Kaikki kirjoittajan anatomitrolling artikkelit

Keitele 9.7.

 

Photo 11.7.2016 22.04.18
Treenihaukea

Keiteleen kisa on aiempina vuosina mennyt kohtalaisen huonosti, poislukien viime vuonna jolloin kalaa tuli mutta kaksi väsynyttä käsiparia oli liian vähän. Tänä vuonna oli mahdollista käydä harjoittelemassa joten kävimme parina päivänä vetämässä muutaman tunnin setit. Kuten normaalisti niin harjoituksissa syönti oli hyvää ja kalantulotahti oli erittäin hyvä kisaa ajatellen.

Photo 11.7.2016 22.04.29
Kala oli vielä mitassa

Kisan aloitimme treenatuilta paikoilta, ensimmäiseen puoleen tuntiin kyydissä kävi noin 30 kalaa mutta sumppuun jäi ainostaan yksi ahven. Tämän perusteella olisi vaikea kisa tulossa. Vaihtelimme taktiikoita ja vaappuja mutta mikään ei tepsinyt, kaikki kalat olivat järjestään pari senttiä liian lyhyitä. Hyvältä näyttäneet treenit kääntyivät taas pettymykseen kisoissa. Paljoo enempää kisoista ei jäänyt kerrottavaa.. Tässä välissä ajateltiin pitää pieni tauko kisoista ja yrittää keretä käymään edes kerran vapaa-ajalla uistelemassa. Tämä toivottavasti tuo vähän rentoutta tekemiseen ja uusia ideoita.

Nilsiä 3.7.2016

Kiireiden takia kisaan treenaaminen jäi melko laihaksi. Ehdimme kuitenkin käydä testaamassa pari paikkaa. Torstaina suuntasimme Ollukanselälle, josta parin tunnin vedolla löysimme useamman kuhan ja paikat vaikuttivat hyvältä. Perjantaina aikataulu oli vielä tiukempi ja ehdimme vesille vasta myöhään iltapäivällä. Kävimme kuitenkin nopeasti testaamassa Killonselkää, koska se oli lähellä. Se osottautui huonoksi kuhan suhteen ja saalis oli lähinnä alamittasia haukea, (alle 55cm) joten rajasimme nopeasti alueen pois.

Kisapäivä

Treenauksen johdosta vene oli jo valmiina Nilsiässä, joten saimme nukkua hieman pidempään, mutta kuitenkin perinteisesti edellisen yön töiden johdosta unet jäivät noin kolmeen tuntiin. Kun pääsimme Antin kanssa kisakeskukseen, oli Tomi jo valmiina paikalla ja hoitanut ilmottautumisen. Aiemmin kaudella huomasimme, että uistinkokoelmamme on päässyt toistuvan pohjaan jäämisen seurauksena hieman hupenemaan, niinpä Tomi toi tullessaan helpotusta asiaan uusien Isluren tuikkareiden muodossa.

Tarpeeseen tulleet uudet Tuikkarit
Tarpeeseen tulleet uudet Tuikkarit

Ollukanselälle kertyy kisakeskuksesta melkoinen matka, joten kävimme treenipäivinä luotaamassa oikoreittiä Killonselän kautta. Reitti oli paikoin kapea ja matala, mutta kuitenkin ajettava. Muutama muukin vene uskaltautui ajamaan samaa reittiä.

Kapeikko oikoreitillä.
Kapeikko oikoreitillä.

Treeneissä parhaiten tuntui toimivan kultainen väritys ja sitähän me perään laitoimmekin muutaman ärsykevärin kera. Syönti tuntui olevan kohdallaan, mutta tuntui että ensimmäisen tunnin aika sai kalastaa 15 alamittaa, ennenkö mitat täyttävä yksilö sattui kohdalle. Muokkasimme välillä painotusta ja vedimme hieman syvempää linjaa pysyen kuitenkin suunnilleen samoilla paikoilla, koska alueella tuntui kalaa olevan. Toivoimme luonnollisesti suurempaa kuhaa, mutta emme sitä tälläkertaa oikein löytäneet. moni kala oli rimaa hipoen mitat täyttävä ja alamittaisia kävi veneessä päivän aikana varmasti kymmeniä.

Tomi mittailemassa
Tomi mittailemassa

Sää oli päivän mittaan erittäin kirjava. Kisojen alkaessa, oli puolipilvinen ja tuulinen sää. Puolivälissä alkoi sataa ja sateen jälkeen tuuli lakkasi kokonaan. Ilma oli miellyttävä ja aallokkokin hävisi nopeasti, mutta tuulen myötä hävisivät myös kalat. Kilpailun loppupuolella kisa-aluetta alkoi lähestyä ukkosrintama. Kesken säädön saimme kunnon säikäytyksen kun salama löi aivan veneen viereen. Pamaus oli niin kova, että korvat menivät lukkoon ja ei ollut kaukana ettei kalsarit olisi menneet vaihtoon. Hetken mietimme kisan lopettamista kun huomasimme, että viereltä katosi pari venettä ukkosen seurauksena, mutta päätimme kuitenkin jäädä vielä yrittämään loppuun asti.

Tomi säätää, satoi tai paistoi.
Tomi säätää, satoi tai paistoi.

Veimme puntarille yhden hauen, sekä 8 kuhaa, joista 7 läpäisi mitan ja yksi jäi millin erolla pois tuloksesta. Tuloksena sija 21/48, joka oli luonnollisesti pettymys.

Viikon tauon aikana oli moottorin väliin ilmestynyt linnunpesä
Viikon tauon aikana oli moottorin väliin ilmestynyt linnunpesä

 

Katsaus alkukauteen

Ruotsin reissun jälkeen emme ole kovin paljoa päässeet kalaan kotimaan vesillä. Kalastus on keskittynyt lähinnä kisoihin emmekä ole kerenneet treenamaan tai muutenkaan uistelemaan. Tämän ja muiden sattumusten myötä kisakausikin on alkanut aika takkuisasti ja alla vähän lisää miten hommat ovat menneet.

Rääkkylä 15.5.

Rääkkylässä oli Jokikone-cupin avauskisa ja samalla meidän kauden avauskisa. Henri oli keikalla Joensuussa, joten he tulivat sieltä Tomin kanssa ja itse lähdin töiden jälkeen tunnin unilla vene perässä ajamaan Kuopiosta. Treffit sovimme viime vuoden tapaan Käsämän Teboilille, josta jatkoimme matkaa samalla autolla. Fiilikset olivat kaikilla korkealla, koska tämä oli eka kunnon reissu kotimaan vesille ja polte oli kova, lisäksi testissä olivat uudet kelat ja takiloissa kuidut vaijerin sijaan. Kisakeskuksessa olimme hyvissä ajoin ja vene oli laitettu jo valmiiksi ennen rampille ajoa. Kun oli rampille peruutuksen aika Tomi ihmetteli miten veneen ratti oli niin löysä ja pyöri kuin tyhjää, vähän aikaa ihmeteltyämme huomasimme, että hydrauliohjauksen toinen nippa oli katkennut moottorin päästä ja öljyt valuneet ulos. Kisa jäi kesken jo ennen kuin kerkesi alkaakkaan. Nippa oli varmaan päässyt katkeamaan kun nostimme venettä ja trimmasimme koneen ylös, moottorikaivossa oli puukalikka jota olimme käyttäneet moottorin ja veneen välissä ja hydrauliletkut olivat jääneet jotenkin jännitykseen ja pettäneet. Tästä oppineena kalikka kulkee tästä lähtien auton kyydissä.

Photo 15.5.2016 9.16.26
Kisa oli siinä.
Photo 15.5.2016 11.40.36
Ilmausta

No ärräpäitä tuli hetken verran ja päätimme grillata evääksi tarkoitetut makkarat kisakeskuksessa. Tämän jälkeen lähdimme ajelemaan kohti Teboilia, mutta matkalla tuli mieleen jos poikkeaisimme Tomin veljen tallille Liperiin ja ihmettelisimme vähän ohjausta. Saimme entisen nipan pois sylinteristä työntämällä naftin torx-kannan sisään ja vetämällä varovasti ulos. Kuin sattuman kaupalla Tomi löysi tallista juuri sopivilla kierteillä olevan nipan ja saimme sen laitettua kiinni, näin ohjausjärjestelmä oli jälleen ehjänä. Tästä sitten suuntasimme suoraan Joensuun motonettiin ostamaan öljyä ohjaukseen ja ilmasimme järjestelmän suoraan kaupan pihassa. Lopulta ohjaus oli kunnossa ja päätimme suunnata Pyhäselälle testamaan venettä.

Photo 15.5.2016 13.22.45
Näkymä Pyhäselälle
Photo 15.5.2016 15.42.38
Ensimmäinen hauki

Rampille päästyämme totesimme että tuuli oli erittäin kova, jo veneen laskemisessa oli omat ongelmansa, mutta saimme kuitenkin veneen vesille. Sitten vain vesille ja etsimään jotakuinkin suojaista paikkaa, jossa pääsisimme uistelemaan. Jo settejä vetoon laskiessamme ensimmäinen hauki iski. Vedimme muutaman tunnin ja haukia tuli tasaiseen tahtiin, taas jäi jossiteltavaa kisan suhteen miten siellä olisi kala sitten syönyt. Jossain vaiheessa Tomi ihmetteli miksi takilat kelaavat hitaasti ylös ja piippaavat huonon virransaannin merkiksi, vilkaisu volttimittariin joka näytti vajaata 11 volttia. Äkkiä turhat sähkölaitteet pois päältä ja kelaamaan tavaroita ylös. Pääsimme onneksi rantaan asti, mutta jo koneen trimmaaminen ylös teki tiukkaa, hilkulla oli että olisimme jääneet vesille tuulen armoille. Tästä homma jatkuikin uutta vikaa selvitellessä..

Suonenjoki 21.5.

Suonenjoen osakilpailuun lähtiessä innostusta latisti Joensuun tekniikkamurheet, sekä sateinen sää. Moottorin latausongelmaa ei saatu vielä tutkittua ennen kisaa, joten päätimme vain ladata akut täyteen ja toivoimme, että se riittäisi kisan ajaksi.

Seurasimme volttimittaria tiukasti ja huomasimme, että jännite laskee tasaisesti. Kalan tulon ollessa nihkeää ja jännitteen mennessä todella alas, päätimme luovuttaa kilpailun reilun parin tunnin vetämisen jälkeen. Emme vieneet yhtään kalaa puntarille, vaan  lähdimme ripeästi Kuopioon nuolemaan haavoja ja katsomaan Suomi – Venäjä kiekko-ottelua.

Iisalmi 11.6.

Ennen Iisalmen osakilpailua vene huollettiin ja latausongelma johtui viallisesta jännitteensäätimestä, joten pääsimme lähtemään kisoihin ilman tekniikkahuolia.

Ajatuksissa oli käydä treenaamassa kisaa varten ja muista menoista johtuen päädyimme viemään veneen Iisalmeen kisaa edeltävänä päivänä. Tarkoitus oli käydä ainakin luotailemassa paikkoja, mutta kiireen ja kovan vesisateen vuoksi päätimme haudata tämän ajatuksen ja lähteä kisaan ilman treenejä.

Iisalmen kisa-alueeseen kuuluu kolme järvialuetta: porovesi, haapavesi sekä nerkoo. Valitsimme ensimmäiseksi paikaksi poroveden ja niin tuntui tekevän moni muukin venekunta. Paikka antoi kalaa melko nihkeästi, mutta kun mietimme paikan vaihtamista, saimme aina jonkin tärpin joka valoi lisää uskoa paikkaan. Yritimme kalastaa kuhaa, joka näin jälkeenpäin ajateltuna oli virhe, koska kisassa kuhaa ei lopputulosten perusteella ollut paljoa tullut. Saimme kuitenkin yhden mittakuhan puntarille ja painoa sillä oli 930 grammaa.

