotta olisimme enemmän vastuullisella alueella ja kilpailu tulokset olisivat tasavertaisempia. Toki, sattuma kalat ovat aina tervetulleita mutta muutenkin tässä cupissa on otettu askel parempaan suuntaan mielestäni siinä, ettei puntarille saa tuoda viittä kalaa enempää/kisa laji ja se kannustaakin ottamaan ylös vain ne kalat jotka ovat tuloksen kannalta välttämättömiä. Kuhalle sopiva alamitta tosiaan on 46cm mutta sekin riippuu niin paljon vesistöstä ja tulisi soveltaa joka kisaan erikseen parhaimman saatavilla olevan tutkimustiedon mukaan. Ylämitaksi sopisi vaikkapa se 60, tämäkin harkiten . Hauen alamitta (55cm) on sopiva mutta ylämitta on hankala asettaa koska kalat ovat yleensä hyvin eri mallisia olemukseltaan ja paino / kuntokerroin vaihtelee tosi paljon eri yksilöiden välillä. Faktahan on se että mitä isompi petokala on, sitä paremmat geenit kalalle on kehittynyt mm. lisääntymistä silmälläpitäen ja ne pystyvät tuottamaan paljon enemmän jälkeläisiä ja yksinkertaisesti tavallisen ihmisen suuhun sopivalla tavalla ilmaistuna, laadukkaita sellaisia. Ne pitävät myös särkikalakannat kurissa ja osaltaan kantavat kortensa kekoon rehevöitymistä ehkäisevänä tekijänä. Kisojen sääntöjen osalta kritiikin pitää kohdistua sääntöjen laatijoihin niin halutessaan, ei kisailijoihin. Onhan kisat vielä nykyäänkin ns. lahtauskisoja ainakin osittain mutta henkilökohtaisesti kerran vuodessa käydessämme uistelemassa eri vesistöissä en koe sen olevan kovinkaan suuressa roolissa erittäin tärkeiden, niiden suurten petokalojen poistoa suosiva tapa kalastaa. Tässä ko. kisassa saimme vain n.15kg haukea veneeseen. Kisojakin voi käydä enemmän vastuullisesti sääntöjen tähän ajaessa! Itse kisa harrastus on alkanut sen verran varhain joten en anna henkilökohtaisen suuntautumisen (C&R) mennä liikaa ihon alle. :) Valitettavasti Ruotsin käytännön mukaiset valokuviin perustuvat tulokset eivät ikävä kyllä tule ikinä suomessa onnistumaan.
Kevät on monesti ollut heikkoa ja suunta jatkui pitkälle päivään asti, jolloin saimme veturi yhdistelmästä vasta toisen mittahauen ylös. Mittahaukea kohti sai käyttää veneessä noin kymmentä pienempää haukea ja kalat olivat muutenkin erittäin laihassa kunnossa.
Veneitä risteili pitkin selkää koko päivän mutta näytti vahvasti siltä, että kisailijat eivät pyörineet samoilla alueilla vaan vaihtoivat ja hakivat uusia paikkoja jatkuvasti. 5-6 metrin vedestä siirryimme vetämään puntilla hieman syvempää mutta taktiikan vaihdos ei antanut toivottua tulosta, vain muutamia alamittoja kävi veneessä. Uskoimme hitaan vauhdin ja laajaliikkeisten vaappujen olevan se toimivin ratkaisu ja jatkoimme tällä suunnitelmalla eteenpäin. Kolmeen mennessä meillä oli kyydissä neljä mittahaukea ja yksi epävarma mitta.
Kisaa oli jäljellä reilut pari tuntia kunnes räikkä pärähti. Tarkoitus oli ajaa matalaa vettä ja veneen alla sitä oli vain noin kaksi metriä. Melkein heti kala paljastui keskimääräistä karkeammmaksi kun se ensimmäisen kerran näyttäytyi pinnassa. Väsytys ei kestänyt kuitenkaan kovin kauaa, mutta yritimme silti ottaa kalan rauhallisesti veneeseen koska tuon kokoinen kala pelastaa paljon muuten hiljaisessa kisassa. Antilla ja Tomilla on muuten jo aiempaa kokemusta tälläisten kalojen karkuuttamisesta aivan veneen vierestä sm-kisoissa. Kala saatiin haavittua onnistuneesti kyytiin ja tämä piristi väsyneitä kalamiehiä. Suoritimme nopean punnituksen veneessä ja vaaka näytti painoksi hieman päälle 9kg. Saatuamme painon selville, tunteet olivat jikseenkin kaksijakoiset. Iloitsimme tottakai hyvästä kalasta kisatilanteessa mutta yli kymmenen kilon hauella olisi ollut kolmen kerroin. Lopulta jäimme siitä harmittavat 860g ja se olisi riittänyt kilpailun voittoon. No, hyvä näinkin!!