Photo 19.6.2016 16.40.47
Siirtymää

Vaihdoimme vielä lopuksi haapaveden puolelle, jossa ainakin edellisvuosien perusteella on myös karkeampaa haukea. Tälläkertaa tuplapistehauet (yli 5kg) jäivät vain haaveeksi. Saimme kuitenkin pari haukea napsittua puntarille. Kisa oli vaikea ja kala tuntui olevan tiukassa myös muilla. 10 parhaan joukkoon pääsi reilulla 16 tuhannella pisteellä. Meidän venekunnalla tällä kertaa pisteet 10090 ja sijoitus 25/56.

Positiivisena puolena kuitenkin, että saimme uisteltua koko kisan ilman tekniikkamurheita. Tästä on taas hieman parempi jatkaa eteenpäin.

Pohjois-Kallavesi 12.6.

Pohjois-Kallaveden kisa oli ensimmäistä kertaa mukana cupissa tänä vuonna. Kisaan lähdettiin ihan puhtaalta pöydältä, treenaamassa ei keretty käydä eikä kukaan meistä ollut aikaisemmin uistellut kyseisellä järvellä. Olimme katsoneet kartalta joitakin paikkoja valmiiksi eikä ollut muuta vaihtoehtoa kuin luottaa niihin.

Photo 12.6.2016 14.52.11
Kalaa kyytiin

Siirtymän jälkeen ensimmäiselle paikalle saavuttaessa meillä oli vielä vähän aikaa luotailla paikkoja, kerkesimme suurpiirteisesti kartoittaa muutamat ajolinjat ennen välineiden laskua. Kiersimme paikalla muutaman vedon, mutta emme saaneet kuin yhden alamitta tärpin. Päätimme, että kierrämme vielä saaren toiselle reunalle ennen paikan vaihtoa. Tältä reunalta saimme sitten tuplatärpin ja toinen kaloista oli otettava, tätä paikkaa ajelimmekin sitten seuraavat tunnit. Haukia tuli tasaiseen tahtiin, otettavien suhde oli noin yksi viidestätoista, joten töitä sai tehdä koko ajan. Pitkästä aikaa meitä oli kisassa neljä henkeä Japen tultua vahvistamaan miehistöä eikä se ollut yhtään liikaa, tekemistä riitti koko ajan kaikille.

Photo 12.6.2016 11.32.50
Kala kiinni

Viimeiseksi tunniksi teimme taas pienen siirtymän toiselle rannalla ja siitä lähti heti alkuun kutoistärppi. Tätä paikkaa kiersimmekin sitten loppu ajan ja saimme vielä haalittua muutamia mittahaukia kyytiin. Aina kun saimme setin takaisin järveen kääntö takaisin linjalle ja sama ruljanssi uudestaan. Loppujen lopuksi saimme reilu 30kg haukea ja 2 ahventa jotka riittivät tällä kertaa yhdeksänteen sijaan (tulokset). Tunti tai pari lisää aikaa ja veneessä olisi ollut vielä mukavammin haukea oikeiden yhdistelmien löydyttyä vasta kisan loppuvaiheilla. Kyydissä oli pari neljän ja puolen kilon haukea ja yli vitosen kalalla olisi saanut tuplapisteet, tällä kertaa ei ollut onni meidän puolella näiden suhteen. Jälkeenpäin ajateltuna olisi varmaan aluksi kannattanut käydä etsimässä vauraampaa haukea syvemmän päältä ja lopuksi tulla matalaan pienemmän hauen perään. Suunta on kuitenkin alkukauden jälkeen ollut ylöspäin ja toivottavasti myös jatkuisi samana, mutta seuraavana vuorossa on Nilsiän kisa joka on ollut meille aina vaikea.

Photo 12.6.2016 11.33.57
Tomi haavimassa haukea
Photo 12.6.2016 13.05.39
Apajilla
Photo 12.6.2016 15.58.14
Tapahtumia riitti

Kalustoa

Talven aikana tuli mieleen että meiltähän ei vielä löydy kunnon kalustoesittelyä täältä. Nyt kun on kalastukselta aikaa niin sellaisenkin joutaa kirjoittelemaan, samaan yhteyteen tulee vähän kokemuksia laitteista.

Silver Eagle Star Cabin

Photo 9.4.2016 17.37.55
Vene kauden -16 alussa
photo-24-11-2016-8-31-40
Vene kauden -16 lopussa

Tiimimme ykkösveneenä on Silverin kabiini, vene on jo vuosimallia 2001 eli ensimmäistä sarjaa, ja ollut meillä syksystä -06 lähtien. Koneena siinä on Mercuryn 115 EFI, vuosimalli -03, ja tämäkin on ollut samasta syksystä lähtien. Syksyllä -16 kone päivitettiin Yamahan F150 -12 koneeseen joka löytyi sopivasti käytettynä. Nyt kone on suositusalueen ylärajalta joten tehoreserviä on enemmän ja toivottavasti myös marssivauhdin kulutus pienenee. Alun pitäen vene tuli meille retkikäytöstä mutta siinä oli kuitenkin valmiina vapaputket ja autopilotti. Tässä ajassa venettä on kerennyt pikkuhiljaa varustaa mieleisekseen ja isompia suunnitelmia sen osalta ei ainakaan tällä hetkellä ole mielessä.

Elektroniikka

Kuten jo joskus aiemmin on tullut kirjoitettua on meillä yleensä aina ollut Lowrancen elektroniikkaa. Tämä johtuen suurimmaksi osaksi siitä että käytettynä veneet ostaessa näissä on ollut kiinni kyseisen merkin laitteita. 2015 kauden alussa testasimme eri valmistajia mutta päädyimme sitten lopulta päivittämään koko elektroniikan saman merkin alle, eli Lowranceen. Tulee varmaan jo tottumuksesta, mutta niiden käyttöliittymät ja laitteiden logiikka sopivat vain meille, eikä myöskään ominaisuuksissa ole ollut ikinä valittamista. Itsellä on sama ollut myös muun elektroniikan puolella, esimerkiksi koneiden ja puhelimien kanssa olen tottunut Applen systeemiin ja kynnys siirtyä muihin on noussut isoksi. Käyttöliittymien helpoutta pitäisi varmaan testata jollain ihan maallikolla joka ei ole ikinä ollut tekemisissä vene-elektroniikan kanssa jotta saataisiin luotettava tulos, mutta väittäisin että Lowrancen valikot ovat ainakin sieltä selkeämmästä päästä.

Myöskin keväällä 2015 uusimme veneen sähköt ja lyhensimme ylimääräiset johdot pois, sitä kertyi useita kymmeniä metrejä. Laitoimme myös uusia sulakerasioita muutamaan paikkaan ympäri venettä joihin kaikki laitteet tulee kiinni, nyt myös sulakkeet on merkitty vian etsintää helpottamaan.

Näytöt

Päänäyttönä meillä on veneessä Lowrancen vanhempaa gen2 -sarjaa oleva 12″ kosketusnäyttö (HDS 12M GEN2 Touch). Näyttö on pelkästään ”plotteri”, eli siihen ei saa kiinni suoraan kaikuluotaimia. Takanäyttönä on sitten uudempaa mallisarjaa oleva 7″ näyttö (HDS 7 GEN3), tähän näyttöön meillä tulee luotaimet jotka ovat sitten verkotettu myös toiseen näyttöön, näistä myöhemmin lisää. Gen3 -sarjassa ei ole enää saatavilla kuin yhtä mallia, näissä kaikissa on kosketusnäyttö ja näppäimet sekä sisäänrakennettuina Sturcturescan ja Chirp toiminnot. Näytöt ovat toimineet moiteetta ja kosketusominaisuus on nykypäivänä hyvä lisä siihen jokapäiväisessä käytössä tottuneelle. Vanhemman polven laitteessa kosketusominaisuudet eivät ole vielä ihan puhelimien tasoa, esim. nipistykset puuttuvat, mutta ne helpottavat käyttöä pelkkiin näppäimiin verrattuna huomattavasti. Uudemmissa Gen3 -sarjan laitteissa tämäkin ominaisuus on parantunut ja se toimii entistä jouhevammin, myös tukien enemmän sormien eleitä näytöllä. Myöskin näyttöjen nopeudet ovat hyvää tasoa, minkä huomaa esimerkiksi karttojen zoomauksesta. Toimintojen lisääntyessä myös näyttöjenkin rasitus luonnolisesti lisääntyy ja ne vaativat entistä enemmän laskentatehoa. Vertailukohtaa uusimpiin laitteisiin ei tästä osalueesta ole, koska entinen Lowrancen plotterimme oli kymmenen vuoden takaa ja Humminbirdin laitekkin oli noin viisi vuotta vanha. Venekäyttöön tarkoitettujen näyttöjen lisäksi meillä on myös iPad Pro veneessä. Koppiveneessä varsinkin padeilla saa ”halvalla” lisää tuumia aina rajalliseen näyttökapasiteettiin. Välillä iPadiin tulee kuva gen3 sarjassa olevan sisäänrakennetun Wi-Fi:n kautta takanäytöltä, näkymä on sama kuin takanäytössä, mutta sitä pystyy myös ohjamaan padin ruudulta joten käytännössä tästä saa suoraan yhden lisänäytön koppiin. Välillä taas padi näyttää Navionicsin Europe HD karttaa jossa on myös käytössä Sonarchart Live -ominaisuus, tämän avulla laite tekee reaaliaikaista karttaa luotain datasta. Luotain on yhdistetty myös tähän näyttöön Wi-Fi:llä ja data tulee suoraan Lowrancesta, erillisiä antureita ei tarvita. Näiden avulla olemme saaneet ”pää näytöiltä” karttadataa pois ja tilaa jää enemmän kalastuksessa tärkeimmille luotainnäkymille. Uuden Ipad Pron myötä siihen on saatavilla myös näytön jako kahdelle eri ohjelmalle, tämä ei vielä tue kaikkia ohjelmia mutta toivottavasti tulevaisuudessa onnistuu samalla näyttölle Navionicsin kartta ja takanäytön peilaus!

Photo 7.4.2016 15.25.59
Vanhan ohjauspulpetin näkymää

Kaikuluotaimet

Veneessämme on luotaimina Airmarin TM150 -chirp anturi ja Lowrancen StructureScan -anturi. Lowrancen kielellä structure scan tarkoittaa sivu- ja alasluotausta korkeamalla erottelukyvyllä. Sivuluotauksen hyödyt kalastuksessa tulevat esiin monessa tilanteessa, sillä näet esimerkiksi kummalla sivulla venettä parvi on. Suurin hyöty on kuitenkin meidän käytössä ollut pohjanmuotojen ja rakenteiden saaminen selville, tästä on paljon apua kartoittaessa mahdollisia kalan oleskelupaikkoja. Kivikot ja muut muodostelmat tulevat helposti esille ja näkymä saadaan paljon laajemmalta alueelta kuin normaalilla luotaimella. Alasluotausta käytämme normaalin luotainnäkymän rinnalla, parhaiten erottelukyky tulee esille kalaparvissa ja pohjan lähettyvillä olevien asioiden tunnistamisessa, kalaparvista voit jopa zoomaamalla laskea yksilöiden määrän. Myöskin pohjan tuntumasta tulee esille normaalia luotainta helpommin onko siellä esimerkiksi kivi vai kasvustoa. Chirp-anturin avulla saadaan myöskin entistä tarkempaa kuvaa veden alta. Vanha anturi lähettää pulssia yleensä joko 83kHz tai 200kHz -tajuudella, kuitenkin yhtä taajuutta kerralla käyttäen, kun taas Chirp -anturi lähettää useita eri taajuuksia yhtaikaa. Esimerkiksi meidän käytössä oleva anturi lähetää taajuksia väliltä 95-155 kHz, tämä parantaa anturin erottelukykyä ja helpottaa esimerkiksi kalojen erottelua pohjasta. Tälle kaudelle veneeseemme tulee uutena Lowrance 3D-structurescan, tämä toiminto yhdistää normaalin sivuluotauksen 3D -näkymään, tätä ei ole vielä muilta valmistajilta nähty. Kuvaa voi pyörittää ja pystyt katsomaan näkymää mistä suunnasta haluat, pohjanmuodot näkyvät entistä selvemmin ja kalaparvien sijainnit ovat helposti nähtävissä. Myöskin sivuluotaus normaali 2D näkymässä on parantunut verrattuna vanhaan StructureScan -anturiin, n. 4m vedessä pystyy näkemään sivuille jopa 80m asti. Laitteesta on kokemusta vasta yhdeltä reilun viikon reissulta joten kokemuksia tulossa enemmän myöhemmin.

Lisää 3d-kokemuksia!

Selventävä kuva sivuluotausnäytöstä
Photo 10.4.2016 8.04.14
Takanäyttö
img_0180
Takanäyttö uudella paikallaan

Autopilotti

Viime kaudella hyvin palvellut Raymarin vanha st5000+ pilotti sai väistyä uudemman Lowrancen pilotin tieltä. Kyseiseen pilottiin päädyttiin sen hinnan ja laiteperheen peruusteella. Pilotissa on mukana pumppu, Nac1 -boksi eli pilotin ”aivot”, point-1 kompassi ja auto/stand-by nappi. Erillistä ohjainpaneelia pilotin mukana ei tule, vaan sen käyttö hoituu plottereiden näytöltä ja fyysisestä napista josta saa pilotin joko päälle tai pois. Tämä ratkaisu jakaa mielipiteitä ja me olemme tulleet toimeen sen kanssa vaikka edellisessä pilotissa ohjainpaneeli olikin, lisävarusteena on saatavana myös kaukosäädin josta onnistuu perustoimintojen ohjaus. Pilotin asennus onnistui helposti ja sen kytkeminen järjestelmään kävi plug´n´play tyyliin mikä pitäisikin olla jo standardi nykyaikana. Kauden kokemuksella pilotti on toiminut hyvin keleissä joissa olemme olleet ja reittiajot ja muut ovat helppo suunnitella plotterin näytöltä. Riittää kun näytölle painelee halutun reitin ja käskee pilotin ajaa sen, tämä on ahtaimissa paikoissa iso apu laskiessa vieheitä järveen. Autopilotti veneessä on sellainen asia ettei sitä välttämättä osaa kaivata, mutta kun sellainen kerran on ollut niin siitä ei enää halua luopua. Varsinkin kisahommissa isommalla veneellä ja useasti myös puuttellisella miehistöllä, siitä on erittäin iso apu.

Tutka

Tutkaksi valikoitui tälle kaudelle Lowrancen 3G tutka. Tämä tuli ajankohtaiseksi reissujen suuntautuessa tulevaisuudessa entistä isommille järville ja ehkä vielä joskus merillekkin. Siellä sumu saattaa yllättää nopeastikin ja isojen laivaväylien läheisyydessä on hyvä tietää missä muut menevät. Myöskin joskus myöhäissyksyn reissuilla kotijärvilläkin on ollut ikävä tutkaa kun näkyvyys on parhaillaan ollut muutamaa kymmentä metriä. Myöskin iltojen hämärtyessä valottomat veneet väylillä ovat jo aiheuttaneet läheltä piti tilanteita, jatkossa toivottavasti nämäkin pystyy välttämään tutkan avulla. Tutkasta ei ole vielä kokemuksia vesiltä ja myöskin lisää juttua luvassa kunhan pääsee käytännössä kokeilemaan.

VHF

Myöskin VHF -puhelimen hankinta tuli ajankohtaiseksi tälle kaudelle isommille järville siirryttäessä. Laite on hyvä olla hätätilanteita varten ja se kannattaa olla kytkettynä gps-laitteeseen jotta pahimman paikan tullen hätäviestiin lähtevät myös veneen koordinaatit mukaan. Tämän ohella myöskin yhteyden pito muihin kalastajiin helpottuu ja saalis ja muiden tietojen vaihto toivottavasti vilkastuu. Laitteeksi valikoitui Link-8 jossa on VHF- radion lisäksi myös sisäänrakennettu AIS-vastaanotin. AIS järjestelmä on pakollinen kaupallisissa aluksissa ja niissä pitää olla AIS lähettimet, järjestelmässä liikkuu tiedot aluksista ja niiden reiteistä. Link-8:ssa on sisäänrakennettu vastaanotin ja kun laite on yhdistetty plotteriin näyttää se ruudulla kaikki laivat joissa on tämä lähetin, tämän avulla vilkkailla väylillä pystyy ennakoimaan isompien alusten liikkeet ja pysymään poissa näiden reiteiltä.

photo-9-11-2016-19-52-28

Verkko

Kaikki laitteet veneessä ovat linkitettyinä toisiinsa, joko NMEA2000- tai Ethernet- verkossa ja osa laitteista ovat molemmissa. Näin laitteilta saatava data on molempien näyttöjen käytössä. Tähän olisi hyvä saada yksi standardisoitu verkko jossa liikkuisi kaikki tarvittava data, näin ollen eri merkkisten laitteiden yhdistäminen olisi helpompaa eikä veneessä tarvitsisi olla useampaa eri verkkoa. NMEA -verkossa liittyvät data on yksinkertaisempaa ja siellä liikkuu enemmän numerotietoa kuten esimerkiksi syvyydet ja vedenlämmöt. Ethernet verkossa liikkuu taas isompi data ja sen kautta laitteiden välillä pystyy siirtämään esimerkiksi luotainkuvaa ja tämä mahdollistaa myös pelkkien plotterilaitteiden käytön myös luotaimina jos verkosta löytyy yksi luotainominaisuuksilla varustettu laite, tämä siis edellyttää että laitteista löytyy ethernet liitäntä. NMEA -verkko tarvitsee toimintaansa virtaa, yksinkertaisimmillaan verkkoon tarvitsee yhden haaran virralle ja yhden laitteelle,  verkon päissä pitää olla terminaattorit jotka sulkevat verkon. Verkkoon voi lisätä laitteita liittämällä väliin t-haaran josta lähtee sitten johto uudelle laitteelle, jos verkossa on paljon laitteita se voi tarvita myös lisäksi toisen virransyötön. Tällä hetkellä meillä oleva ethernet verkko on vain näyttöjen välillä, tässä tilanteessa riittää yksi kaapeli näytöstä toiseen. Ensi kaudeksi ethernet verkon laitteet tulevat lisääntymään tutkan ja 3d -kaiun myötä joten verkkoon tarvitsee Ethernet-hubin, uudessa kaikumoduulissa on valmiina 3 ethernet porttia joten sitä ei tarvitse erikseen hommata.

3d blogiin
Kuvassa keltaisella Ethernet-verkko

Kuvasta poiketen meillä ei ole oikean yläkulman go-free moduulia joten saamme molemmat näytöt suoraan kiinni kaikumoduuliin. Lowrancella 7″ näytöissä on yksi ethernet portti mutta isommissa näytöissä on kaksi porttia, näin ollen esimerkiksi 12″ näyttöön saa kiinni pienemmän näytön ja sen lisäksi esimerkiksi tutkan.

Photo 31.3.2016 16.45.55
Verkotuksia, ylhäällä nmea-verkon tukki ja ethernet-verkko jaetaan 3d-boksista
verkotus_1
Meidän veneen laitteet verkotettuna

Kalastusvälineet

Kelat

Keloina meillä on Abun 7000- sarjalaiset, plaanarivapoissa normaali versiot ja takiloissa Syncrot. Abuja on ollut meidän käytössä alussa asti ja pienemmistä malleista siirryimme nykyiseen sarjaan joskus kymmenisen vuotta sitten. Meidän käytössämme syncrot ovat olleet ehdoton valinta takiloihin niiden jarrun takia, vain kampea taaksepäin kääntämällä saa jarrun löysennettyä ja tästä on monesti ollut apua kun takiloita on tarve puottaa nopeasti. Kaikki kelat ovat toimineet moitteetta, muutamia räikän jousia lukuunottamatta. Tarvetta uusimiseen ei ole ollut ja näillä keloilla mennään niin pitkään kuin ne kestävät.

No tähänkin tuli päivitystä sitten kevään Ruotsin reissun jälkeen, siellä pääsin tutustumaan mittarikeloihin ja polte jäi vaihtaa myös omat kelat sellaisiin. Sopivia vaihtoehtoja vertaillessa valinta kohdistui Okuman Clarioniin, näissä siimatilavuus oli riittävä ja niiden toiminnasta on kuulunut pelkkää hyvää. Kelat ovat olleet nyt yhden kauden käytössä eikä minkäänlaisia ongelmia ole ilmaantunut. Abut lähtivät jatkamaan seuraavalle omistajilleen vielä täydessä toimintakunnossa, takiloihin jäivät vielä syncrot niiden jarrujen takia.

Vavat

Vapoina käytössä on 7 jalkaiset Abun Workhorset plaanarivapoina ja 7 jalkaiset Shakespearen Ugly Stickit takiloissa. Vavat ovat olleet ihan riittävät sisävesi käyttöön ja kohdekalojen ollessa pääsääntöisesti haukea ja kuhaa. Isompien lohien perään ei olla vielä päästy joten vavoista niiden kanssa ei ole vielä kokemusta. Toivottavasti tämäkin asia korjaantuu tulevaisuudessa.

Ensi kaudeksi vavat vaihtuvat ja lohivavoiksi tulee Savage Gearin Baltic Salmon Trolling 2:set 8´pituisena. Myöskin hauki/kuha -vavat tulevat aika varmasti vaihtumaan mutta vielä ihan tarkkaa päätöstä ei ole tehty että mihin. Näistä lisää sitten kauden edetessä ja kokemusten karttuessa!

Takilat

Takiloina meillä on tällä hetkellä Cannonin Digitroll IV:t. Näihin takiloihin valinta kohdistui puhtaasti siitä syystä että Digitroll -sarja on markkinoiden ainoa missä on automaattinen pohjanseuranta. Tämä on ollut suureksi hyödyksi kisahommissa varsinkin silloin kun miehistöstä on ollut pulaa, takilat voi asettaa seuraamaan pohjaa halutun etäisyyden päähän. Takilat saavat syvyystietonsa omasta anturistaan joka on veneen peräpeilissä, näin ollen ne ovat itsenäinen yksikkö eivätkä ole riippuvaisia muusta elektroniikasta. Meillä ei ole ollut ongelmia seurannan kanssa eikä luotain ole hävittänyt pohjaa, välillä takilat väistelevät isompia kalaparvia mitä sattuu luotaimeen mutta tämäkin on aika harvinaista. Aikaisemmin meillä on ollut erilaisia Scottyn takiloita ja kaikki ovat toimineet moitteetta, käytössä on ollut niin manuaalisia kuin sähköisiäkin takiloita. Tälläkin hetkellä yhdet Scottyn manuualit odottaisivat varastossa asennusta, vielä on pohdinnassa että tuleeko veneeseen toinen pari takiloita vai lähtevätkö ne myyntiin.