Teemu ja kisan suurin kala (9,14kg)
Tämän kalan jälkeen meillä oli tarvittavat 5 haukea kyydissä ja mittahauen koon ollessa pientä päätimme ettemme yritä enää haukea vaan siirrymme kuhan vetoon. Tarkoitus oli saada ennen kisa-ajan loppumista vielä edes yksi mittakuha (46cm). Aiemmin veneessä oli jo käynyt muutama juuri ja juuri alamittainen kuha ja tiesimme sitä kyllä olevan. Päätimme laittaa kunnon puntit siimoihin ja vedimme noin 8 metrin vettä. Noin tunti ennen loppua taktiikan vaihdos tuotti halutun tuloksen ja saimme yhden 48cm kuhan veneeseen. Tämän jälkeen veneessä kävi yksi mitallinen hauki, mutta siitä ei ollut meille enää hyötyä ja vielä jokunen alamitta kuha.
Lopullinen sijoitus oli 4/52 ja tämä hieman yllättikin meidät. Vuoden ensimmäinen kisa antoi hyvän alun kaudelle ja otimme kisasta myös Opm-cup leimat. Toivottavasti pääsemme tällä kaudella kiertämään kaikki suunnitellut kisat ja keräämään tarvittavat leimat!
aloitetaan nyt vaikka sanoin että olipahan reissu. Keli oli mahtava, pienestä pilvisyydestä pläkätyyneen auringon paisteeseen! Kävimme treenailemassa ensi sunnuntaita varten, koska Jokikone cup starttaa silloin rääkkylän osakilpailulla. Koitimme useita paikkoja lyhyin vetoajoin. Joka paikka antoi haukea ihan ok. Toisaalla pientä paljon ja muualla vähän, mutta isoja. rojua jäi pohjaan puolen kesän edestä, mutta mukavaa oli. Testissä olivat uudet XL shallow tuikkarit ja ei voi kuin ihmetellä miten niin iso pystylappuvaappu tulee niin taiteellisen epäsymmetrisesti perässä. Häkellyttävä uinti kaiken puolin. Toimivuudesta todisteena 8+ hauki joka vapautettiin kuvaamisen jälkeen. Kun haukipaikat oli katsottu, oli vuorossa kuhapaikat. Vartin veto ja ensimmäinen mittakala kyydissä. Lenkki ympäri ja toinen nippanappaa alamittainen kuha näyttäytyi. Piirtoa ottipaikalla aivan pimeänään kaiussa. Riemun kiljahdukset sai päätöksen viimeisellä paikalla Vuosalmen edustalla kun rojuja ylös kelatessa ajoimme takilat talvella järveen jääneeseen verkkoon. Kelasimme yhden pitkän jatan kyytiin ja läjän kelluvaa narua siihen kyytipojaksi. Pari tunti meni rattoisasti siinä projektissa, mutta eipähän niin paljon muut uistelijat enää saa kamojaan nuihin kiinni. Vielä sinne toinenkin jata jäi joka painuu 8m reunasta syvänteeseen. Ei mahtunut kyytiin enää se. Saldona kyydissä näyttyneitä kaloja, haukia n. 25kpl ja pari kuhaa. -Tomi
Blogin päivittäminen jäädessä viime vuodelta kokonaan, otetaan nyt pieni summaus edellisestä kaudesta.
Ensimmäisenä asiana haluaisin mainita allekirjoittaneen liittymisen uistelutiimiin ja tässä kohtaa pitäisi varmaan hieman raottaa taustoja. Olen ollut jo pienestä pitäen intohimoinen mökkikalastaja, mutta töiden lisääntyessä jäi kalastus vuosi vuodelta pienemmälle. Antin tunsin jo muutaman vuoden takaa, työskentelemme molemmat Dj-puolen hommissa ja tiesin hänen harrastavan vetouistelua, joten pyysin päästä joskus mukaan kallavedelle. Kesäkuussa aikataulut kohtasivat ja pian huomasinkin olevani jatkuvaan mukana. Opeteltavaa riitti, mutta kova innostus joudutti oppimaan.