No niinhän tässä kävi taas kauden -16 aikana että Digitrollit saivat väistyä ja tilalle tulivat taas Scottyn Depthpowerit Suomalaisella Autotrolling -sovelluksella höystettynä, niistä lisää täällä!

photo-3-10-2016-7-57-00

Kalastusvarustelu

Veneessämme oli targakaari ja vapatelineet katolla valmiina jo ostettaessa. Tämän jälkeen on pikkuhiljaa tullut hankittua lisää kaidetta ja kaikenlaisia telineitä. Taakse hommasimme tuplatakakaiteen joka helpottaa lisäputkien ja takiloiden asennuksia. Myöskin varuste- ja uistinrasialaatikoita löytyy kaiteista takatiloista, näiden avulla tavarat pysyvät omilla paikoillaan ja löytyvät helposti niitä tarvittaessa. Kaikki varusteemme olemme hankkineet joko Matsomixilta Liperistä tai Ykköskaiteelta Savonlinnasta, tavaroihin ja työnjälkeen olemme olleet erittäin tyytyväisiä.

Muu varustus

Kuvaus

Nykypäivänä melkein jokaisella reissulla mukana ovat myös kamerat. Viime kauden loppupuolella ostimme kaksi kappaletta GoPro Hero4 Black -kameroita venekäyttöä varten. GoProhon päädyimme lähinnä niiden kuvanlaadun ja ominaisuuksien vuoksi, lisäksi erilaisia kiinnitystarvikkeita löytyy niihin paljon erilaisia ja saatavuus on hyvä. GoProsta on tullut myös kokemusta aiemmin erilaisten urheilulajien parissa ja sen käyttö oli tuttua ja toimivuus tullut jo testattua. Miinuspuolena kameroissa on yleensä huono akun kesto varsinkin jatkuvasti käytettäessä, kamerat pyritään saamaan mahdollisimman pieniksi ja näin ollen myös akun koosta ja kapasiteetista joudutaan tinkimään. Olemme pitäneet jatkuvasti kuvaavaa kameraa koko ajan piuhassa ja lisäksi vara-akkuja on mukana useampia. Pyrimme jatkossa kuvaamaan kisat ja muut mielenkiintoisimmat reissut videolle ja tekemään näistä pieniä pätkiä kauden aikana. Kuvien ottamisessa käytämme lähes aina vain kännykkäkameroita, tämä johtuen siitä että ne ovat yleensä aina mukana. Veneeseen joutuu yleensä raahaamaan paljon tavaraa ja isompi kamera jää näin ollen aina helposti kotiin.

Photo 8.4.2016 15.10.13
Kamerateline

Lämmitin

Lämmittimenä meillä on ollut alusta lähtien veneen mukana tullut Safiren 2000D. Lämmitin toimii sekä valopetroolilla että dieselillä, olemme käyttäneet itse vain petroolia jolle löytyy oma säiliä takatilan huoltoluukusta. Lämmittimen teho on riittänyt hyvin koppiin, vaikka se ei kovin tiivis olekkaan, ja mieluummin tehoa tulee pidettyä vähän viileämmällä ettei pelastuspukua tule riisuttua sisällä turhaan pois.

Yamarin 470 Big Fish -92


Tiimin toisena veneenä on Tomin keskipulpetillinen Yamarin vuodelta -92. Koneena siinä on tuttu ja turvallinen Yamahan F50 nelitahti vuosimallia 2002. Vene tuli hommattua käytettynä myöhään syksyllä 2014 vakiokuntoisena ja kohtuu rujon näköisenä, myrkkymaalit pohjassa jotka oli tuotu törkeän näköisesti liian ylös kyljille. Kevään tultua koko vene käytiin kokonaan lävitse. Veneestä purettiin kaikki irtoava pois, vene hiottiin ulkopuolelta kauttaaltaan, myös pohjasta aina alkuperäiseen gelgoatiin saakka. Vene pohjamaalattiin 3 kertaa 2-komponentti epoxy primerilla ja pintamaalattiin 3 kertaa delfeetin 2-komponenttisella raskaskalusto maaleilla. Samalla uusittiin läpivientien tiivistykset ja perälaudan vaneri sekä koneen pulttien tarkastus ja tiivistys. Kaikki sähköt uusittiin, akku tuotiin takanurkasta pulpetin alle paremman painojakauman saavuttamiseksi ja kaikki sähköt uusittiin käyttämällä kunnollisia sulaketauluja ja kaikki kaapelit uusittiin ja liitokset tehtiin vesitiiviiksi,samalla myös poistettiin kymmeniä metrejä ylimääräistä kaapelia välipohjasta. Kaikki alumiiniosat poistettiin veneestä ja korvattiin Matsomixin tekemillä rosteriosilla sisältäen kaiteet veneen ympäri, tuulilasin kaari ja takila-alustat veneen sivuille. Samasta paikasta onnistui hommata myös uusi tuulilasi vanhan kellastuneen tilalle.

Elektroniikka

IMG_4697
Ohjauspulpetti vm. 2017

Veneeseen tuli ajankohtaiseksi päivittää elektroniikka samalla kun Eagleenkin päivitettiin Lowrancen HDS-sarjan laitteet. Koimme tämän helpoimmaksi ratkaisuksi käyttää samoja laitteita molemmissa veneissä jotta käyttö ja ominaisuuksien säätäminen yms. kilpailuissa on mahdollisimman helppoa, oli sitten ratin punoajana kuka vain tiimistämme.

Päälaitteena toimii Lowrance HDS 7 Gen3 ja lisäruutuna Lowrance HDS 7m Gen2 touch. Kaudelle -17 setuppiin tuli vielä yksi HDS Gen2T 7″ lisää joten pulpetti alkaa sitä myöten olla aika ammuttu täyteen. Laitteet on kytketty yhteen ethernetillä ja näin näyttökuvan jakaminen ruutujen välillä on mahdollista. Takanäyttönä tulee jatkossa toimimaan aikasemmin pilkkikäyttöön hommattu Lowrance Elite-5X Chirp. Antureina viistoluotauksessa Lowrance LSS-HD-XDCR structure scan ja normaali luotaukseen 2kpl HST-HDI -antureita käytettäksi eri taajuuksilla takanäytössä ja pulpettien ruuduissa.

Kalastusvälineet

Takilat ja kepit

Takiloina toimivat Cannonin Easitroll II:t. Valinta osui näihin puolan suunnan takia, vaakatasossa oleva puolaa ei olisi mahtunut kelaamaan kunnolla pulpetin vieressä ja kulkutila olisi hieman kaventunut.Takilat ovat sijoitettu pulpetin tasalle veneen reunoille, näin ne eivät ole takakulmissa häiritsemässä haavitusta ja ovat nopeasti käsillä kuskin paikalta. Takilat ovat käytettävissä täysin yhdellä kädellä samoilta jalansijoilta sekä ovat kokoajan katseen alla venettä ohjattaessa. Näinollen herkimmät kuhatärpit tulee havaittua hieman helpommin.

Vapoina kaaressa lankkuvetoon 8kpl Ugly stik Gold tiger 210cm / 7,0′ varustettuna samalla määrällä Abu Garcian Seven hyrräkeloja. Takilassa 2kpl Ugly stik Gold tiger 180cm / 6,0′ ja keloina Abu Garcia 7000 Syncrot.

Kokemuksia: 3d StructureScan

Alkuun kuullessani uutisen Lowrancen julkaisseen 3d-kaikuluotaimen ajatukseni oli että tuota ei varmaankaan tule hankittua, pian huomasinkin että sellainen tuli paketissa kotiin ja asennus veneeseen oli edessä.

 Ajatus alkoi kypsymään mielessä pikkuhiljaa ja venemessuilla laitteeseen tutustuessa, alkoi ostopäätös syntyä. Laitteesta saa aivan uudenlaisen näkymän veden alle ja lisäksi myös normaali 2d sivuluotauksen ominaisuudet ovat parantuneet. 

3d-tilassa näkymää voi pyöritellä mielensä mukaan ja tarkastella pohjanmuotoja tai kalojen sijoittumista suhteessa veneeseen. Tämä luo aivan uuden kuvan vedenalaisesta maailmasta verrattuna normaaliin luotaimeen, esimerkiksi kalaparvista näkee miten kaukana veneen sivulla ne ovat ja missä korossa.

3d-luotain toimii tällä hetkellä vain Gen3-sarjan laitteissa joten meillä se näkyy 7″ takanäytössä, lisäksi kuvan saa wifin kautta koppiin padille. Meidän käyttöön 7″ näyttökin on ollut ihan riittävä ja kuvasta saa hyvin selkoa, isommalla näytöllä kuva kuitenkin pääsisi varmaan vielä paremmin oikeuksiinsa. 3d-boksista saa kuitenkin myös normaali 2d sivu- ja alasluotauskuvan ainakin gen2 -sarjan näyttöihin, ja esimerkiksi meillä kopissa olevaan Gen2 sarjan pelkkään plotterimalliin myös kaikukuva siirtyy hyvin.

Photo 11.4.2016 15.27.38
Näkymää 7″ ruudulta

Laitteen käyttöönotto oli helppoa, johdot kiinni laitteisiin ja uusimmat päivitykset näyttöihin ja se on siinä. 3d-tila löytyy kun laittaa structurescanin normaalin näkymän jossa sivut näkyvät, ja oikean reunan menupalkista klikkaa 3d kohtaa. Isommalla näytöllä voi vaikka pitää vierekkäin 2d ja 3d kuvaa jolloin hahmottaminen on vielä helpompaa ja mukavampaa. Asetukset ovat melkolailla samat kuin 2d laitteessakin ja ne löytyvät äkkiä kohdilleen. Värivalintojakin on riittävästi ja itsellä on vielä tarkastelussa mikä väri antaa kaikista mielyttävimmän ja tarkimman kuvan.

Pelkästäänkin 3d kaiun kuvalla pärjää mutta selkeyden vuoksi tykkään itse käyttää vierellä tai toisessa näytössä myös ihan normaalin kaiun kuvaa, tästä näkee omasta mielestä selkeämmin syvyyden vaihtelut. 3d kuva tuo varmasti lisää hyötyä kalastajille ja vähintäänkin lisää ajankulutusmahdollisuuksia sitä isoa odotellessa.

Tällä hetkellä laite on ollut meillä käytössä reilun viikon Ruotsissa ja lisää kokemuksia tulee kesän aikana kunhan järvet vapautuvat jäästä. Odotan että ominaisuutta pääsee testamaan kuha- ja haukihommissa joissa pohjanmuodoilla on iso rooli kalojen suhteen.

 

Vänern 6.4. – 16.4.

Keskiviikko 6.4.

 

Tänään koetti se päivä jota on odotettu syksystä lähtien, oli aika suunnata auton keula kohti Turun satamaa, siitä lautalla Tukholmaan, josta vielä ajo Spikeniin.

Allekirjoittaneelle reissu Ruotsiin oli ensimmäinen reissu ulkomaille kalan perässä, onnekseni pääsin venekunnan mukaan jolla on jo aiempaakin kokemusta kyseisestä järvestä. Jos on itse suunnittelemassa ekaa reissua ulkomaille kannattaa ainakin olla yhteydessä siellä jo käyneisiin ja parhaassa tapauksessa kysyä mukaan pääsyä. Tämä varmasti helpottaa paljon ja auttaa ottamaan huomioon asioita mitä reissussa tarvitsee.

Tien päälle pääsimme noin klo 12 lounaan jälkeen, matka sujui hyvin yhtä turbon hyytymistä lukuun ottamatta. Turun satamaan saavuimme puoli seitsemän aikoihin ja laivan lähtö oli klo 20.15. Aikaa jäi hyvin yli ja kerkesimme vielä katsoa liigan välieriä ennen laivaan nousua. Laivaan tultua suuntasimme syömään ja tax freen kautta nukkumaan. Päivän matkustaminen ja seuraavan aamun aikainen herätys sai kaikki aikasin hytteihin ja nukkumaan.

Photo 6.4.2016 17.57.13
Laivan odottelua satamassa
Photo 6.4.2016 19.06.09
Vene parkissa ja sähköt vedettynä pakastimeen

Torstai 7.4.

Herätyskello soi laivalla 5.30. Kamat kasaan, sängystä ylös ja autokannelle. Onneksi edellinen ilta ei mennyt kovin pitkäksi niin lähtö helpottui kummasti. Veneestä päästiin meidän tuurilla ulos toiseksi viimeisenä autona, tämän jälkeen matka meni sujuvasti.

Photo 7.4.2016 6.43.31
Lähtö tukholmasta

Pakollisten taukojen lisäksi pysähdyttiin yhden kerran syömään, perillä mökillä olimme noin varttia vaille yhden aikoihin. Vene tyhjennettiin nopeasti ylimääräisistä tavaroista ja ursuitit kaivettiin kasseista, auto liikkeelle ja vene satamaan.

Majoitus meillä oli Spikenissä Lacko Strand nimisessä paikassa. Mökki oli aika karu mutta tilava, kaikki tarvittava kuitenkin löytyy eikä varmasti tuota ongelmia asua reilua viikkoa siinä. Veneen saimme suoraan oven eteen josta purku onnistua helposti ja nopeasti.

Photo 7.4.2016 12.46.20
Veneen purkua

 

 

 

 

 

 

 

Polte päästä vesille oli kova ja tämä sai vauhtia liikkeisiin, vene rampilta veteen ja kone ekalla käyntiin. Viime syksyn vastoinkäymisten jälkeen kaikki näytti hyvältä. Kalastuskamat valmiiksi jo laiturissa ja tämän jälkeen kohti pelipaikkoja.

Photo 7.4.2016 14.36.17
Matkalla paikoille

 

Heti kun isompi selkä pääsi aukeamaan niin kone hyytyi, nopea ihmettely ja syyksi ilmeni polttoaineen saanti.

Photo 7.4.2016 14.56.27
Fiilikset kun kone saatu pakettiin

Tämän jälkeen alkoi tarkempi tutkiminen miksi kone ei saa polttoainetta, koppa auki ja se oli täynnä bensaa. Koneen päässä ollut vedeneroitin oli päässyt löystymään ja se oli fuskannut bensat kopan sisään, kone oli ollut huollossa ja vedeneroitin oli varmaan jäänyt kiristämättä kunnolla. Isolla selällä 10m/s tuulessa tämä ei ollut kovin mieluisa yllätys, ja kaiken lisäksi se että yksi kipinä koneesta olisi riittänyt sytyttämään koko veneen tuleen. No vihdoin puolen tunnin jälkeen saatiin kone käymään ja päätettiin että jatketaan kohti kalapaikkoja koska vika saatiin paikallistettua ja korjattua.

Photo 7.4.2016 16.10.23
3d kaiun kuvaa

Kamat järveen ja uusien laitteiden ja asennusten ihmettely alkoi. Kolmen vartin uistelun jälkeen alkoi räikkä päristä ja keskimmäinen plaanari pakittamaan, sain ekan kelausvuoron ensikertalaisena joten keppi käteen ja kelaamaan.

Kala tuli suhteellisen helposti venen viereen ja haaviin, haavista löytyi 64cm taimen, kausi avattu ja mitallisella kalalla.

 

Photo 7.4.2016 16.22.41
Kauden avaus kala, 64cm

Ensimmäinen puolikas päivä takana ja apina saatu pois selästä, tämä sai vähän fiilistä nostatettua. Kahden tunnin jälkeen ihmettelimme kun takilavapa alkoi väpättää, tietenkin kala oli heti ekana mielessä. Ja heti perään toinenkin takilavapa alkoi niiata! Tuplatärppi!!! No eihän se näin mennyt, sitten pakittaa plaanari ja toisesta takilasta katkeaa vaijeri, toinen takila jää jumiin ja siitä vaijeri poikki leikkureilla. Ihmettelimme minne takilat jäivät kiinni koska ne eivät olleet edes pohjan lähellä, 3 plaanaria lisää alkoi pakittaa joten loput kamat ylös, kone kiinni ja jääneiden siimojen perään. Siimojen päästä alkoi paljastua merkkaamaton pintaverkko jonka toisessa päässä oli paino. Verkosta oli jäljellä pelkästään ylänaru ja riekaleet. Kelasimme verkon veneeseen ja oman kaluston lisäksi saimme sieltä 6 levyä ja 8 huppua kumikaloineen. Oli siis tainnut joku muukin ajaa kalustonsa kiinni kyseiseen verkkoon. Verkon riekaleet kerättyämme kello olikin jo sen verran paljon, että oli hyvä lopettaa kalastus tältä päivältä. Verkko tuotiin satamaan ja se löysi nopeasti tiensä roskiin. Satamassa paikkasimme tappiot ja sidoimme uudet tapsit sekä takilan kuulat kiinni. Vene lukkoon ja mökille purkamaan tavarat ja syömään. Ensimmäiseen päivään riitti tapahtumia ja unta ei tarvinnut kauaa houkutella.

Photo 7.4.2016 19.07.20
Verkko saatu rantaan
Photo 7.4.2016 18.35.53
Lohdutuspalkinto

 

Perjantai 8.4.

Photo 8.4.2016 15.10.13
Keli oli erittäin suotuisa

Aamulla kello soitti kuuden aikaan, yksi torkutus ja pakolla ylös. Tämän jälkeen päivän eväskeitot lämpeämään ja muut pakolliset aamutoimet ja sitten suunta veneelle. Veneellä olimme noin seitsemän aikoihin ja aloimme laittamaan venettä kalastus kuntoon. Siitä sitten suunta vesille ja vähän kauemmaksi kuin edellisenä päivänä, vetoon saimme kamat noin kahdeksan aikoihin. Vedenlämmöt olivat aika viileitä tällä paikalla ja muutaman ylivedon jälkeen aloimme valuttamaan kohti edellispäivän paikkoja, aloituspaikalta saimme yhden alamitan ja yksi kala karkasi. Matkalla kohti seuraavia paikkoja tuli lisää tärppejä, yhteensä matkan varrelta saimme vielä yhden mittakalan ja kolme alamittaa.

Photo 8.4.2016 11.32.55
Päivän mittakala

Mitallinen lohi oli n.65cm ja yksi päästetyistä oli juuri 60cm mutta laitoimme sen jatkamaan matkaa, ensi keväänä saa luvan tulla uudestaan. Saimme myös reissun ensimmäisen kalan takilasta, nämä ovat yleensä olleet aika heikko kohta meillä lohen pyynnissä ja toivomme että se tulisi muuttumaan tässä reissun aikana. Puolenpäivän jälkeen kalan syönti loppui meidän osalta kuin seinään. Saimme vetää päivän puolipilvisessä ja melkein tyynessä kelissä, iltapäivää kohden tuuli vähän yltyi mutta pysyi kuitenkin kohtuullisena. Vapoja ylös kelatessa kauimmainen plaanari peruutti vähän matkaa mutta kala ei tarttunut kiinni, nälkää jäi erittäin paljon tuleville päiville.

 

Photo 8.4.2016 15.13.00
Aurinko maistui Teemulle

Lauantai 9.4.

Edellisten päivien perusteella päätimme että lähdemme tänään vähän kauemmaksi kohti pienen puolen etelärantaa. Vedenlämmöt ovat olleet vielä sen verran alhaalla että kalat eivät ole vielä nousseet ns. kevät paikoille. Keli näytti aamulla hyvältä mutta edellisen yön tuulet olivat nostaneet mainingin joka oli vielä aamullakin kohtuu kova, jouduimmekin ajamaan hiljaa pelipaikoille ja matkaan tuhlautui melkein kaksinkertaisesti aikaa mitä oli suunniteltu. Lopulta pääsimme laskemaan vehkeet noin yhdeksän aikoihin. Ensimmäinen kala tarttui ”aamupalan aikaan”. Olimme juuri saaneet kaivettua ruisleivät esille kun oikean puolen toiseksi ulointa plaanaria vietiin. Nopea väsytys ja kala kyytiin, haavissa oli n.65cm lohi.

Photo 9.4.2016 13.57.12
Vitosen ylityksen seuraus

Puolenpäivän aikoihin kyydissä oli jo kolme mitallista lohta. Paikan vaihto ja pitkä siirtymä näytti kannattaneen. Ennen reissua lupasin että otan yhden energiajuoman jos saadaan yli viiden kilon kala. Yhden aikoihin oikean puolen uloin plaanari alkoi pakittaa, noin viiden minuutin kuluttua haavissa oli reissun ensimmäinen viiden kilon ylitys. Oli aika korkata tölkki tämän kunniaksi. Tämän jälkeen saimme vielä hyvän mittakalan. Kaloja tuli tasaiseen tahtiin koko päivän joka sai pävän tuntumaan erittäin lyhyeltä. Ensimmäisen kerran alkoi tuntua että nyt alkoi alku kankeuksien jälkeen palaset loksahtelemaan kohdilleen ja kala löytymään.

 

 

Päivä päättyi siihen kun polttoaine loppui, meillä oli tätä varten mukana 25l varakanisteri jolla pääsemme lähtösatamaan takaisin. Menomatkan kova aallokko yllätti polttoaineen kulutuksellaan ja siksi se pääsikin loppumaan ennakoitua aiemmin. Päivän mittaan keli onneksi rauhoittua ja pääsimme ajamaan takaisinpäin hyvässä kelissä matkavauhtia ylläpitäen. Päivän saldoksi tuli viisi mittakala ja kaloja olisi saattanut tulla vielä enemmänkin jos ei olisi tarvinnut lähteä rantaan, mutta tämä ei jäänyt harmittamaan koska päivä oli jo erittäin onnistunut.

Päivän lopuksi lähdimme hakemaan Lidköpingistä bensaa ja samalla kävimme pitsalla. Tämä oli hyvä lopetus päivälle ja kaikki pääsivät hyvillä mielin nukkumaan.

Photo 9.4.2016 18.20.09
Päivän saldoa

Sunnuntai 10.4.

Photo 10.4.2016 6.03.47
Aamulla hirvet olivat jo meitä ennen liikkeellä

 

Photo 10.4.2016 7.01.28
Jääriitteen läpi

Tänään päätettiin laittaa herätys tuntia aiemmin kuin edellisinä päivinä, kello oli soimassa viideltä. Kuuden aikaan olimme laiturilla ja aloimme laittaa venettä kuntoon. Pikkuhiljaa pääsimme lähtemaan ja keli oli aivan täydellinen, aurinko oli juuri noussut ja tuulta ei ollut nimeksikään. Pääsimme edelliseen päivään verrattuna ajamaan aivan tyynessä kelissä noin 30km siirtymän, edellisenä yönä oli ollut kylmää ja matkan varrella oli isoja jääriitelauttoja. Myöskin erittäin sankka sumu oli noussut järven päälle, nyt pääsimme ekan kerran testaamaan tutkaa tosi tilanteessa näkyvyyden ollessa noin 50 metriä.