Innokas kalamiesEnsimmäiset kisani kävin Savonia Cupin Nilsiän osakilpailussa ja samassa minulle aukesi täysin uusi ulottuvuus kalastukseen kaiken sen jännityksen ja ”totisuuden” vuoksi. Menestys tosin oli vaihtelevaa ja välillä ketutti armottomasti, joten kisojen nurja puolikin tuli tutuksi. Positiivisen mielen omaavana olin kuitenkin tyytyväinen tuloksiin ja siihen, että edes ylipäätään pääsin kilpailemaan. Kauden kirkkaimpana saavutuksena mainittakoon Tomin sijoittuminen kolmanneksi kuhakunkussa! Sm-kisapaikka jäi täpärästi saamatta, mutta yritys oli kova viimeisiin kisoihin saakka. Kilometrejä kaudelle kertyikin karvan alle 2000 ja tunteja yli 300.
Keiteleen säätöäKoko heinäkuun saimme nauttia upeasta säästä ja pyrimme käymään kalassa aina kun työt ja menot sallivat. Eihän siinä paljoa tullut nukuttua, mutta kumman virkeänä jaksoi herätä kun tiesi pääsevänsä kalaan. Kesä vierähtikin nopeasti kalastellessa ja makkaraa paistellen. Syksyn tultua suuntasimme katseet lohen uisteluun ja suvakselle.
Vene parkissa Tuomaansalon laavullaSuvaksella tärppejä tuli vaihtelevasti. Joinakin päivinä jopa yli 6, mutta varsinkin loppusyksystä vedimme monena päivänä tyhjää. Aloitimme alkuun vaapuilla, mutta syksyn edetessä halusimme kokeilla raksin vetoa (olisiko siitä voinut johtua tämä tärppien vähyys loppua kohti?). Opimme kuitenkin paljon, vaikka välillä meinasikin sormet tippua kämmenistä kun säädimme täkyjen uintia. Suurimmaksi arvokalaksi jäi 58cm taimen, mutta saadun kokemuksen määrä korvasi osittain pettymystä (olemattoman) saaliin suhteen. Vene pääsi säilytykseen marraskuun lopulla ja siitä lähtien on malttamattomana odotettu uutta kautta. Omat odotukseni tulevaan kauteen ovat korkeat ja aika näyttää miten äijien käy. Tätä kirjoittaessa vene on jo otettu pois säilytyksestä ja hieman uudistuksiakin tehty, niistä kirjoitammekin seuraavaksi. Lopuksi vielä pari kuvaa viime kaudesta. Lisää löytyy kuvat osiosta. Kuvia reissuilla tulee räpsittyä vähän liikaakin ja päivittelemme niitä parhaamme mukaan.
-Henri
Suvaksen antia. Nopea kuva ja takas uimaan.Lohta lähdössä koittamaan. Kuva millibaarin laiturista Vehmersalmelta.
Juhannus & MM-kisatLoppukevennyksenä vielä kuva kisareissun kuluttamasta kalamiehestä :)
Mainittakoon heti kärkeen, että Antti joutui työkiireiltään jäämään kuivalle maalle ja Teemu hyppäsi repsikaksi. Lisäksi matkaan saatiin haavimieheksi serkkupoika Heikki.
Keli mitä mainioin, lähes pilvettömältä aurinkoa ja metrin verran tuulta ja lämpöä päivälle lähes 20 astetta, kuha keli siis.
Aloitus paikkana meillä Ollinselällä olevan Myhkyri -saaren jälkeinen pitkä penkka Vehmersalmelle päin.
Heti kun pilkit vedessä niin ensimmäinen n. 48cm kuha kyytiin ja penkkaa eteenpäin. Muutamia alamitta kuhia näyttäytyi heti perään. Kisahauki sai odottaa ylös pääsyään n. 20min. Penkalla useita tapahtumia ensimmäisellä vedolla, mutta karkuutuksia kiitettävästi.
Toisella ja kolmannella vedolla penkka kieltäytyi yhteistyöstä ja suunnaksi Paskoselkä ja sieltä Matelien saaret.
Samantien sinne päästyämme muutama hauki ja mitta kuha kyytiin.
Jos jotain merkillepantavaa kyseiseltä päivältä, niin kuha n. 9-11m vedessä erittäin lähellä pohjaa ja puri max. 3km/h vauhdista. Karkuutuksia jatkuvasti ja haaviin päässeet kalat heti irti. Ilmeisesti ei maistunut oikein.
Pojat Koukussa 