Reilu puoli tuntia kamojen laskun jälkeen räikkä pärähti ensimmäisen kerran, ihan pläkässä kelissä toiseksi kauimmainen plaanari lähti pakittamaan. Kyytiin saatiin 68cm kala joten aloitus päivälle ei olisi voinut olla parempi. Tämä antoi uskoa siihen että kellon laittaminen aikaisin soimaan ei ole turhaa, ja kala on syönnillään heti aamusta lähtien.

Päivän saldo kaiken kaikkiaan 6 kalaa joista vain 68cm ja 78cm pönttöön huilaamaan. 64cm luonnonkala, 60cm lohi (kaikkia ei tarvitse vääntämällä ottaa)  ja pari tirriä palautettiin tuottamaan mielihyvää myös tulevina vuosina.

Photo 10.4.2016 15.41.45
Teemu ja kala

Maanantai 11.4.

Eilinen ilta venähti pitkäksi ja kosteaksi, joten nukuimme tunnin normaalia pidempään ja vesille päästiin noin puoli yhdeksän maissa. Satamassa moikat Nilsiän kaverille ja kohti uusia vesiä. Reilun tunnin uistelun jälkeen räikkä pärähti soimaan ja haavitettiin 64cm taimen. Seuraavaa kalaa odoteltiinkin sitten muutama tunti täysin tyynellä järvellä ja täysillä möllötävästä auringosta saatiin jokainen hankituksi vuoden ensimmäiset rusketusrajat, naamaan. Pienen väännön jälkeen kyytiin nousi 78cm taimen!

Photo 11.4.2016 12.58.20
Juuso ja eväleikattu taimen
vlcsnap-2016-04-12-07h52m51s790
Luonnontaimen lähdössä vapauteen

Seuraavana vuorossa oli pari alamitta taimenta sekä hauki, joiden tiimoilta luotto paikkaan kasvoi entisestään. Kahden aikaan päivästä alkoi lähin läppä ottaa hyppyjä ja räikkä laulaa! Noin 10 minuutin uskomattoman taistelun jälkeen haavitettiin upea, pikaisesti IKEAN pussissa punnittu, 7kg luonnotaimen! Huikea elämys! Tämän jälkeen hävisi kaikki paineet ja valuttiin pohjoisesta vaan satamaa kohti ja matkalla väsyteltiin vielä yksi alamittainen lohi. Todella hieno ja onnistunut päivä!

 

Photo 11.4.2016 15.24.37
Keli oli erittäin hieno

Tiistai 12.4.

Photo 12.4.2016 7.47.59
Aamulla olisi ollut taas skrapalle käyttöä

Aamulla kello soi kuudesta poiketen seitsemältä ja pidimme vähän pidemmän aamun, satamaan päästyä veneen nokka jälleen kohti Hindeniä. Keli oli jälleen melkein täydellinen, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja tuulta ei ollut nimeksikään. Siirtymä sujui nopeasti ja kamat saimme nopeasti laskettua vetoon. 16 minuutin jälkeen takilavapa alkoi väpättää, nopea siimanlaukaisu ja löysät pois. Väsytysvuorossa oleva kaveri vavan varteen ja eikun kelaamaan. Parin minuutin jälkeen kala oli kyydissä, haavista paljastui 3,5kg eväleikattu lohi, mukava aloitus nätille päivälle. Kaloja tuli tasaiseen tahtiin pitkin päivää ja mitallisia kertyi neljä kappaletta, taas onnistunut päivä Hindenillä ja tämä taas vaikeuttaa päätöksiä seuraavan päivän paikan suhteen.

Photo 12.4.2016 13.27.32
Keli oli loistava koko päivän

Keskiviikko 13.4.

Tänään päätimme suunnata taas Hindenille koska edelliset kerrat ovat antaneet hyvin kalaa ja sääennusteet näyttivät siltä että viimeisinä päivinä ei enää päästäisi sinne. Aamulla kello soi viideltä ja aamutoimien jälkeen kohti satamaa, vene kuntoon ja nokka kohta vetoaluetta. Saimme kaksi Alamittaa aamupäivän aikana ja muilta tulleiden saamistietojen perusteella päätimme tehdä 30km siirtymän kohti Pålgrundenia., heti paikalle päästyä kaikilla oli fiilis että tästä otetaan se kala. Puolen tunnin jälkeen takilasta lähti, lyhyen taistelun jälkeen kyytiin tuli 84cm kala. Tästä noin vartti ja kyytiin 64cm kala. Tämä oli kaikkien ensimmäinen siirtymä lohenuistelussa ja tällä kertaa se onneksi toimi. Vähän jossiteltavaa jäi päivästä koska alunperin meidän piti jäädä lopetuspaikalle jo alunperin..

Photo 13.4.2016 17.04.58
Päivän parempi kala

 

Torstai 14.4.

Tänään tulimme samoille paikoille mihin eilen lopetimme. Aamupäivästä tuulta oli jonkun verran ja laitoimme sivuille vain kolme plaanaria puolelleen ja takiloihin yhteensä neljä vapaa. Puolenpäivän aikaan keli alkoi jo rauhoittua ja saimme 4 plaanaria puolelleen vetoon. Hetken päästä lähimmäinen plaanari alkoi pakittamaan. vapa käteen ja kala irti. Jatkoimme pyörimistä alueelle, kolmen aikoihin lähimmäinen planari pakitti jälleen. Tällä kertaa kala pysyi kiinni ja kyytin tuli 5,3kg lohi. Päätimme jäädä loppupäiväksi pyörimään samalle alueelle. Viiden jälkeen takilavapa alkoi niiaamaan, nopeasti vapa käteen ja siima tiukalle. Pienen taistelun jälkeen kyytiin tuli 6,2kg taimen. Vaikka tapahtumia ei ollut paljoa niin kalojen koko korvasi tämän ja päivä oli erittäin onnistunut.

Photo 14.4.2016 17.28.37
Päivän kalat

Perjantai 15.4.

Photo 15.4.2016 10.43.24

Viimeinen vetopäivä alkoi tuulisena. Päätimme venyttää aamua ja kello soi seitsemältä eikä aamutoimissa pidetty kiirettä. Vetopaikoille päästyä maininkia oli jonkun verran mutta vetämään pystyi, tuulta oli noin 7m/s. Pystyimme silti vetämään päivän täydellä setillä eikä sotkujakaan tullut. Kalantulon kannalta päivä oli hiljainen, aamupäivän aikana takilasta tuli 58cm alamittainen lohi ja vähän ennen lopetusta yksi plaanareista pakitti kunnolla mutta kala irtosi heti. Viimeinen vetopäivä oli ainoa kun emme saaneet mitallista kalaa ja tämä jätti nälkää taas seuraavalle reissulle. Rantaan tultua nostimme veneen jo valmiiksi ylös ja vedimme sen mökin pihaan odottamaan aamua ja pakkausta.

Photo 15.4.2016 19.57.05
Reissun viimeiset kelaukset

Lauantai 16.4.

Photo 16.4.2016 11.40.36
Mökki siivottu ja vene valmiina lähtöön
Photo 16.4.2016 19.08.52
Peliä satamassa

Viimeisenä päivänä saimme nukkua pitkään, kello oli soimassa vasta puoli yhdeksältä. Aamutoimet teimme rauhassa ja tämän jälkeen edessä oli kamojen pakkaus ja mökin siivoaminen. Rauhassa tehtyjen hommien jälkeen pääsimme lähtemään noin puoli kahdeltatoista kohti Tukholmaa. Ajosää oli hyvä ja pääsimme satamaan hyvissä ajoin odottamaan laivaa, aika meni joutuisasti Liigan finaaleita katsellessa. Suomessa olemme sunnuntaiaamuna seitsemän aikoihin josta alkaa matka kohti Kuopiota.

Lukuja reissusta:

  • Bensat auto: 274l
  • Bensat vene: 420l
  • Kilometrit auto: 2043km
  • Keskikulutus: 13,4l/100km
  • Kilometrit vene: 635km
  • Tunnit vene: 99h
  • Mitalliset kalat: 23kpl

Vedimme reissusa AS:n ja VK:n huppuja, houkutuslevyjä oli käytössä paljon erilaisia ja itse en varmaan edes kaikkien merkkiä tietäisi. Kaloja tuli molemmilla hupuilla sekä levyn takaa että ilman, selviä ottopelejä ei päässyt syntymään vaan kaloja tuli tasaisesti. Myöskin painotuksen suhteen kaloja tuli monesta eri korosta, saimme reissun aikana myös takilat toimimaan hyvin ja niistäkin alkoi tulla hyvin kalaa. Sellainen tuntuma jäi että alamittainen kala ei yhtä herkästi iske takilaan, takiloilla saatujen kalojen keskipaino oli mukavan korkea.

Reissu oli omalta osaltani erittäin onnistunut ja täytti kaikki odotukset. Matkalta tuli paljon uusia elämyksiä ja kokemuksia joita ei voi rahassa mitata. Lisäksi tulee tutustuttua uistelijoihin eri puolelta suomea. Paljon vapaa-aikaa mökillä ei jäänyt koska pääsimme kelien puolesta vetämään pitkiä päiviä, unta tuli yössä keskimäärin viisi tuntia ja se alkoi näkyä reissun loppupuolella. Itsellä odottaakin heti maanantaina viikon kertausharjoitukset joten unen määrä ei todennäköisesti tule lisääntymään :)

Lopuksi vielä kuvia! Videokin reissusta on tulossa kunhan sen kiireiltäni kerkeän koostaa. (Kuvat saa isommaksi klikkaamalla)

 

– Antti

 

Veneen laittoa

Taas pikkuhiljaa talven vaihtuessa kevääksi alkaa tulla aika hakea vene talvisäilöstä. Siitä alkaakin sitten joka keväinen veneen laitto projekti. Jälleen tuntui, ettei paljoa laitettavaa olisi, mutta aikaa on saatu jälleen kerran kulumaan yllättävän paljon. Uusina laitteina veneeseen tulee tutka, vhf ja 3d-kaiku. Tutka ja vhf on hommattu turvallisuutta silmällä pitäen, reissujen suuntautuessa entistä isommille vesille ja kauden venyessä molemmista päistä. Asennusten valmistelu alkoi tutkalle sopivan kattotelineen tilauksella Matsomixilta, päätimme että laitamme samaan targaan tutkan kanssa myös vhf-antennin ja autopilotin point-1 kompassin. Pikkuhiljaa ilmojen lämmetessä ja tavaroiden saapuessa asennuksetkin pääsivät alkamaan, tuttuun tapaan posti hukkasi myös muutaman paketin matkan varrella mikä osaltaan venytti projektin valmistumista. Ensimmäisenä vuorossa oli targan sovitus katolle ja siihen tulevien laitteiden ruuvaus paikalleen.

Photo 19.3.2016 16.45.25
Tutka paikallaan

Kaari meni paikalleen helposti ja sen jälkeen riitti että laitteet vain ruuvaa paikalleen, kaareen oli tehty valmiiksi alustat reikineen tarvittaville laitteille. Tämä nopeuttaa asennusta huomattavasti kun ei tarvitse erikseen alkaa porailemaan reikiä. Melkein jokaiseen laitteeseen alkaa olla nykyisin netistä saatavilla valmis template, jonka mukaan reiät voi tehdä, tämän avulla kaiteentekijä voi tehdä kaiken valmiiksi. Laitteiden kiinnityksen jälkeen oli vuorossa johtojen veto. Katolle piti vetää kompassin, tutkan ja vhf-antennin piuhat. Johtojen veto ja reititys alkaa mennä jo selkäytimestä, sitä on nimittäin vedetty aiemminkin, ja paljon. Tämän jälkeen olikin vain tarve kiinnittää laitteet ja niiden mukana tulleet boksit. Vhfn paikka löytyi pohdinnan jälkeen pulpetilta plotterin takaa, aivan ihanteellinen paikka ei ole mutta radioon pääsee kuitenkin kohtuu helposti käsiksi ja puhelinosa on helposti saatavilla. Toinen vaihtoehto olisi ollut laitteen kiinnittäminen kattoon mutta tämä olisi taas vaatinut enemmän johtojen vetoa ja epävarmuus kiinnityskohdan kestävyydestä sai valinnan kääntymään pulpettiin.

3d-kaikuluotaimen mukana tulee uusi anturi ja luotaimen keskusyksikkö. Anturi on ulkoisesti samanlainen kuin aiempi structurescan ja se menee samalle kiinnikkeelle. Kaiun keskusyksikkö on samaa kokoa kuin muutkin Lowrancen ”äly-yksiköt” kuten esimerkiksi pilotin Nac-boksi, boksin asennuksen yhteydessä päätimme laittaa kaikki asennukset yhdelle vanerille pulpetin etuseinää vasten. Vanerille tulivat autopilotin ja kaiun boksit, tutkan yksikkö ja nmea-verkon jakotukit.

Photo 31.3.2016 16.45.55
Älyä vanerilla

Otimme myöskin projektiksi valmistaa irroitettavan yhtenäisen penkin apukuskin puolelle. Alunperin veneessä on apukuskilla oma jakkara ja sen takana pieni penkki sivuttain, tässä toteutuksessa takana olevan hartiatila jää aika pieniksi varsinkin pelastuspukujen ollessa päällä. Niinpä päätimme ottaa penkin pois kiskoilta ja alkaa kehitellä siihen tasaista ja yhtenäistä istuinta, tällä hetkellä penkki on prototyyppiasteella ja ulkonäkö ei ole silmiä hivelevä mutta se ajaa asiansa. Penkin vaneri löytyi viereisen busterin vanhasta lattialuukusta ja tämän päälle laitoimme finnfoamia ja vaahtomuovia. Tarkoitus olisi saada myös jonkinlainen kangas päälle, mutta saa nähdä millainen lopputulos meidän taidoilla tulee.

Mukaan mahtui myös kaikkea muuta pientä näpertelyä ja laittoa. Vielä olisi tarkoitus asentaa taakse takatilan suihku, tämä olisit tarkoitus toteuttaa kiertovesipumpulla. Prototyyppiversio lähtee testiin Ruotsin reissulle ja tämän jälkeen katsotaan miten edetään.

Rannikkolaivurin radiotutkinto

image_view

VHF -radion hommaamisen myötä tuli ajankohtaiseksi suorittaa Rannikkolaivurin radiotutkinto, tutkinnon tarvitsee että saa käyttää venessä VHF-puhelinta. VHF-radiopuhelimen käyttö edellyttää radiolupaa ja henkilökohtaista pätevyystodistusta, näistä pätevyystodistuksen saa suorittamalla kyseisen tutkinnon. Kun pätevyystodistus on hommattu voi sen jälkeen hakea Viestäntävirastolta lupaa puhelimelle. Tutkinnosta peritään maksua 45,40€/osallistumiskerta ja todistusmaksu on 43,75€, lisäksi puhelimen käytöstä pitää maksaa vuosittainen taajuusmaksu joka on noin parinkympin luokkaa. Luvan hakeminen käy nopeasti ja kun olet maksanut sen, saat samantien veneelle aluksen oman tunnuksen ja MMSI-numeron.

Viestintäviraston sivuilta löytää hyvin tietoa kyseisiin lupiin ja käytäntöihin liittyen, myöskin opiskelumateriaalin saa suoraan sivuilta Pdf-muodossa. Tutkintoja järjestetään usealla paikkakunnalla ja näiden yhteystiedot löytyvät kanssa edellämainituilta sivuilta. Jouduin suorittamaan tutkinnon Jyväskylässä, koska Kuopion tutkinnon päivämäärä olisi osunut keskelle Ruotsin reissua ja radio oli saatava käyttökuntoon ennen tätä. En mennyt itse kurssille vaan kävin pelkästään tekemässä kokeen johtuen kurssin aikataulusta, materiaaliin hyvin tutustumalla kokeen saa melko helposti läpi. Suosittelen kurssille menemistä jos se sopii aikatauluihin ja oikealle paikkakunnalle, ainakin itselle se olisi ollut mielekkäämpi vaihtoehto kuin yksin PDF:stä lukemin. Kannattaa myös tutustua sivuilta löytyvään mallikokeeseen, se antaa hyvän kuvan millainen varsinainen koe tulee olemaan.

Myöskin ensi kaudeksi veneeseen tuleva tutka on luvanvarainen laite, tutkan voi merkitä samaan lupaan kuin Meri-VHF-radiopuhelimen. Tutkan käyttöä varten ei tarvitse suorittaa pätevyystodistusta vaan pelkän luvan hakeminen riittää. Jos on tiedossa että veneeseen on tulossa pätevyystodistuksen vaativia laitteita, on talvella hyvää aikaa käydä suorittamassa vaadittavat kokeet ja näin on kevään tullen luvat valmiina käyttöä varten.

Pojat Venemessuilla 2016!

Useamman vuoden yhteinen haave, jos näin asian voi ilmaista, saada koko porukka samaan aikaan samaan autoon ja otettua suunnaksi venemessut 2016, saatiin vihdoin toteutettua. Viime kesänä suoritimme tarpeelliset kalustohankinnat jo myös tulevaa kautta ajatellen, joten reissusta ei ollutkaan tarkoitus saada auton täyteltä tavaraa matkaan eikä myöskään ripustaa vetokoukkuun mitään kotiin raahattavaakaan.

Keskityimme messuilla oikeastaan kiertämään kaikki paikat mitkä liittyivät veneilyyn tai kalastukseen ja tämän lisäksi piti moikkailla kaikkia tuttuja, ja myöskin uusia tuttavuuksia löytyi.

Ensimmäisten joukossa vastaan tuli varmaankin Suomen kuuluisin Marino. Varsinkin veneen vieressä seistessä tarina tuntui entistä uskomattomammalta.

IMG_5914
Jos jätkien tarina pitää paikkaansa, nii empähä lähtis

Eniten, kalastukseen kannalta katsottuna, pisti veneissä silmään heittelykäyttöön suunniteltujen veneiden määrä. Monella eri valmistajalla oli esillä heittelykäyttöön räätälöity vene joissa oli joko keulamoottori valmiina tai asennuspaikka sille. Tämä kalastusmuoto tulee varmasti nostamaan suosiotaan ja monelta uistelijalta saattaa löytyä jo toisena veneenä heittelyyn sopiva alusta. Esillä oli myöskin oppaiden suosimia Trackerin ja Lundin valmistamia veneitä jotka ovat viimeisen päälle suunniteltuja kalastukseen. Veneitä ja niiden ratkaisuja tuli katseltua mielenkiinnolla vaikka veneen vaihto ei olekkaan suunnitelmissa.

IMG_5891
Tässä yksi meidän silmää miellyttäneistä heittoveneistä, Alutroll 485CC

Myöskin veto käyttöön osui mielenkiintoinen uutuus silmään, Pegazus 560 Top Fisher, merkki oli kaikille ennestään tuntematon mutta veneen monet ratkaisut herättivät mielenkiintoa. Kyseinen malli oli ollut Suomessa vasta pari viikkoa eikä siitä tahdo löytyä oikein tietoa netistäkään. Vene oli 5,4m pitkä ja siihen oli saatu mahdutettua yllättävän käytännölliset tilat. Ensimmäinen asia mikä pisti silmään oli liikuteltava ohjauspulpetti, pulpetin sai pidettyä joko kopin sisässä tai tuotua ovi aukon tasalle jolloin venettä pystyi ohjaamaan käytännössä takatilasta, kuvat varmaan selventävät asiaa enemmän. Myöskin säilytystiloja oltiin saatu hyvin mahtumaan, tosin pienet lokerot puuttuivat, veneessä oli kolme sumppua joista yksi oli kiertovesisumppu. Kopissa oli myöskin lukittava ovi joka helpottaa paljon tavara ruljanssia varsinkin jos pitää venettä yleisessä laiturissa. Tätä venettä olisi kiva päästä testaamaan uistelukäytössä ja vesillä ylipäänsä. Veneestä saatiin myös varsin hyvä esittely vaikka esittelijällä itsellään ei ollut minkäännäköistä kokemusta kalastuksesta.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Toisessa ääripäässä suunnittelulla herätti huomiota Yamarin Cross 60 Cabin, veneen takatilan lattia oli erittäin korkealla ja siihen verrattuna sisätilan lattia matalalla. Tästä johtuen oviaukon yläreuna oli matala ja aiheutti ongelmia jo alle 170cm kaverille. Voin vain kuvitella miten vaikea veneessä on liikkua esimerkiksi pelastuspuku päällä. Vene vaikuttaa siltä että kukaan ei ole ennen valmistusta miettinyt sen toimivuutta käytännössä.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Pyörimme myös paljon kalastus- ja elektroniikkaosastoilla mutta lähinnä vain ihmettely mielessä koska mitään oikeasti tarpeellista hankittavaa ei ollut. Kalastuspuolella palvelun taso oli huomattavasti korkeampi kuin venepuolella, jossa suurimalla osalla osastoista ei edes vaivauduttu tervehtimään. Tästä johtuen veneiden ihmettely tuntui varsin vaivaannuttavalta.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Lopuksi vielä uuden HK-varman uintinäyte.

Pilkkikaikuluotaimen päivitys

Taas se alkaa, elektroniikan päivittäminen nimittäin. Tähän kierteeseen en taaskaan nähnyt joutuvani, mutta niin vain tapahtui. Rahaa näihin harrasteisiin saa menemään, mutta maksaahan se kaljakin.. Ja jos saan perustella hankintoja, niin muuttui pilkkiminen ainakin paljon mielekkäämmäksi!

 

Ensimmäisen pilkkikaikuluotaimen rakentelin itselleni aika tarkalleen vuosi sitten tammikuussa 2015. Tämä kaikuluotain oli tarkoitettu ”integroida” osaksi pilkkireppujakkaraa laittamalla isohkoon etutaskuun luotaimella varustettu muovikotelo, jossa kaikki luotaimeen liittyvä kulki kätevästi yhdessä läjässä ja sai purettua repusta irti muutamassa sekunnissa.

Ja mistä kaikki sai alkunsa?

Kuulin että serkkupoika oli ostanut Lowrance Elite-4x HDI laitteeseensa pilkkianturin ja aikoi asentaa sen pilkkireppuun. Tästä heräsi kiinnostukseni pilkkikaikua kohtaan. Etsin tietoa mitenkä laite toimii ja onko siitä niin suurta hyötyä kuin annetaan ymmärtää. Tietoa löytyi melko vähänlaisesti ja olin hieman skeptinen koko juttua kohtaan. Tästä noin 2 viikkoa eteenpäin lähdin käymään pilkillä serkkuni kanssa. Pilkkipaikoille päästyämme aloimme pilkkiä aivan kuten ennenkin, poikkeuksena se, että viereiseltä reiältä kuului jatkuvasti tietoa siitä, kuinka kalaa on alla. Kalaa nousikin aina kun sen kerrottiin tulevan kohdalle. Oma pilkkireiän ympäristö näytti huomattavasti kalpeammalta kuin naapurin. Viimeisen silauksen päätökselle rakentaa oma pilkkiluotain, oli se kun kalantulo omalta osalta lakkasi ja vieressä jatkui kuten ennenkin. En vain osannut uittaa viehettä oikealla korolla ja oikealla tavalla kalan lähestyessä sitä, että se olisi kiinnostunut iskemään.

Turhautumista kalattomuuteen lisäsi myös uteliaisuus käydä kurkkimassa olan ylitse luotaimen ruutua jossa kalaa vilisee ja kalaa myöskin nousee. Tästä hetkestä noin 5 tuntia eteenpäin sähköpostiini tuli tilausvahvistus, että pilkkianturisi on postitettu!

Ensimmäinen luotain tuli otettua veneestä. Laitteena oli useamman vuoden vanha Lowrance LMS-520C yhdistelmälaite 5″ näytöllä. Laitteessa oli tosin ulkoinen GPS-anturi, joten GPS:ää ei päässyt käyttämään. GPS:ää en tosin näe tarpeellisena kyseisessä laitteessa, koska Navionicsin tai muita vastaavia järvikarttasovelluksia puhelimeen on internet pullollaan ja kohtuullisen edullista korvausta vastaan vieläpä. Tämä kännykällä kartan katselu vieläpä säästää pilkkikaiun akkua, eikä painoa tarvitse akun muodossa kantaa extramäärää. Tämä komeus sai anturikseen  Lowrancen PTI-WBL -pilkkianturin ja virtaa laitteeseen syötti 7,2ah:n lyijyhyytelöakku. Kuvissa näkyvää oranssia nylonnarua näytin vedonpoistona ja korkeuden säätöön.

Vanhat näytöt tuppaa viemään vähän enemmän virtaa kuin nykyiset LED-taustavalaistut näytöt, jotenka kyseisen laitteen käyttöaika rajoittui noin 5-7h tienoille kelistä hieman riippuen.

Tämä pilkkireppu pääsee nyt tyttöystävän kannettavaksi ja oli aika rakentaa itselle uusi, nykyaikaisempi, kevyempi ja omaan käyttöön paremmin soveltuva ratkaisu.

Uuteen reppuun oli tarkoitus laittaa painoltaan hieman kevyempää rautaa kuin ennen, rautaa kun tuntui tosiaan edellinen laite olevan. Kaavailin ostavani itselleni uudempaa CHIRP-teknologiaa omaavan Lowrancen laitteen. Ensisijaisena vaihtoehtoja oli kyseisen valmistajan Elite-4X CHIRP -luotain, mutta kallistuin lopulta sen isoveljeen, Elite-5X CHIRP:iin.

Yleisimmät pilkkikaikuluotaimet joita järvellä näet lienevät juuri edellä mainitusta Lowrancen Elite-sarjasta. Syy merkin yleisyyteen varmastikin löytyy siitä, koska tähän merkkiin on helppo löytää pilkkianturi myös Suomesta. Sellaista hommatessa kannattaa muistaa,  tarkistaa anturin sopivuus käytettävään laitteeseen. Vaihtoehtoja pilkkiantureissa Lowrancella on kaksi, muutoin samat keskenään, mutta liitin on erilainen. Listaan vielä tarinan loppuun antureiden yhteensopivuudet eri malleihin.

Uuden kaikuluotaimen kanssa oli tarkoitus hommata myös uusi anturi ja akku, edellisten jäädessä toiseen reppuun. Sitten piti hankkia vielä se mihin se luotain oli tarkoitus asentaa!

Idea syntyi työaikana, kuinkas muutenkaan. Hyllyttelin kotimaisia Arteknon valmistamia uretaanisia Repakki -pilkkipönttöjä myyntiin ja perehdyttelin samalla itseäni tuotteen saloihin, silleen niinkuin perusteellisesti, kunnes lamppu syttyi. Muutaman päivän mielikuvaharjoittelun ja ideoinnin jälkeen tämä kyseinen pilkkipönttö löytyi omasta olohuoneesta ja asennus oli valmis alkamaan!

Samaan hengenvetoon oli hyvä hommata myös kaikki muu luotaimen asennukseen liittyvä oheistuote. Tässä vaiheessa sitten kokemuksen syvällä rintaäänellä vinkkinä, että ÄLÄ KÄYTÄ PIKALIIMAA uretaanin tai finnfoamin liimaamisessa. Siitä saa sitten aikaiseksi lähinnä sulaa mössöä, päänsäryn ja hyvän syyn ostaa uusi keittiönpöytä. Käytä Epoksia.

 

Ostoslista näytti hyvin pitkälti tältä:

-Repakki pilkkipönttö

-Lowrance Elite-5X CHIRP

-Lowrance PTI-WBL pilkkianturi

-7,2Ah Lyijyhyytelöakku

-Abiko-liittimet virtajohtoon

-Abiko- putkiliittimet sulakerasialle

-Nippusiteitä

-Epoksia

-RST-ruuveja ja muttereita tarpeen mukaan

-Muovinen pollari

-Tarranauhaa

-Vieherasia

ostoslista
Asennusta vaille valmista (Kuvassa vanha pilkkianturi)

 

Aloitetaan kokoonpanosta kertominen vaikka sillä, että tämä kannattaa tehdä jossain muualla kuin keittiön ruokapöydällä. Ja takaisin aiheeseen, homma pääsi alkamaan luotaimen jalan asennuksella. Siihen tarvittiin nopea summittainen mittaus ja 6mm poranterä. Tässä tapauksessa korkeus oli helppo määrittää, eli niin ylös kuin mahdollista, mahdollisimman keskelle mutta kuitenkin kalaluukun alapuolelle. Ruuveina m6 50mm RST-ruuvit, isohkot aluslevyt ettei mutterit uppoa uretaanipönttöön ja nyloc-mutterit päihin ettei varmasti löysty.

Seuraava vaihe oli laittaa teline anturille, johon oli tarkoitus kiinnittää anturin kaapeli. Tähän tarkoitukseen tuli keksittyä käyttöä muoviselle pollarille. Hetken mietittyäni sijoituskohtaa pollarille, totesin käytön olevat itselle helpointa oikealla kädellä ja ihan pöntön laidassa ettei luotain ole edessä kaapelia rullaillessa. Huomioitavaa on myös se, jos vettä tai lunta on jäällä, ettei kaapeli lillu edellämainituissa epämiellyttävyyksissä koko aikaa. Tuumasta toimeen ja pidempää pulttia metsästämään. Kiinnitys tapahtui 70mm pitkillä m6 RST-ruuveilla, jotka riittivät juuri ja juuri lävitse.

Idea tässä oli se että saan johdon rullattua kätevästi pois edestä kun sitä ei tarvita ja samalla myös saada anturikaapelin pituus säädettyä, että anturin korkeus on optimaalinen, eli juuri ja juuri jään kannen alle. Ja että miksi siihen korkeuteen? Liian syvällä uiva anturi näyttää syvyyden väärin, anturikeila on pohjan tasalla sitä kapeampi mitä lähempänä anturi on pohjaa, anturi roikkuu vapaana ja osoittaa kohti suoraan pohjaan, siima ei kierry niin herkästi anturin ympärille ja anturi ei ole pilkkireiässä kalan edessä. Tässä nyt muutamia havaintoja miksi tein näin.

 

Seuraavana to-do -listalle pääsi kaapeloinnit ja akun asennus. Ylläolevassa oikeanpuoleisessa kuvassa näy ilmi mistä toin virtajohdon pöntön sisälle. Johto mahtuu myös 6mm reiästä ILMAN liittimiä, paljaat johdot edellä. Tätä reikää ei kannata liian väljäksi tehdä ettei vesikepponen pääse yllättämään pöntössä.

Akulle tein oman pienen kotelon. Painopisteen vuoksi sijoitin akun sivusuunnassa aivan pöntön keskelle, mutta myös samalla vastapainoksi luotaimelle. Mittasin akun korkeuden, jätin hieman varaa liittimille ja leikkasin sopivat kappaleet katkoteräveitsellä finnfoam -levystä. Ensimmäisenä liimasin EPOKSILLA foamisen väliseinän pöntön pohjaan ja seinään kiinni, tämän jälkeen niputin ylimääräisen virtajohdon kiepille nippusiteitä apuna käyttäen pöntön nurkkaan johon jäi hieman tilaa niille. Kanneksi myös siivu foamia ja nurkkaan lisäkappale joka pitää akun ja myös kannen paikallaan.

Seuraavana vuorossa oli vieherasia ja kalapussin pidikkeet. Näihin kätevä apu löytyi liimattavasta tarranauhasta. Rasia sattui olemaan kooltaan sopiva sijoitettavaksi pöntön kannen sisäpintaan, jossa se ei ole edessä lainkaan, eikä myöskään vie tilaa vähäiseltä tavaratilalta, johon mahtuu muutama pystärivapa. Tarranauhaa ei kannata laittaa yhtään enempää kuin mitä kuvassa on, pysyy näilläkin ihan riittävän tiukasti vaikka rasia on täynnä tasureita.

DSC_0429
Kalapussi paikallaan

Loppusilaus tehty kalapussin muodossa. Enimmät kalan limat ja hajut pitäisi nyt jäädä pussiin ja näinollen  tarvittaessa kotoa saadaan myös lupa tuoda pönttö lämmittelemään sisätiloihin.

kalastuksen päätteeksi kalaluukku voidaan sulkea pöntön mukana tulleella irroitettavalla luukulla.

testausta
testausta tasurilla

Testireissulla tuli huomattua, että valtaosaltaan suunnitelmat pöntöstä meni nappiin. Uusi pönttö on huomattavasti lämpimämpi istua ja myöskin ergonomia on parempi istuinkorkeuden vuoksi. Miinusta ei oikein muualta löytynyt kuin vedessä lilluvista olkahihnojen remmeistä joissa alkoi loppupäivästä roikkua puudelin kokoiset lumipallot. Ongelma ratkaistiin seuraavalla reissulla niputtamalla remmit kiinni pöntön varsinaiseen kantohihnaan. Näyttö on minun makuuni tässä nyt riittävän lähellä ja näkyvyys pilkkireiälle on hyvä. Vavan käsittely on nyt helpompaa kun näyttö ei ole vavan edessä missään tilanteessa. Testireissu myös osoitti sen että laite ei vie virtaa juuri nimeksikään. Pidin laitetta kirkkaustasolla 6 käynnissä n. 6 tuntia ja mikäli virtapalkki pilkkitilassa ollessa pitää paikkansa, virtaa kului noin 20% akun maksimista. CHIRP-luotaimen kuva vaikuttaa myöskin erittäin selkeältä ja helpposäätöiseltä. Säädöt onnistuu tarvittaessa pikavalikon kautta muutamassa sekunnissa.

Listataan lopuksi myös antureiden soveltuvuuslista eri luotaimille.

386374
PTI-WSU

PTI-WSU:

Elite-3x, Elite-4 / 4x,  Elite-5 / 5x, Mark-4 / 4x, X-4, X-4 Pro, X-37

 

d41141-821135477_1_640
PTI-WBL

PTI-WBL:

Elite-ti 5, Elite-ti 7, Hook-4 / 4x, Elite-4 / 4x HDI, Elite-4 / 4x CHIRP, Elite-5 / 5x HDI, Elite-5 / 5x CHIRP, Elite-7 / 7x HDI, Elite-7 / 7x CHIRP, HDS-sarjojen kaikki mallit,  X-51, X-125, X-135, LCX ja LMS-sarjojen kaikki mallit

 

Huom, vastaavalla liittimellä olevat Eaglen luotaimet tukevat myös kyseisiä antureita.

kirjoitus hetkellä matka taittuu venekunnan kesken kohti helsinkiä ja  Venemessuja 2016!

Kireitä!